Suomen Metsästysmuseo suunnittelee ja toteuttaa Suomen Ampumaurheiluliiton 90-vuotisnäyttelyn. Näyttelyn nimi on ”Osuttiin sitä ennenkin – Puhtaita osumia hyvässä seurassa jo 90 vuotta”. Ensimmäisen kerran näyttely on esillä ilmaaseiden SM-kilpailussa Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa 19.-22. maaliskuuta.

– Toteutamme näyttelyn yhteensä 12 roll upina, joten se on helppo siirtää ja pystyttää. Näyttelyn perustana ovat vanhat valokuvat, jotka olemme digitoineet Kantapuuhun (www.kantapuu.fi), toteaa Suomen Metsästysmuseon amanuenssi Vesa Anttila.

Näyttelyn käsikirjoituksen tekee Anne Tuomi. Hän innostui ampumaurheilusta, kun suoritti metsästystutkinnon puolisentoista vuotta sitten. Ampumaurheiluhistoriaan hän tutustui tutkiessaan ja luetteloidessaan Ampumaurheiluliiton historiallisia valokuvia. Kantapuusta löytyvät vanhat ampumakuvat kohdasta Kohdistettu haku asiasanalla ammunta tai asiasanalla ”Suomen Ampujainliitto” lainausmerkeillä ja valitsemalla Museolinkistä ”Suomen Metsästysmuseo”.

– Keskustelimme jo viime keväänä, että voisimme toteuttaa näyttelyn, jos suomalaisampujat menestyvät Pekingin olympialaisissa, Anne Tuomi kertoo.

Näyttely esittelee Ampumaurheilun historiaa MM- ja olympiamitalistien, pitkäaikaisten puheenjohtajien ja jopa presidenttien kuvilla. Parhaimmillaan kolme presidenttiä, Pehr Evind Svinhufvud, Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Kyösti Kallio, on ikuistettu yhteen valokuvaan ampumaurheilukilpailussa.

– Kilpailumenestyksen lisäksi kerromme esimerkiksi ampumaurheilun lajikehityksestä, naisten aseman muuttumisesta ja jäsenmäärän kehittymisestä, Tuomi sanoo.

Ampumaurheilu on hyvin esillä Suomen Metsästysmuseossa. Siellä on muun muassa Sako-sali, esittelee Suomen aseteollisuuden historiaa ja jossa on näytteillä Sakon, Tikan ja Valmetin tehtaiden tuotantoa koko 1900-luvun ajalta. Lisäksi siellä on Olavi Elon perikunnan lahjoittama kokoelma, jossa on Elon palkintoja ja kilpailuaseita.

Tutustu Suomen Metsästysmuseoon netissä osoitteessa www.metsastysmuseo.fi ja vierailemalla Riihimäellä Tehtaankatu 23:ssa.

Olympiakultamitalisti Satu Mäkelä-Nummela on Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) rankinglistan ykkönen naisten trapissa. Olympiapronssimitalisti Henri Häkkinen on kolmantena miesten ilmakiväärissä ja olympiafinalisti Mira Nevansuu yhdeksäntenä naisten ilmapistoolissa. Kansainvälisen uransa Pekingin olympialaisiin päättänyt Juha Hirvi on miesten pienoiskiväärin makuuasennon kilpailussa yhdentenätoista.

Orimattilan Seudun Urheiluampujia edustava Mäkelä-Nummela johtaa naisten trapin rankingia ylivoimaisesti 3320 pisteellä. Olympiahopeamitalisti, 25-vuotias Slovakian Zuzana Stefecekova on toisena 2543 pisteellä. 44-vuotias venäläinen Irina Laricheva on kolmantena 1882 pisteellä ja olympiapronssimitalisti, 22-vuotias USA:n Corey Cogdell on neljäntenä 1789 pisteellä.

Olympiamitalistit ovat myös miesten ilmakiväärin rankingin kolme parasta. Ykkösenä on olympiahopeamitalisti, Kiinan 24-vuotias Qinan Zhu 3846 pisteellä ja kakkosena olympiakultamitalisti, Intian 26-vuotias Abhinav Bindra 3016 pisteellä. Joensuun Ampujia edustava 28-vuotias olympiapronssimitalisti Henri Häkkinen on kolmantena 1999 pisteellä.

Naisten trap, 75 ls: 1) Satu Mäkelä-Nummela FIN 3320, 2) Zuzana Stefecekoa SVK 2543, 3) Irina Laricheva RUS 1882, …38) Noora Antikainen FIN 78, …51) Mopsi Veromaa FIN 16. Listalla 75 ampujaa.

Miesten ilmakivääri, 60 ls: 1) Qinan Zhu CHN 3846, 2) Abhinav Bindra IND 3016, 3) Henri Häkkinen FIN 1999, …114) Juha Hirvi FIN 3. Listalla on 144 ampujaa.

Naisten ilmapistooli, 40 ls: 1) Wenjun Guo CHN 4345, 2) Natalia Paderina RUS 2554, 3) Nino Salukvadze GEO 2057, …9) Mira Nevansuu FIN 786, …42) Karoliina Helle FIN 42, …88) Ritva Karri FIN 4. Listalla on 122 ampujaa.

Miesten pienoiskiväärin, makuu, 60 ls: 1) Artur Aivazian UKR 3575, 2) Matthew Emmons USA 3300, 3) Warren Potent AUS 3264, …11) Juha Hirvi FIN 672, …88) Henri Häkkinen FIN 4. Listalla on 108 ampujaa.

Miesten pienoiskivääri, 3×40 ls: 1) Jian Qiu CHN 3202, 2) Jury Sukhorukov UKR 2764, 3) Matthew Emmons USA 2413, …18) Juha Hirvi FIN 319, …45) Henri Häkkinen FIN 25, …71) Jussi Puustinen FIN 7. Listalla on 95 ampujaa.

Naisten skeet, 75 ls: 1) Chiara Cainero ITA 3775, 2) Kimberly Rhode USA 3091, 3) Andri Eleftheriou CYP 2102, …21) Marjut Heinonen FIN 184, …33) Katja Poutanen FIN 48. Listalla 54 ampujaa.

Naisten pienoiskivääri, 3×20 ls: 1) Li Du CHN 05.03.1982 3723, 2) Sonja Pfeilschifter GER 2309, 3) Katerina Emmons CZE 2286, …22) Marjo Yli-Kiikka FIN 263, …34) Hanna Etula FIN 86. Listalla 106 ampujaa.

Miesten skeet, 125 ls: 1) Vincent Hancock USA 4290, 2) Tore Bbovold NOR 3726, 3) Anthony Terras FRA 2235, …34) Lauri Leskinen FIN 83, …58) Miikka Peltonen FIN 9, 59) Timo Laitnen FIN 8, …65) Marko Kemppainen FIN 5, …70) Jesse Louhelainen 3, …79) Tomi Aspholm FIN 2, …92) Heikki Meriluoto FIN 1. Listalla 96 ampujaa.

Naisten ilmakivääri, 40 ls: 1) Katerina Emmons CZE 3587, 2) Lioubov Galkina RUS 3499, 3) Li Du CHN 1962, …35) Hanna Etula FIN 78, …46) Marjo Yli-Kiikka FIN 31. Listalla on 175 ampujaa.

Miesten olympiapistooli, 60 ls: 1) Ralf Schumann GER 3664, 2) Oleksandr Petriv UKR 3499, 3) Christian Reitz GER 3347, …35) Marko Talvitie FIN 23.12.1976 43. Listalla on 46 ampujaa.

Miesten 50 metrin pistooli, 60 ls: 1) Jong Oh Jin KOR 4015, 2) Vladimir Isakov RUS 2391, 3) Zongliang Tan CHN 2323, …43) Kai Jahnsson FIN 30. Listalla on 98 ampujaa.

Miesten trap, 125 ls: 1) David Kostelecky CZE 3339, 2) Giovanni Pellielo ITA 3269, 3) Michael Diamond AUS 2635, …44) Antti Helin FIN 47, …49) Matti Nummela FIN 40, 50) Petri Nummela FIN 37, 53) Janne Kirvesmäki FIN 28.05.1969 33. Listalla 101 ampujaa.

Miesten kaksoistrap, 150 ls: 1) Walton Eller USA 3671, 2) Francesco D’Aniello 2730, 3) Binyuan Hu CHN 2668, …45) Simo Köylinen FIN 16, …47) Niko Hyvärinen FIN 13, …50) Sami Ritsilä FIN 9. Listalla on 68 ampujaa.

Miesten ilmapistooli, 60 ls: 1) Wei Pang CHN 3215, 2) Jong Oh Jin KOR 2580, 3) Jason Turner USA 1759, …47) Kai Jahnsson FIN 30, …109) Jyrki Turja FIN 2. Listalla on 124 ampujaa.

Naisten urheilupistooli, 60 ls: 1) Ying Chen CHN 3202, 2) Gundegmaa Otryad MGL 3108, 3) Munkhbayar Dorjsuren GER 2793, …57) Ritva Karri FIN 13, …83) Karoliina Helle FIN 2. Listalla on 95 ampujaa.

Ranking löytyy ISSF:n nettisivuilta osoitteesta www.issf-shooting.org

Jo 97 vuoden ajan ovat pohjoismaiset pääkaupunkien ampumajoukkueet kohdanneet kiväärein käydyssä ampumaottelussa. Kisa on järjestetty vuorotellen neljän vuoden välein. Tulevana kesänä kilpaillaan Tukholmassa ja 100-juotisjuhlakilpailut järjestetään Kööpenhaminassa vuonna 2012. Jaksotusta jouduttiin kahteen viimeiseen kilpailuun lyhentämään, jotta merkkivuonna päästään kisailemaan Tanskassa, jossa ensimmmäinen kilpailu järjestettiin vuonna 1912.

Helsinki oli mukana ensimmäistä kertaa vuonna 1919, joten suomalaisille tämäkin kilpailu on juhlakisa!

– Pääkaupunkiseudulta matkaa Tukholmassa 14.-15.8. pidettävään perinnekisaan 35 ampujan ja viiden huoltajan kokoinen joukkue. Seuralaisia on mukana sen verran, että koko ryhmämme suuruus on noin 50, kertoo Jorma Sipilä. Hän toimii Suomen kisaorganisaation (Helsingin seudun Ampumaurheilun Tuki r.y:n) puheenjohtajana.

Oslossa vuonna 2006 Helsinkiin voitettiin yksi joukkueiden kiertopalkinto; johtajien kisa. Helena Juppala voitti henkilökohtaisen pääkisan uudella kisaennätyksellä, joka ammutaan neljällä eri aseella, kullakin 15 laukausta makuulta. Muut kisat ovat 10 ls makuu, 3×10 ls ja järjestäjän valitsema kansallinen laji (yleensä pika-ammunta).

Matti Erkkilä

– Ilma-aseiden EM-kilpailu on kauden tärkein kilpailuni. Lähden Prahaan tekemään sen mitä osaan, 23-vuotias Mira Nevansuu kommentoi tammikuun lopulla.

Montako pistettä kilpakumppanit joutuvat ampumaan, jotta löytävät nimensä sinun yläpuoleltasi tulosluettelosta?

– Sen näkee sitten lauantaina 22. helmikuuta. Oma tulos on aina päivästä kiinni. Minkälainen on oma fiilis ja paljonko on tuuria osumien kanssa eli moniko osumia on 9,9 tai 10,0.

Naisten ilmapistoolin peruskilpailu on ohjelmassa ensimmäisenä. Se alkaa lauantaiaamuna jo kello 8 paikallista aikaa.

– Aamulla kilpaileminen ei ole minulle ongelma. Swedish cupin ensimmäisen päivän kisa alkoi myös kahdeksalta (Mira ampui 385 pistettä peruskilpailussa). Kun kisa on aikaisin, ihmisiä ei ole niin paljon pölöttämässä viivan takana.

Kuortaneen Kuntoa edustava Mira Nevansuu oli yksi parhaista suomalaisista olympialajien ampujista viime vuonna. Hän oli seitsemäs Pekingin olympialaisissa ja kuudes ilma-aseiden EM-kilpailuissa Sveitsissä. Lisäksi hän ampui neljänneksi maailmancupissa Münchenissä. Nevansuu starttasi neljä kertaa kansainvälisessä arvokilpailussa ja otti kolme finaalipaikkaa. Jokaisessa kisassa hän laukoi vähintään 382 pistettä 40 laukauksen peruskilpailussa.

– Ennen EM-kisaa kilpailen vain Münchenin kansainvälisessä kilpailussa tammikuun lopussa, hän sanoo.

– Kauden muu kansainvälisten kisojen ohjelmani on rahoituksesta kiinni. Olen suunnitellut osallistuvani joka tapauksessa maailmancupin Münchenin kisaan.

Vuodenvaihteessa vaatetusalan artesaaniksi valmistunut Mira asuu nykyisin Alavudella, jossa hän harjoittelee Kuntolutrassa. Toinen harjoituspaikka on Kuortaneen Urheiluopisto.

– Tähän mennessä olen saanut olkapäähäni kolme kortisonipiikkiä. Olkapää ei enää satu, mutta väsyy ihan eri tavalla kuin aiemmin. Katsotaan nyt, kuinka kauan piikit auttavat.

– Finaalipaikka on tavoitteenani. Vuoden eivät ole veljiä keskenään, joten tulosta tai muiden kilpailijoiden tekemisiä on vaikea ennustaa. Eiköhän kisassa ole samat tutut naamat, vaikka tämä onkin olympiadin ensimmäinen vuosi, Marjo Yli-Kiikka kommentoi ilma-aseiden EM-kilpailua.

Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseuraa edustava 30-vuotias Marjo Yli-Kiikka ampui ilmakiväärillä kuudenneksi EM-kisassa keväällä 2007 Ranskan Deauvillessä. Se on hänen uransa paras sijoitus ilma-aseiden EM-kisassa – toistaiseksi. Viime keväänä laukoi yhden uransa huonoimmista EM-kisoista Sveitsin Winterthurissa ja oli 392 pisteellä vasta 37:s.

– Viime keväänä minulla oli stressi. Opiskelin, treenasin paljon ja tein vähän kaikkea. Olin aivan poikki, kun oli kisoissa. Nyt minulla ei ole sellaista kuormitusta alla. Voin keskittyä rauhassa kilpailuun, hän sanoo.

Marjo Yli-Kiikka valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi juuri ennen Pekingin olympialaisia.

– Nuoret ampujat tulevat välillä kyselemään, miten jossakin tilanteessa pitäisi menetellä. Yritän auttaa parhaani mukaan. Ainakin luulen, että nuoret kuuntelevat ja ottavat neuvosta vaarin. Välillä tietysti tuntuu, etteivät he kuuntele yhtään. Se on todella mukavaa ja palkitsevaa, kun nuoret pärjäävät ja kun tuntee tehneensä jotakin sen eteen, Krister Holmberg kertoo.

35-vuotias Krister Holmberg opastaa jo kolmatta ikäpolvea ampumaan liikkuvaa maalia. Ensin hänen, Vesa Saviahteen ja Pasi Wedmanin opissa oli Ville Häyrisen ikäpolvi. Nyt Häyrinen toimii EM-joukkueen liikkuvan maalin ampujien valmentajana. Häyrisen jälkeen konkarit jakoivat kokemuksiaan Staffan Holmströmille ja Tarmo Koskelalle. Nyt joukkueen junioriampujina ovat olleet Sami ja Tomi-Pekka Heikkilä, Mårten Westerlund ja Jarmo Toiva. EM-kilpailussa ampuvat Heikkilän veljekset ja Westerlund.

– Kaikki ovat lahjakkaista ja osaavat ampua. Kunhan he pystyvät tekemään kunnon tuloksen ulkomailla muutaman kerran, he saavat turhan jännityksen pois. Sitten he pystyvät ampumaan samanlaisia tuloksia ulkomailla, kun he nyt ampunut kotimaan pienissä kilpailuissa, Holmberg ennustaa.

– Meidän kokeneempien ampujien tehtävänä on prepata heitä. Liikkuvan maalin ampuminen on aivan erilaista kuin kivääri- ja pistoolilajien ampuminen. 20 tai 30 laukausta on ammuttava kerralla ilman taukoa. Jännitys kasvaa sarjan aikana ja jokaiselle tulee jossakin vaiheessa se heikko kohta. Se pitää muistaa, että heikko kohta tulee jokaiselle ja että kovia tuloksia ei tarvitse pelätä.

Raseborg Skyttar –seuraa edustava Krister Holmberg on yksi ilma-aseiden EM-kisan suosikeista. Hän tähtäsi ilmakiväärin sekajuoksuissa MM-hopeaa Tshekin Pilsenissä lokakuussa. Lisäksi hän voitti pitkän uransa ensimmäisen maailmanmestaruuden ampumalla kultamitalin pienoiskiväärin sekajuoksuissa.

Olympia-ampuja Hanna Etula lähtee varovaisena ilma-aseiden EM-kilpailuun, vaikka vuosien 2003 ja 2007 EM-hopeamitaleillaan hän on osoittanut olevansa hyvänä päivänä yksi Euroopan ja maailman parhaista ilmakivääriampujista. Epävarmuuden aiheuttaa sitkeä lonkkavaiva.

– Minulla on ollut ongelma lonkan kanssa viime huhtikuusta alkaen. Pitkään aikaan minulla ei ole ollut sellaista kisaa, jossa ampuminen olisi tuntunut pelkästään hyvältä, Hanna Etula sanoo.

– Kovasti olen tehnyt töitä kuntouttaessani jalkaani ja kovasti olen tehnyt töitä ilmakiväärin kanssa, että pääsisin huippukuntoon. Pystyammunta ei ole vielä ihan parasta. Tammikuun lopun kisa Münchenissä antaa osviittaa kunnon kehityksestä.

Lonkkavaiva on aiheuttanut Hanna Etulalle tekniikkaongelman. Ampuma-asento ei pysy ryhdissä parhaiden päivien malliin.

– Asentotuntumani ei ole tarpeeksi hyvä lonkan ja lantion vuoksi. Kun lantio pääsee aukeamaan sivusuunnassa, osumat ovat kaukana ysissä. Kunto asentoni on hyvä, osumat ovat nätisti keskellä kymppiä.

Lahden Ampumaseuraa edustava 27-vuotias Hanna Etula kilpaili kahdeksan päivän aikana peräti seitsemänä päivänä Ruotsissa ja Norjassa tammikuun alussa. Ensin PM-kilpailussa ja Swedish Cupissa Ruotsissa sekä välipäivän jälkeen Hell Openissa Norjassa startteja kertyi kymmenkunta. Lisäksi välipäivän urakkana oli tuhat kilometriä ajoa Sävsjöstä Trondheimiin.

– Lonkka ei tykännyt kauhean hyvää kisaputkesta, mutta ei se ainakaan pahemmaksi mennyt. Kilpailutulokset olivat kohtuullisia koko ajan eivätkä laskeneet Norjassakaan, hän arvioi.

Hanna Etula ampui normaalin ilmakiväärikilpailun lisäksi vielä Supercupin voiton Hell Openin kolmantena ja viimeisenä kilpailupäivänä. Voitollaan hän kuittasi 8000 Norjan kruunua. PM-kisan peruskilpailun tulos oli 392. Swedish Cupissa hän laukoi 396, 392 ja 395 pisteen peruskilpailut. Hell Openin peruskilpailuissa hän tähtäsi 392, 394 ja 395.

– Samanlaista kisaputkea en ole aiemmin ampunut, mutta aiemminkin tammikuussa on ollut paljon kisoja. Joskus olemme käyneet kotimaan kisojen ja Münchenin perinteisen tammikuun kisan välissä kilpailemassa Tshekin Pilsenissäkin, hän kertoo.

– Mitali on tavoitteenani. Mitali on tavoitteena monella muullakin ampujalla ja monella ampujalla on mahdollisuus mitaliin, ilmakiväärin olympiapronssimitalisti Henri Häkkinen kertoo tavoitteensa ilma-aseiden EM-kisaan, joka on 21.-22. helmikuuta Tshekin Prahassa. Miesten ilmakiväärikilpailu on ohjelmassa sunnuntaina 22. helmikuuta.

– Ensimmäinen tavoite on finaalipaikan saavuttaminen. Finaali on sitten aina oma kisansa.

Joensuun Ampujia edustava 28-vuotias Henri Häkkinen on yksi Euroopan ja maailman parhaista ilmakivääriampujista. Olympiapronssin lisäksi hänen ilmakiväärin meriittilistallaan on EM-hopea keväältä 2007 ja maailmancupfinaalin neljäs sija marraskuulta 2008. Kun hänen ennätyksensä on täydet 600 pistettä, hänellä on mahdollisuudet vaikka mihin.

– Ennen ilma-aseiden EM-kisaa kilpailen vain kansainvälisessä Münchenin ilma-asekilpailussa tammikuun lopussa, hän sanoo

– Ilma-aseiden EM-kisa, maailmancupit ja ruutiaseiden EM-kisa ovat kauden pääkisoja. Maailmancupissa ammun ilma- ja pienoiskiväärillä Pekingin (16.-24.4.), Münchenin (12.-21.5.) ja Milanon (21.-29.5.) kilpailut. Ilmakiväärillä tavoittelen aina finaalipaikkaa.

Henri Häkkinen on voittanut ruutiaseiden EM-kilpailussa joukkuekultamitalin 300 metrin kiväärin täysottelussa Juha Hirven ja Jussi Puustisen kanssa silloisella ME-tuloksella 3511 vuonna 2005 sekä henkilökohtaisen pronssimitalin 300 metrin kiväärin täysottelussa 2007. Ruutiaseiden Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) lajien EM-kilpailu on tänä vuonna 13.-26. heinäkuuta Kroatian Osijekissa. Häkkisen kilpailuohjelmassa on viisi lajia: pienoiskiväärin makuuasennon 60 laukauksen kilpailu ja 3×40 laukauksen täysottelu, 300 metrin kiväärin makuuasennon 60 laukauksen kilpailu ja täysottelun 3×40 laukauksen täysottelu sekä 300 metrin vakiokiväärin 3×20 laukauksen asentokilpailu.

– Ruutiaseiden EM-kilpailusta en osaa vielä odottaa yhtään mitään. Harjoittelussa olen kokeillut erilaisia asioita ja muutama on lähtenyt hyvin käyntiin. Ampuminen tuntuu pienoiskiväärilläkin ihan hyvältä. Kun olen menestynyt ruutiaseiden EM-kilpailuissa aiemmin, kesän kisaan ei voi lähteä pelkällä osallistumistavoitteella, Henri Häkkinen hahmottelee tavoitettaan.

– 300 metrin lajeihin valmistaudun samalla tavalla kuin muutamana vuonna aiemmin. Taitoa harjoittelen pienoiskiväärillä ja 300 metrin lajit hyötyvät siitä. Jos ampuminen sujuu pienoiskiväärillä, on taidolliset edellytykset ampua hyvin 300 metrillä. Se vaatii vähän erilaista tuulen ja rekyylin hallintaa. Lisäksi harjoittelun kautta pitää hakea luottamus välineisiin ja itseensä.

Ampumaurheiluliiton kiväärimaajoukkueen harjoittelu uudistui tai sai ainakin uusia vivahteita, kun olympiahopeamitalisti Juha Hirvi aloitti kiväärilajien päävalmentajana. Pekingin olympiadin päävalmentajana työskennellyt Pirjo Peltola on nykyisin lajivalmentaja ja vammaisampumaurheilun kehityspäällikkö. Aiemmin lajivalmentajana toiminut Tapio Säynevirta on edelleen vammaisten ja vammattomien lajivalmentaja sekä 300 metrin lajien valmentaja.

