Olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummela on YLE Radio Suomen "Taustapeili"-ohjelman vieraana 3. marraskuuta. Suora lähetys alkaa kello 17.33.

– Ampumaurheilijan arkea olympiavoiton jälkeen. Miten Pekingin olympiavoitto on muuttanut Satu Mäkelä-Nummelan ja hänen valmentajamiehensä Matti Nummelan arkea? Keskustelua johtaa Nina Vanhatalo, "Taustapeili"-ohjelman ohjelmatiedot kertovat.

Ohjelma löytyy lähetyksen jälkeen YLE:n nettisivuilta osoitteesta http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut/taustapeili.

Suomen Ampumaurheiluliitto palkitsi olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummelan Vuoden ampujana kauden päätöstilaisuudessaan Grande Finalessa Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä lauantaina 1. marraskuuta. Kun Ampumaurheiluliitto valitsi hänen valmentajansa Matti Nummelan Vuoden valmentajaksi, Nummelat ovat ensimmäinen Vuoden ampujana ja Vuoden valmentajana palkittu aviopari.

– Isona tavoitteena on 2012 olympialaiset Lontoossa. Kaikki muut kilpailut ennen olympialaisia ovat välitavoitteita. Vasta olympialaisissa tiedän, ovatko askelmerkit osuneet kohdalleen, 38-vuotias orimattilalainen Satu Mäkelä-Nummela kertoo.

– Ensi vuoden kilpailukalenterissa on neljä maailmancupia, EM-kilpailu ja MM-kilpailu sekä maailmancupfinaali. Joka vuosi kalenterissani on maailmancupfinaali, johon voi ansaita paikan maailmancupissa sekä MM- tai olympiakilpailussa. Kolme kertaa olen paikan ottanut – tänä vuonna finaali oli Valko-Venäjän Minskissä ja sen lisäksi olen ampunut maailmancupfinaalissa 2006 Espanjan Granadassa ja 2005 Dubaissa.

Nykyisen tiedon mukaan ampujat ryhtyvät kilpailemaan olympiapaikoista 2010 alkaen maailmancupeissa, MM-kilpailuissa ja maanosien mestaruuskilpailuissa. Pekingin olympialaisiin naisten trapiin sai paikan 18 ampujaa.

– Naisten haulikkolajeissa paikan voi hankkia vain yksi ampuja jokaisesta maasta, kun muissa olympialajeissa paikan voi ottaa kaksi ampujaa jokaisesta maasta. Olympiajoukkueen valintaa ajatellen olisi parempi, että itse pystyisin hankkimaan paikan, kun vain yksi paikka on tarjolla, Satu Mäkelä-Nummela asettaa itselleen tavoitteen.

Satu Mäkelä-Nummelan kovia suomalaisia kilpakumppaneita ovat seurakaveri Noora Antikainen ja Sibbo Skyttegillen Mopsi Veromaa. Suomen Olympiakomitea valitsi Pekingin olympiajoukkueeseen ne ampujat, jotka olivat Suomelle maapaikan hankkineet. Satu otti paikan voittamalla maailmancupin Saksan Suhlissa 2006. Voittaessaan maailmancupin ja olympialaiset Satu ampui täsmälleen saman tuloksen 91 (70+21) kiekkoa.

Etelä-Afrikasta tuntuma ammuntaan

Satu Mäkelä-Nummela ja Matti Nummela ovat jo alustavasti suunnitelleet ensi talven harjoitusleirinsä. Ulkomaanleirit ovat helmi-, maalis- ja huhtikuussa.

– Etelä-Afrikkaan olemme suunnitelleet kahden viikon leiriä, koska sinne asti ei kannata lähteä lyhyemmäksi aikaa. Kahden viikon leiriin pitää valmistautua lyhyemmällä viikon leirillä – se on sellainen sisäänajoleiri, Satu kertoo.

– Talvella tulee aika pitkä aika, etten pääse harjoittelemaan ampumista kunnolla.

OSU:n kotirata jo kiinni

– Orimattilan Seudun Urheiluampujien oma rata meni kiinni torstaina. Nyt pitää olla hyvissä väleissä Lahden Urheilukoulun haulikkoampujien kanssa, että pääsen heidän kanssaan harjoittelemaan Hollolan Hälvälään. Jos ilmat ovat tällaisia, ampuminen rupeaa hiipumaan, Satu Mäkelä-Nummela kuvailee olympiavoittajan arkista harjoittelua.

– Minulla on kodin pihapiirissä oma heitin, johon olet saanut mikrofonilaukaisun. Nyt ei enää tarvitse käyttää lapsityövoimaa (lapset 8-vuotias Patrik ja 6-vuotias Sara), kun pidän tuntumaa yllä ykköstrapia ampumalla. Tähän asti he ovat olleet lähettämässä kiekkoja.

Monenlaista muistamista

Satu Mäkelä-Nummela kertoo saaneensa monenlaisia onnitteluita ja muistamisia olympiavoiton jälkeen. Erityisellä lämmöllä hän muistelee kotiinpaluuta Helsinki-Vantaan lentokentällä. Sen lisäksi omat juhlansa järjestivät Orimattilan kaupunki, Orimattilan Seudun Urheiluampujat, Mallusjoen Nuorisoseura ja Suomen Ampumaurheiluliitto.

– Olemme saaneet villasukat koko perheelle. Juuri äskettäin rautalankayhtye lähetti cd:n, jossa on heidän rautalankaversionsa Porilaisten marssista. Ruotsista on tullut tervehdys naiselta, jolla on sama sukunimi kuin minulla. Yksi onnittelukortti oli Helsingin olympialaisten virallinen postikortti, jonka lähettäjä on muistanut ilmeisesti kaikkia olympiavoittajia kortilla. Olen vastannut kaikille, joiden osoite on ollut mukana, Satu kertoo esimerkkejä onnitteluista.

– Bluesin kotiottelussa Jypiä vastaan kävin pudottamassa kiekon. Se jäi hyvin mieleen, kun tuli oltua ensimmäisen kerran jääkiekko-ottelussa ja oli hankalaa kävellä korkokengissä liukkaalla jäällä. Onneksi erotuomari talutti. Eilen työpaikallani Neste Tuuliharjassa kaksi vanhempaa Kuopion seudulla asuvaa herrasmiestä tuli pyytämään nimikirjoitusta. Kassista löytyi vielä pari kuvakorttia nimikirjoituksia varten. He kehuivat tapaamisen matkansa kohokohdaksi.

Ampumaurheiluliiton Vuoden ampujat
1965 Hannele Wirilander
1967 Simo Morri
1969 Kimmo Hovila
1970 Esa Kervinen
1974 Markus Remes
1975 Seppo Mäkinen
1976 Markus Remes
1977 Helvi Leppämäki
1978 Paavo Palokangas, Seppo Mäkinen ja Juha Rannikko
1979 Paavo Palokangas
1980 Mauri Röppänen
1981 Arto Vainio
1982 Sirpa Ylönen
1983 Matti Nummela
1984 Rauno Bies
1985 Ralf Westerlund
1986 Juha Hirvi
1987 Seppo Mäkinen
1988 Pirjo Peltola
1989 Jari Pälve
1990 Petri Eteläniemi
1991 Satu Pusila
1992 Juha Hirvi
1993 Satu Pusila
1994 Satu Pusila
1995 Riitta-Mari Murtoniemi
1996 Riitta-Mari Murtoniemi
1997 Janne Himanka
1998 Satu Pusila
1999 Pia Julin
2000 Juha Hirvi
2001 Marko Kemppainen
2002 Helena Juppala
2003 Krister Holmberg
2004 Marko Kemppainen
2005 Juha Hirvi
2006 Petri Savinainen
2007 Mira Nevansuu
2008 Satu Mäkelä-Nummela

Katso tarkemmin: www.ampumaurheiluliitto.fi/esittely/grande_finale_ja_ampumaurheilun/

Suomen Ampumaurheiluliitto palkitsi Matti Nummelan Vuoden valmentajana kauden päätöstilaisuudessaan Grande Finalessa Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä lauantaina 1. marraskuuta. Orimattilan Seudun Urheiluampujia edustava Nummela ansaitsi tittelin olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummelan valmentajana. Kun Ampumaurheiluliitto valitsi Satu Mäkelä-Nummelan Vuoden ampujaksi, Nummelat ovat ensimmäinen aviopari, joka on palkittu Vuoden ampujana ja Vuoden valmentajana.

– Valinta Vuoden valmentajaksi osoittaa vain sen, että Satu on ampunut hyvin. Ansiotonta arvonnousua, orimattilalainen Matti Nummela kommentoi palkintoaan.

Suomen Ampumaurheiluliitto on valinnut Vuoden valmentajan vuodesta 1998 alkaen. Matti Nummela on pokannut palkinnon jo kerran aiemmin vuonna 2002.

– En usko, että muillakaan valmentajilla on pyrkimys tulla palkituksi, mutta jokainen valmentaja haluaa urheilijansa menestyvän. Paras palkinto on se, että urheilija menestyy. Niin kuin isäkin aina sanoi, että nauravaa naamaa on mukavampi katsella kuin itkevää. Epäonnistumiset ovat valmentajan pahimpia tilanteita, kun tietää omasta kokemuksestaan miten pahalta urheilijasta tuntuu, mutta ei tiedä, mitä pitäisi sanoa ja tehdä, Matti sanoo.

– Mutta totta kai arvostan huomionosoitusta erittäin paljon.

Aina voi parantaa

Matti Nummela ansaitsi Vuoden valmentajan tittelin olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummelan valmentajana. Vaikka olympiavoitto on olympialajin urheilijan ja valmentajan paras mahdollinen saavutus, Matti Nummela tokaisee heti, että aina voi parantaa.

– