Pete Patruuna -cupin ensimmäinen osakilpailu on päättynyt. Oheisessa liitteessä ovat tulokset.

Pete Patruunassa järjestetään kaksi cup-tyyppistä kilpailua. Osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Kilpailuihin voivat osallistua kaikki ampumaurheilua harrastavat ikään katsomatta.

Cup-kilpailussa palkitaan kuusi parasta sekä arvotaan kolme tavarapalkintoa osanottajien kesken.

Toinen osakilpailu alkaa 9. marraskuuta ja päättyy 29. päivänä.

Lisää tietoa löydät täältä.

suurenna kuva

Minna Leinonen on nimetty Suomen paralympiajoukkueeseen Rioon. Kuva: Lassi Palo

Suomen paralympiajoukkueen matka Rio de Janeiroon on nyt konkreettisesti alkanut. Paralympiakomitea teki ensimmäiset urheilijavalinnat Rioon torstaina. Kivääriampuja Minna Leinonen nimettiin ensimmäisten urheilijoiden joukossa kisoihin.

Paralympiakomitea järjesti tiedotustilaisuuteen torstaina Tampereella. Tilaisuudessa julkistettiin ensimmäiset urheilijavalinnat Rio de Janeiron paralympialaisiin 2016. Nyt valitut urheilijat edustavat lajinsa terävintä kärkeä. Joukkueeseen valittiin ampumaurheilija Minna Leinonen, jousiampujat Jean-Pierre Antonios ja Jere Forsberg, purjehtija Niko Salomaa sekä yleisurheilijat Amanda Kotaja, Leo-Pekka Tähti ja Toni Piispanen.

Paralympiajoukkueen johtaja Kimmo Mustonen on tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen. Suomella on neljätoista maapaikkaa Rion paralympialaisiin kuudessa eri lajissa. Lisäpaikkoja odotetaan jo vuodenvaihteessa, kun esimerkiksi pyöräilyn ja pöytätenniksen rankingit sulkeutuvat. Loput maapaikat varmistuvat ensi kevään ja kesän aikana.

– Valitsemme ensimmäistä kertaa näin aikaisin urheilijoita ja takaamme näin urheilijoille rauhan valmistautua Rioon. Lopullinen tavoite on saada joukkueeseen noin 30 urheilijaa, jotka kilpailevat Riossa 10-11 lajissa, Mustonen sanoi.

Keski-Suomen Ampujia edustava Leinonen ampui viime vuonna MM-kultaa tuloksella 212,0 ilmakiväärin makuukilpailussa vammaisampumaurheilun MM-kilpailuissa Suhlissa. Jo ennen finaalia hän oli hankkinut Suomelle maapaikan Rioon.

– Valinta joukkueeseen tuntuu totta kai hyvältä. Jos valinta olisi tullut myöhemmin, olisin toki harjoitellut samalla tavalla kuin ennenkin, mutta nyt voin puhua hyvillä mielin valmistautumisesta Rioon. Enää ei tarvitse jossitella. Mikään muu ei käytännössä muutu, Leinonen sanoi torstaina.

Leinonen voitti kultamitalin Ateenan paralympialaisissa 2004. Pekingissä (2008) hän oli yhdestoista ja Lontoossa (2012) neljästoista. Vuosi sitten hän sanoi tekevänsä matkaa Rioon ”todella hyvin mielin” ja olevansa ”levollisin ajatuksin” sen suhteen, mitä hän tekee:

– Taustatiimini on hyvä (Jukka Salonen ja Veijo Sivula), ja minulla on hyvä avustaja Kaisa Rinta-Tassi. He tuovat minulle paitsi rauhaa myös runsaasti ammattitaitoa. Teemme yhdessä hyvää työtä, ja unelmani paralympiamitalista elää. Tiedän mitä sen saavuttaminen vaatii, ja kaikki on nyt entistä pienemmistä asioista kiinni, hän sanoi viime vuonna.

Leinosen ajatukset eivät ole sittemmin muuttuneet:

– Tavoitteet pysyvät samoina. Keskityn omaan suoritukseeni ja laadukkaaseen harjoitteluun hyvillä mielin. Yksi laukaus kerrallaan, hän naurahti.

Rio de Janeiron paralympialaiset kilpaillaan 7.-18. syyskuuta. Kesäparalympialaiset ovat järjestyksessään 15:nnet, ja niissä kilpailee 4350 urheilijaa 160 eri maasta. Urheilulajeja on yhteensä 22, joista melonta ja triathlon ovat ensimmäistä kertaa paralympiaohjelmassa.

Neljänsiin paralympialaisiin lähtevä Leinonen harjoittelee – kuten aina ennenkin – kovaa, ajatuksella ja sydämellä.

– Kyllä, matka on ollut pitkä. Ensi vuoden kilpailukalenteri alkaa olla valmis. Osallistun Puolan maailmancupiin huhti-toukokuussa, ja toivottavasti lähempänä Rioa olisi vielä joku maailmancup, Leinonen sanoi.

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n Liikuntamaa (E-halli) on Suomen suurin vammaisurheilun ja -liikunnan esittelytapahtuma, jossa voi testata liikuntalajeja ja niiden apuvälineitä yli 30 toimintapisteessä. Ampumaurheilu on mukana liikuntamaan monista lajeista. Ampumaurheilun osaston löytää osastolta 17.

Apuväline 2015 Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa tarjoaa paljon tietoa vammaisen arjesta, apuvälinealan teknologisia uutuuksia, liikkumisen iloa ja arjen sujuvuutta. Paikalla on yli 200 näytteilleasettajaa. Esillä on ratkaisuja muun muassa esteettömään asumiseen, liikkumiseen sekä aistitoimintojen ja tiedonhankinnan helpottamiseen. Messuilla pääsee tutustumaan vaikkapa hoivarobottiin, proteesiteknologiaan tai senioriajoneuvoihin.

Apuvälineiden käyttäjien määrä kasvaa

Apuvälineet mahdollistavat turvallisen ja toimintakykyisen arjen. Apuvälineiden tarve ja niiden käyttäjien määrä tulee
kasvamaan väestön ikääntyessä, totesi Invalidiliiton toimitusjohtaja Marja Pihnala Apuväline 2015 -tapahtuman avajaisissa. Hän nosti esiin myös huolen tarpeisiin vastaavien apuvälineiden riittävästä saatavuudesta ja yksilöllisestä soveltuvuudesta terveydenhuollon heikossa taloustilanteessa.

Tärkeä osa sujuvaa arkea on apuvälineiden oikea käyttö ja niiden käyttäjien oikeanlainen avustaminen. Siihen Apuväline 2015 tarjoaa konkreettisia neuvoja Apuvälineradalla, jossa Invalidiliiton asiantuntija opastaa esimerkiksi yleisimmillä liikkumisen apuvälineillä, pyörätuolilla, kyynärsauvoilla tai rollaattorilla, kulkemisessa.

Apuvälineradan asiantuntijana toimiva Invalidiliiton Aila Peräjoki muistuttaa, että apuvälineen tarkoitus on auttaa henkilön omaa toimintakykyä, ei passivoida. Tämä tulee ottaa huomioon myös avustajan roolissa. Hyvä yleisohje on: kysy tarvitseeko henkilö apua ja auta hänen ohjeensa mukaisesti.

Apuvälineen oikeaan säätämiseen tulee kiinnittää huomiota, jotta sen käyttäminen ei kuormita kehoa turhaan, Aila Peräjoki sanoo. Hän painottaa, että osaavaa ohjausta tarvitsee jokainen apuvälineen käyttäjä.

Apuväline 2015 -tapahtuma jatkuu perjantaina ja lauantaina Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Aukioloajat ovat pe 5.11. klo 9–17 ja la 7.11. klo 9–16. Näytteilleasettajat ja tapahtuman ohjelma löytyvät osoitteesta www.apuvaline.info

Liikuntamaan lauantai on erityisesti perheiden ja seurojen päivä. Luvassa on muun muassa historian ensimmäiset Tarkkuus-Ängribirdsin MM-kisat. Lavan ottaa haltuun Duudsonien Jarppi, joka pääsee testaamaan myös pyörätuolirugbya.  Apuvälinemessut järjestetään nyt 16. kerran.

Apuväline-messut järjestävät Expomark Oy, Invalidiliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Sailab ry.

Ilo, innostus ja intohimon sytyttäminen ovat tärkeintä lasten ja nuorten urheiluharrastuksessa. Näistä lähtökohdista suomalaisille valmentajille on koottu valmennuksen perusteos Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. Kirja julkaistiin lokakuussa.

Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu on suunnattu kaikille lasten ja nuorten urheilutoiminnassa mukana oleville. Kirja palvelee tiedon lähteenä myös esimerkiksi opettajia ja urheilevien lasten vanhempia.

Käsiteltäessä lasten valmennusta kirjassa painotetaan liikunnallista monipuolisuutta pohjana urheiluinnostuksen syttymiselle, oman lajin löytämiselle ja myöhempien vuosien kilpaurheiluvalmiuksien kehittämiselle. Nuorten valmentamisen osalta huomioidaan valintavaiheen monenlaiset myllerrykset ja tavoitteellisen harjoittelun vaatimukset huippu-urheilun näkökulmasta. Käsiteltyihin teemoihin on myös haettu esimerkkejä ja tarinoita erillisiksi teema-artikkeleiksi, jotka tuovat aiheisiin erilaisia näkökulmia ja teorian lähemmäs käytäntöä – valmennuksen arkea.

Huoli lasten liikunnan vähäisyydestä ja yksipuolisuudesta on koko urheiluväen yhteinen. Puutteet lasten liikunnassa heijastuvat esimerkiksi suoraan seuratoimintaan ja nuorten valmiuksiin edetä lajeissaan kohti menestystä. Kirja on syntynyt Suomen Valmentajat ry:n toimesta ja on urheiluväen laajamittaisen yhteistyön tuotos.

Kirja jakaantuu viiteen päälukuun:

• Lasten ja nuorten valmennuksen suomalaiset mallit
• Urheilijaksi kehittyminen
• Lasten ja nuorten valmentaminen
• Fyysisten valmiuksien ja ominaisuuksien kehittäminen
• Psyykkisten taitojen harjoittaminen

Kirjan on kirjoittanut laaja joukko suomalaisia valmennuksen asiantuntijoita, mm. Kirsi Hämäläinen, Harri Hakkarainen, Taru Lintunen, Timo Jaakkola, Paula Arajärvi, Terhi Lehtoviita, Kati Pasanen, Sami Kalaja ja Jarmo Riski.

Kirjan suositushinta on 55 € (Suomen Valmentajien jäsenille 45 €). Yksittäistilaukset suoraan kustantajan sivuilta: http://www.vk-kustannus.com/kaikki-tuotteet/lasten-ja-nuorten-hyva-harjoitte/

Isommat erät seuratarjouksena: vähintään 5 kappaletta 50 € /kirja, vähintään 10 kappaletta 45 € /kirja. Isommat määrät sovitusti. Hinnat sisältävät postikulut!

Seurat voivat olla yhteyksissä suoraan kustantajan seuramyyntipalveluun:
Ari Skyttä, 044 575 1011 ari.skytta@vk-kustannus.com
Pasi Kokkonen, 044 5751012 pasi.kokkonen@vk-kustannus.com

Loviisassa järjestettiin viikonvaihteessa ilma-asekilpailut, joissa tehtiin kaksi mainiota kivääritulosta. 21-vuotias Aleksi Leppä laukoi 597 pistettä ja 16-vuotias Jenna Kuisma 397 pistettä – 18-vuotiaiden sarjassa. Kilpailuissa oli 120 osanottajaa.

Haminan Ampumaseuran Aleksi Leppä sivusi ennätystään. Hän kertoi kauden kovista tavoitteistaan.

– Tarkoitukseni on hankkia kevään EM-kilpailussa maapaikka ensi vuoden Rio de Janeiron olympiakisoihin, hän sanoi isänsä tyyliin jämäkästi.

Kevääseen saakka ampuminen on hänen "päätyönsä". Silloin selviää minne hänen opiskelunsa vievät. Urheiuammunta kuuluu kuitenkin keskeisesti kuvioihin. Hän on kehittänyt tasaiseen tahtiin jo miesten sarjan edustustasolle saakka.

Toinen valopikku oli mäntsäläläinen Jenna Kuisma, joka nakutti pisteen päähän kovasta ennätyksestään tehtyään 397 pisteen hyvän tuloksen.

– Isä vei minut 8-vuotiaana ampumakouluun, hän sanoi. Sillä matkalla suurlupaus on edelleen. Tosin taidot riittäisivät jo opettajaksi saakka!

Hän kertoi kilpailun olleen melko vaikean. Alussa liipaisut kestivät liian kauan. Ensimmäisiin sarjoihin hän teki 99 ja 98. Sitten oikea-aikaisuus löytyi, eivätkä seuraavat 20 laukausta päässeet kympistä karkuun.

On mielenkiintoista seurata, miten esimerkiksi tämä kaksikko osuu, kun keväällä ilma-asekausi on parhaimmillaan.

Teksti: Matti Erkkilä

suurenna kuva

SSG:n Tomi Korpi valittiin Vuoden ampumaurheilijaksi. Kuvat: Lassi Palo

suurenna kuva

Pentti Saari on Vuoden valmentaja.

suurenna kuva

Mika Kinisjärvi valittiin Vuoden nuoreksi ampujaksi. Hän oli myös Huippuampujien cp-kilpailun voittaja.

suurenna kuva

Kokkovuori-säätiön puheenjohtaja Jukka-Pekka Heikkilä ja Vuoden yllättäjä Eetu Kallioinen. Säätiö luovutti Kallioiselle 1000 euron stipendin.

suurenna kuva

Erikoismaininnan saivat Jorma Juntunen (vas.), Kim Leppänen, Aappo Korpi, Satu Mäkelä-Nummela, Sami Hautamäki ja Vesa Törnroos.

suurenna kuva

Vuoden kultahippuampuja on Mikkelin Ampujien Joel Palmgren. Joel sai pokaalin lisäksi Kultakeskukselta erikoispalkinnon.

suurenna kuva

Kymppi 64:n Rami Syrjä on Vuoden kultahippuohjaaja. Kultakeskus muisti myös ohjaajaa samoin kuin myös vuoden Kultahippuseuraa

suurenna kuva

Kuusankosken Ampujat palkittiin Vuoden kultahippuseurana, kuvassa nuorisopäällikkö Jukka Jokinen.

suurenna kuva

Stipendien ja ansiomerkkien saajat ryhmäkuvassa.

suurenna kuva

Haulikko: Timi Vallioniemi (vas.), Tommi Takanen, Sami Ritsilä, Miki Ylönen ja Satu Mäkelä-Nummela.

suurenna kuva

Kivääri: Juho Autio (vas.), Katariina Laine ja Marianne Palo.

suurenna kuva

Pistooli: Cristian Friman.

suurenna kuva

Liikkuva maali: Mika Kinisjärvi (edessä), Tomi-Pekka Heikkilä (takana vas.) ja Topi Hulkkonen.

suurenna kuva

Practical: Mikael Kaislaranta (vas.), Kim Leppänen, Esa Blom ja Tony Ruohonen.

suurenna kuva

Mustaruuti: Tarmo Ansamaa.

Suomen Ampumaurheiluliitto on palkinnut kauden parhaitaan Kisakallion urheiluopistossa järjestetyssä Grande Finale -tilaisuudessa. Vuoden ampumaurheilijana palkittiin Sibbo Skyttegillen kasa-ampuja Tomi Korpi.

Sibbo Skyttegilleä edustava Tomi Korpi on valittu Ampumaurheiluliiton Vuoden ampumaurheilijaksi. Hän on ensimmäinen kasa-ampuja, joka on nimetty liiton vuoden parhaaksi.

Korpi voitti Australian Brisbanessa heinäkuussa järjestetyissä kasa-ammunnan pistelajien MM-kisoissa kuusi mitalia (5+1+0). Kultamitaleista neljä oli henkilökohtaisia mitaleja. Kisoissa nähtiin suomalaisittain huikea loppuhuipennus, kun pienoiskiväärin HV-luokan 3×25 ls kilpailussa tuli Suomeen kolmoisvoitto. Voiton vei Korpi, toiseksi tähtäsi hänen 12-vuotias poikansa Aappo ja värisuoran täydensi Risto Murisoja.

Arvokisamitalien lisäksi Tomi Korpi nappasi tämän vuoden aikana kuusi SM-mitalia.

– Olen liikuttunut ja häkeltynyt. Tämä oli yllätys, Korpi sanoi komea pokaali sylissään.

– Se, että olen ensimmäinen kasa-ampuja vuoden parhaana, tuntuu todella hienolta. Menestykseni tae on se, että kotona on maailman paras kirittäjä – ja tietysti muut suomalaiset ampujat, jotka hekin ovat kovia huipputason ampujia.

Vuoden valmentajaksi valittu Pentti Saari, 66, on Ampumaurheiluliiton skeetin nuorten maajoukkuevalmentaja. Hän vastaa valmennusryhmään valittujen nuorten ampujien ohjauksesta. Hän sai tiimin toi
mimaan heti, sillä menestyksestä saatiin nauttia jo tänä vuonna, kun pojat voittivat Italian Lonatossa MM-joukkuehopeaa ja Eetu Kallioinen, 17, sivusi poikien maailmanennätystä (124). Lisäksi Kallioinen saavutti EM-hopeaa Slovenian Mariborissa heinäkuussa. Ryhmän päätavoitteena on menestyminen Tokiossa vuonna 2020 järjestettävissä olympiakisoissa.

Suonenjoella ja kotipaikkakunnallaan Kittilässä asuva Saari on eläkkeellä. Hänellä ei ole tällä hetkellä nimettynä henkilökohtaista valmennettavaa, mutta aiemmin heitä on ollut vuodesta 2000 lähtien. Vuosina 2008-09 hän toimi nuorten skeet-maajoukkueen valmentajana. Uusi pesti alkoi tänä vuonna.

Saaren kiinnostus valmentamiseen heräsi 2000-luvun alussa, kun hän muutti Suonenjoelle. ”Ampuminen oli täällä silloin melko aktiivista, ja kun itsellä oli jo jäähdyttely päällä, halusin jatkaa jaloa harrastusta valmennuksen kautta ja siirtää oppimaani ja saamaani tietoa myös muille”, hän on sanonut aiemmin tänä vuonna.

Vuoden yllättäjä -palkinto meni Ala-Hämeen Ampujia edustavalle Eetu Kallioiselle, 17. Hän sijoittui poikien EM-skeetissä toiseksi ja MM-kilpailuissa viidenneksi. Lonaton MM-kisojen peruskilpailussa hän sivusi poikien maailmanennätystä rikkomalla 124 kiekkoa. Lisäksi hän kuului Suomen joukkueeseen, joka voitti MM-hopeaa.

Vuoden nuori ampuja -palkinto ojennettiin Lapin Ampujien Mika Kinisjärvelle, 20, joka kuului menestyneeseen poikien liikkuvan maalin maajoukkueeseen. Hän kirjaimellisesti putsasi pöydän voittamalla kaksissa EM-kisoissa kaikki neljä henkilökohtaista kultamitalia (Arnhem ja Maribor). Kinisjärvi oli myös Huippuampujien cup-kilpailun voittaja.

SAL:n nuorisovaliokunta palkitsi Vuoden kultahippuampujana Joel Palmgrenin (Mikkelin Ampujat). Valintaa perusteltiin sillä, että hän on ”iloinen ja positiivinen poika, joka ottaa huomioon myös muun ikäiset ampujat niin harjoituksissa kuin kilpailutapahtumissakin”.

– Joel on myös menestynyt hyvin vuoden 2015 kultahippuampujien kiväärilajien finaaleissa: kolmas sija Hämeenlinnassa ilmakiväärin 12HT-sarjassa ja ensimmäinen sija 50m kiväärin 12T-sarjassa Isossakyrössä, perusteluissa todettiin.

Kultahippuohjaajan palkinto ojennettiin Rami Syrjälle, joka toimii Kangasalan Kymppi 64-seurassa. Valintaperusteluissa todettiin muun muassa se, että Syrjä ” osaa ottaa huomioon sen, onko ampuja vasta aloittelija vai jo kokeneempi ampuja”. Hänestä on myös sanottu, että hän ohjaa kaikkia tasapuolisesti ammattitaidolla, mutta ”ei liian vakavasti, vaan pilke silmäkulmassaan eli ilon kautta”.

– Lapset ja nuoret luottavat häneen kuin muuriin ja kuuntelevat häntä. Syrjän valmennettavista on myös noussut viimeksi kuluneen vuoden aikana ikäluokkansa parhaimmistoon kuuluvia ampujia. Hän osaa innostaa ja kannustaa lapsia ja nuoria, valiokunta perusteli valintaa.

Vuoden kultahippuseura on Kuusankosken Ampujat. Seuraan kuuluu noin 430 jäsentä, joista nuoria harrastajia on noin sata. KuusA:n positiivisesta vireestä kertoo myös se, että se palkittiin Kymenlaakson vuoden 2013 nuorisourheiluseurana.

KuusA:n nuorisopäällikkönä toimii Jukka Jokinen, joka tuli poikansa mukana lajin pariin vuonna 1996 ja on sillä tiellä edelleen. Martti Purmonen on KuusA:n puheenjohtaja.

Kultahippu-parhaille Kultakeskus lahjoitti erikoisaplkinnot.

Lohjalla sijaitsevassa Kisakallion urheiluopistossa järjestetyssä Ampumaurheiluliiton kauden päätösjuhlassa ja parhaiden palkitsemistilaisuudessa Grande Finalessa oli paikalla noin 150 vierasta. Tilaisuuden juontajana toimi kivääriampuja Hanna Pitkänen.

SUOMEN AMPUMAURHEILULIITON PALKINNOT 2015

Vuoden ampumaurheilija: Tomi Korpi (Sibbo Skyttegille)
Vuoden valmentaja: Pentti Saari (poikien skeetin maajoukkueen valmentaja)
Vuoden nuori ampuja: Mika Kinisjärvi (Lapin Ampujat)
Vuoden yllättäjä: Eetu Kallioinen (Ala-Hämeen Ampujat)
Huippuampujien cup-kilpailun voittaja: Mika Kinisjärvi (Lapin Ampujat)

Erikoismaininta: Satu Mäkelä-Nummela (olympiapaikka), Vesa Törnroos (olympiapaikka), Marko Kemppainen (Euroopan kisojen 3.), Aappo Korpi (MM-1), Kim Leppänen (MM-1), Jari Raudaskoski (MM-1), Sami Hautamäki (EM-1), Marko Nikko (EM-1), Petri Savinainen (EM-1), Jorma Juntunen (EM-1).

Nuorisovaliokunnan palkittavat:

Vuoden Kultahippuampuja: Joel Palmgren (Mikkelin Ampujat)
Vuoden Kultahippuohjaaja: Rami Syrjä (Kymppi 64)
Vuoden Kultahippuseura: Kuusankosken Ampujat

Stipendit, menestyksen perusteella: Tarmo Ansamaa (mustaruuti), Sami Hautamäki (practical), Tomi-Pekka Heikkilä (liikkuva maali), Topi Hulkkonen (liikkuva maali), Jorma Juntunen (siluetti), Mikael Kaislaranta (practical), Eetu Kallioinen (haulikko), Mika Kinisjärvi (liikkuva maali), Aappo Korpi (kasa-ammunta), Tomi Korpi (kasa-ammunta), Jarkko Laukia (practical), Esko Lempola (siluetti), Kim Leppänen (practical), Ari Matero (practical), Risto Murisoja (kasa-ammunta), Satu Mäkelä-Nummela (haulikko), Marko Nikko (siluett), Pekka Paatinen (mustaruuti), Raine Peltokoski (practical), Jari Raudaskoski (kasa-ammunta), Teemu Rintala (practical), Petri Savinainen (siluetti), Jarkko Viitala (practical), Rauno Ärväs (siluetti).

Ampujien ansiomerkit:

Kultainen jalokivellä: Tomi Korpi, Petri Savinainen, Kim Leppänen.
Kultainen: Mikael Kaislaranta, Teemu Rintala, Jaakko Viitala, Ari Matero, Sami Hautamäki, Tarmo Ansamaa, Aappo Korpi.
Hopeinen: Eetu Kallioinen, Jarkko Laukia.

Lajijaostojen palkinnot

HAULIKKO:

Trap:
Yleinen: Veli-Matti Matikainen (SSG)
Juniori: Eemil Pirttisalo (RMY)
Nainen: Satu Mäkelä-Nummela (OSU)
Veteraani: Risto Rämö (LAS)

Skeet:
Yleinen: Tommi Takanen (LAS)
Juniori: Timi Vallioniemi (A-HA)
Nainen: Katja Poutanen (HyMA)
Veteraani: Jukka Turtiainen (SMY)

Kaksoistrap:
Yleinen: Sami Ritsilä (OSU)
Juniori: Miki Ylönen (PiekSA)

Sporting:
Yleinen: Tero Rantonen (OMAS)
Nainen: Saija Hautaoja (SA)
Veteraani: Rune Sundqvist (JSF)
Juniori: Ville Korkea-aho (JSF)

KIVÄÄRI:
Kiväärinainen: Katariina Laine (HlAS)
Kiväärimies: Juho Autio (OMAS)
Kiväärityttö: Marianne Palo (IMAS)
Kivääripoika: Sebastian Långström (KSF)

PISTOOLI:
Vuoden pistooliampuja: Mira Suhonen (KuKu)
Vuoden pistoolinuori: Cristian Friman (ESF)
Vuoden työn sankari: Marko Leppä (HAS)

LIIKKUVA MAALI:
Vuoden paras: Tomi-Pekka Heikkilä (K-64)
Vuoden juniori: Mika Kinisjärvi (LA)
Erikoispalkinto: Topi Hulkkonen (ESA)

SILUETTI:
Vuoden siluettiampuja: Marko Nikko (SSG)

PRACTICAL:
RD:n malja kehittyneimmälle ampujalle: Kim Leppänen (SSG)
Jaoston malja aktiiviselle seuralle: Vasa Skyttegille-Vaasan Ampujat
Paras kivääriampuja: Raine Peltokoski (VS-VA)
Paras haulikkoampuja: Mikael Kaislaranta (HVA)
Paras pistooliampuja: Tony Ruohonen (SäSA)

MUSTARUUTI:
Vuoden mustaruutiampuja: Tarmo Ansamaa (TSA)

KASA-AMMUNTA:
Vuoden kasa-ampuja: Jari Laulumaa (SKA)

Lisää kuvia liiton facebookissa.

suurenna kuva

Miikka Peltonen (vas.), Tom Aspholm ja Oskari Kössi kultamitaleineen Kisakallion maisemissa. Kuva: Lassi Palo

”Tämä vuosi oli ensimmäinen askel uuden olympiadin tikapuilla.” Näin luonnehtii sotilaiden joukkuemaailmanmestaruutta voittamassa ollut skeet-ampuja Oskari Kössi.

Suomi voitti skeetin joukkuekilpailun sotilaiden maailmankisoissa lokakuun 9. päivänä. Sotilaiden olympialaiset eli World Games -niminen tapahtuma järjestettiin Etelä-Korean Daegussa. Neljän vuoden välein järjestettävät kisat pidettiin nyt kuudennen kerran.

Suomen joukkueessa ampuivat Tom Aspholm, Oskari Kössi ja Miikka Peltonen. Suomi oli ykkönen ennen Qataria ja Etelä-Koreaa. Maailmanmestaruus ratkesi tasatuloksen jälkeen viimeisten kierrosten perusteella tuloksin 70-67. Edellisen päivän 75 kiekon jälkeen ollut neljäs tila koheni hienosti kultamitaleiksi.

Finaalissa neljänneksi sijoittuneen Aspholmin peruskisan tulos oli 119. Kössi rikkoi 116 ja Peltonen 117 kiekkoa. Sotilaiden maailmanmestaruuksista ammuttiin nyt virallisesti ensimmäisen kerran. Suomen tulos (352) noteerataan Kansainvälisen sotilasurheiluliiton CISM:n maailmanennätykseksi.

– Ennen kilpailua päätimme, että otamme mitalin, mutta sen väristä emme puhuneet. Kun se varmistui kultaiseksi, fiilikset olivat sen mukaiset. Se oli todellakin voitettu kulta, mitalikolmikko kertoi Kisakallion urheiluopistolla, missä järjestettiin torstaina ja perjantaina Puolustusvoimien ohjelmointileiri.

Leirille osallistui parikymmentä ampumaurheilijaa, heidän joukossaan muun muassa kivääriampuja Juha Rutonen, pistooliampuja Kai Jahnsson ja trap-ampujia, kuten Juho Hannonen, Mika Myllylä ja Kari Kopra. Leirillä kerrattiin Mikko Taussin johdolla kuluneen kauden tapahtumat ja suunniteltiin ensi vuoden kilpailu- ja leirityskalenteria. Päätavoite on Qatarin Dohassa marraskuussa järjestettävät sotilaiden MM-kilpailut.

Aspholm, Kössi ja Peltonen palasivat vielä Etelä-Korean kultamitalitunnelmiin.

– Se on suurinta, mitä sotilas voi urheilu-urallaan saavuttaa. Se ei kuitenkaan himmennä ensi vuoden pääkilpailun arvoa. Lähdemme Dohaan menestymään joukkueena ja tavoittelemaan henkilökohtaisia mitaleja. Taso on kova. Sotilaiden kisoissa näkee samoja ukkoja kuin maailmancupeissakin, Kössi totesi ja mainitsi muun muassa Ranskan Anthony Terras´n, joka on saavuttanut olympiamaapaikan Rio de Janeiroon.

– Etelä-Korean kilpailussa oli puolet maailman rankingin 50 parhaasta, Peltonen oli laskenut.

Aspholm, Kössi ja Peltonen ovat harjoitelleet tämän vuoden ajan paljon ja kovaa. He ovat menneet ”pienin harppauksin” eteenpäin, ja suunta on siis ylöspäin.

– Harjoitusmäärät eivät näy heti huipputuloksissa, mutta tulosvarmuus on ollut tasaista. Mitään ”kuraa” ei ole tullut, Kössi summasi.

Kössi ja Peltonen tietävätkin hyvin, että kun olympiapaikkoja aletaan jakaa Tokioon 2020, heidän pitää olla heti iskussa. Aspholm naurahti ”seuraavansa tilannetta nuorempien perässä”.

– Vuosi 2018 tulee äkkiä eteen. Mitään välivuosia ei voi missään tapauksessa pitää, vaan töitä on tehtävä entistä kovempaa. Muuten ei edes ehdi kuulla junanlähettäjän pilliä, vaan juna meni jo. Seuraavaa olympiadia ajatellen tämä vuosi oli sen ensimmäinen askel, Kössi sanoi.

Aspholm ja Peltosen tämän kauden paras tulos oli 121. Kössi paukutti parhaimmillaan rikki 120 kiekkoa. Hänen tuloskeskiarvonsa oli uusi ennätys eli 118. Kukaan heistä ei ole täysin tyytyväinen tulokseensa, mutta kauden ”kruunu” tulikin sitten World Gamesissa – eli se jo usein mainittu joukkuekultamitali.

– Kaudesta meinasi jäädä paha maku, mutta kultamitali muutti kaiken ja toi hymyn huulille! Se oli tärkeä myös tulevaisuuden kannalta.

suurenna kuva

Vuoden parhaat saavat taas palkintonsa Grande Finale -gaalassa. Kuvat: Lassi Palo

suurenna kuva

Tervetuloa vuoden 2015 Grandeen!

suurenna kuva

Varapuheenjohtaja Mikko Taussi puhui liiton yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

suurenna kuva

Toiminnanjohtaja Risto Aarrekiven aiheena oli ampumaurheilun imago.

Ampumaurheiluliiton Grande finale -viikonloppu alkoi lauantaina Lohjalla sijaitsevassa Kisakallion urheiluopistossa. ”On hienoa nähdä näin iso joukko väkeä paikanpäällä”, Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi myhäili avaustilaisuudessa.

Lajiparlamentit ja Grande Finale -tapahtuma järjestetään Kisakallion urheiluopistossa nyt toisena vuonna peräkkäin. Viikonlopun aikana opistolla liikkuu pari sataa ampumaurheilusta innostunutta henkilöä, mitä Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi piti hyvänä määränä.

Aarrekivi avasi tilaisuuden onnittelemalla kolmea seuraa, jotka ovat juhlineet tai juhlivat pian pyöreitä vuosiaan. Hämeenlinnan Ampumaseuran 140-vuotisjuhlat olivat viikko sitten, kuten myös Salon Seudun Ampujien 50-vuotisjuhlat. Säkylän Seudun Ampujat juhlii 50:ttä toimintavuottaan ensi viikolla.

Ampumaurheiluliiton varapuheenjohtaja Mikko Taussi kertoi liiton yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Keskeisiä vaikuttamisympäristöjä ovat useat ministeriöt ja EU, mutta niin sanottu yleinen mielipide on keskeisin, koska se näkyy ja tuntuu kaikkialla.

– Miten profiloidumme eri tapahtumissa ja kilpailuissa, millaisia viestejä annamme itsestämme ja miten päätöksentekijät ”näkevät” meidät? Esimerkkinä voi mainita olympialaiset, joissa olemme totutusti profiloituneet pirteinä olympiavoittajina ja -mitalisteina, Taussi sanoi.

Taussin mukaan tavoitteena on pitkäjänteinen, asiallinen ja vakavasti otettava vaikuttaminen, johon yhteiskunnallisten vaikuttajien on mahdollista sitoutua. Sitä toteutetaan SAL:n toimesta ja Ampumaharrastusfoorumin kanssa. Vaikuttamisen tasoja on kolme: kansainvälinen, kansallinen ja paikallinen. Työtä tekevät niin SAL:n hallituksen jäsenet kuin toimihenkilötkin itsenäisesti ja foorumin kanssa sekä alueiden ja seurojen henkilöt.

Mitä sitten on tehty? Taussi esitti pitkän listan esimerkiksi lainsäädäntöön vaikuttamisesta.

– Se on säännöllistä, ja olemme jatkuvasti mukana valmistelutyössä, Taussi sanoi.

Taussi on Ampumaharrastusfoorumin tuore puheenjohtaja. Hän painottikin foorumin merkitystä SAL:n vaikuttamiskumppanina. ”Vaikuttamisiskuja” on tehty ja tehdään muun muassa ministeriöihin, eduskuntaan ja sen valiokuntiin, hallituspuolueisiin, Poliisihallitukseen ja Puolustusvoimiin. Ampumaharrastusjärjestöt ilmaisivat viime viikolla huolensa EU:n mahdollisista tiukennuksista lähettämällä yhteisen lausunnon muun muassa sisäministeriöön.

– Meidän pitää puhua samaa kieltä, Taussi painotti.

Toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi kertoi Sponsor Insightin tekemästä Sponsor Navigator -tutkimuksesta, joka tehtiin viime helmikuussa. Siihen vastasi 2050 yli 15-vuotiasta henkilöä. Tutkimukseen vastanneista 16 prosenttia on erittäin kiinnostunut tai kiinnostunut ampumaurheilusta. Jääkiekko, yleisurheilu, hiihto, ampumahiihto ja formula ykköset muodostivat kyselyn kärkiviisikon.

Aarrekivi piti hyvänä sitä, että ampumaurheilu jätti taakseen sellaisia lajeja kuin pesäpallo, uinti ja tennis, jotka saavat enemmän tv-aikaa kuin ampumaurheilu.

Myönteistä on myös se, että ampumaurheilu on noussut lajirankingissa vuoden 2006 sijalta 34 nykyiselle 17. sijalleen.

– Kiinnostus meitä kohtaan on kasvanut. Haasteellisin ikäluokka on 15-29-vuotiaat. Iso kysymys on, miten saamme tuon ikäluokan kiinni, Aarrekivi sanoi.

Hän myös muistutti siitä, millaisessa ympäristössä ampumaurheilu on. Lajiliittoja on noin 70, ja niiden lisäksi tulevat vielä monet muutkin lajit, jotka eivät ole liittotasolla. Aarrekivi kertoi myös, että tutkimuksen mukaan ampumaurheilua pidetään muun muassa kansainvälisenä, perinteisenä ja asiantuntevana.

– Vaikka joskus ehkä tuntuu siltä, että olemme altavastaajia, ei tilanne huono ole. Meidän pitää olla ylpeitä lajistamme, hän viestitti kuulijoilleen Kisakalliossa.

Iltapäivällä ovat vuorossa lajiparlamentit, ja Ampumaurheiluliiton vuoden parhaat palkitaan kello 19 alkavassa Grande finale -gaalassa.

Maailman antidopingtoimisto WADA:n vuoden 2016 kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon muutokset verrattuna vuoden 2015 luetteloon ovat vähäisiä ja lähinnä teknisiä.

Lue lisää täältä.