– Leirillä on edelleen samat naamat, mutta nyt yksi on jättänyt pyssyn kotiin, Häkkinen yksinkertaistaa muutoksen.

– Tällä kaudella valmennuksessa on mahdollisuus kokeilla rohkeasti, kun olympiapaikkoja ei ole vielä jaossa.

Yliluutnantti, sotatieteiden maisteri Henri Häkkinen työskentelee aliupseerikoulun varapäällikkönä Viestirykmentissä Riihimäellä. Hän aloitti tehtävässä 1. lokakuuta.

– Olen todella tyytyväinen työhöni. Tehtävät ovat sopivan haastavia. Koko syksyn on ollut kiva lähteä töihin.

Tänä vuonna seuratoimintaa tuetaan poikkeuksellisen suurella summalla, kun veikkausvoittovaroista myönnetään tukea suoraan urheiluseuroille. Seurat voivat saada tukea joko päätoimisen työntekijän palkkaamiseen tai lasten ja nuorten tai aikuisliikunnan kehittämiseen.

Urheiluseurat voivat saada tukea päätoimisen työntekijän palkkaamiseen. Tähän tarkoitukseen tukea voi hakea vain tänä vuonna 15.3.2009 päättyvässä haussa. Päätoimisen palkkaamista suunnittelevan seuran tulisi ryhtyä kiireesti tekemään esivalmisteluja tuen hakemista varten. Liikkeelle kannattaa lähteä pohtimalla millaiseen toimenkuvaan työntekijää haetaan. Tukea voi hakea toimenkuvaan joka liittyy:

• seuran hallintoon: (toiminnanjohtaja, seura- tai järjestösihteeri tai muu toimi erityisin perustein),
• lasten ja nuorten liikuntaan: (nuorisovalmennuspäällikkö, nuorisopäällikkö/ nuorisotoiminnan koordinaattori tai lasten ja/tai nuorten ohjaaja) tai
• aikuisliikuntaan: (aikuisliikunnan koordinaattori, aikuisten liikunnan ohjaaja tai muu aikuisliikunnan toimi erityisin perustein)

Tuella rahoitettavaa työtehtävää ei ole ollut seurassa 1.6.2008 jälkeen. Poikkeuksena tähän ovat työhallinnon tuilla palkatut määräaikaiset työntekijät ja toimenkuvat.

Muihin pohdittaviin asioihin kuuluu tietenkin rahoitus ja muu resursointi, sillä tuki kattaa vain osan työntekijän palkkakuluista. Rahoitusasioita on hyvä miettiä myös pitemmälle kuin kolmen vuoden tukiajalle, sillä pitkäjänteinen ja realistinen suunnitelma parantaa seuran mahdollisuuksia saada tukea. Palkkauspäätöksestä tulee olla jo hakuvaiheessa seuran hallituksen päätös sekä selkeä ja realistinen tavoite ja toimintasuunnitelma.

Tuki lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen

Nuori Suomi on jakanut jo useana vuonna seuroille tukea lasten- ja nuorten liikunnan kehittämiseen. 15.3. mennessä haettava uusi tuki korvaa ns. ”vanhan” seuratoiminnan kehittämistuen. Lasten- ja nuorten liikuntaan tarkoitettua tukea voi hakea vuosittain.

Tukea voi saada

· seuran kehittämiseen Sinettiseuraksi

· ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämiseen Sinettiseuroille

· 6-12 -vuotiaiden harrastustoimintaan, joko lajitoiminnan tai liikuntakerhotoiminnan kehittämiseen ja lisäämiseen

· nuorten harrastustoiminnan kehittämiseen 13–19 -vuotiaille

Tuki aikuisliikunnan kehittämiseen

Urheiluseuroilla on nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus saada tukea aikuisliikunnan järjestämiseen. Aikuisliikunnan kehittämiseen tarkoitettua tukea voi hakea ohjaajien osaamisen lisäämiseen, aikuisliikuntatoiminnan käynnistämiseen, kuntayhteistyöhön aikuisliikunnassa tai aikuisliikunnan starttiin. Tukea voi hakea useampana vuonna.

Tuen avulla halutaan löytää uusia toimivia ja paikallisia malleja aikuisliikunnan järjestämiseen urheiluseuroissa. Seurojen kannattaa etsiä myös yhteistyötahoja, sillä yhteistyö parantaa seuran mahdollisuuksia saada tukea. Mahdollisia kumppaneita voivat olla esimerkiksi kunta, muut seurat tai paikalliset yritykset.

Mitä tahansa tukea seura hakeekaan, huolellisesti mietitty, realistinen ja pitkäjänteinen hakemus parantaa seuran mahdollisuuksia saada tukea. Hakuvaiheessa neuvoja voi kysyä omasta lajiliitosta sekä SLU-alueilta. SLU, Nuori Suomi ja Kuntoliikuntaliitto auttavat ja vastaavat myös kysymyksiin. Tarkemmat yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.seuratuki.fi.

Kaikkien tukimuotojen hakuaika alkaa 2.2. 2009 ja päättyy 15.3. 2009. Tukia haetaan sähköisellä lomakkeella, joka löytyy 2.2. alkaen osoitteesta www.seuratuki.fi. Päätoimisen palkkaamiseen tarkoitettua tukea voi hakea vain tänä keväänä. Lasten ja nuorten liikunnan sekä aikuisliikunnan kehittämiseen tarkoitettua tukea voi hakea useampana vuonna.

Seuratoiminnan kehittämistuki on opetusministeriön myöntämää tukea joka rahoitetaan veikkausvoittovaroin. Tuen tavoitteena on vahvistaa seuratoimintaa, saada lisää liikkujia sekä lisätä nykyisten liikkujien tyytyväisyyttä seuran toimintaan.

Lisätietoa: www.seuratuki.fi

Laadukkaasta nuorisotyöstään tunnustuksen saaneita Nuori Suomi Sinettiseuroja on jo 500, kun tuoreimpana arvostettuun joukkoon on päässyt tamperelainen Salibandy Club Classic. Tähän mennessä seitsemän ampumaurheiluseuraa on ansainnut Nuori Suomi Sinetin. Nuoren Suomen ja 41 lajiliiton yhteistyössä valitsemissa Sinettiseuroissa liikkuu joka kolmas urheilevista suomalaislapsista.

Sinettiseurajärjestelmän tavoitteena on auttaa seuroja kehittämään lasten ja nuorten toimintaa. Sinettiseuroissa pidetään huolta jokaisesta lapsesta ja nuoresta, lahjakkaista ja vähemmän lahjakkaista. Jokaiselle lapselle ja nuorelle pyritään tarjoamaan heidän omat lähtökohtansa, motivaationsa ja tavoitteensa huomioivaa toimintaa. Kestävää laatua tukevat ja varmistavat säännöllisin väliajoin tehtävät auditoinnit. Sinettiseuroja valittaessa huomioidaan seuran eettiset arvot, toiminta ja koulutukset. Sinetti onkin arvostettu tunnustus, jonka haluaa yhä useampi seura.

– Sinettiseurojen määrässä on ollut kymmenen prosentin kasvutahti, ja Sinetin hakuprosesseja on menossa monissa seuroissa. Sinetti koetaan arvostuksen ja tunnustuksen osoituksena, se jämäköittää toimintaa ja auttaa laadun kehittämisessä, yhteyspäällikkö Eija Alaja Nuoresta Suomesta sanoo.

Ampumaurheilun sinettiseurat ovat Hämeenlinnan Ampumaseura (HlAS), Härmän Seudun Ampujat (HSA), Kankaanpään Ampujat (KaA), Mikkelin Ampujat (MA), Pieksämäen Seudun Ampujat (PiekSA), Siilinjärven Urheiluampujat (SiUra) ja Sodankylän Ampujat (SodA).

Lisätietoja: Nuori Suomi ja Ampumaurheiluliiton sinettiseurat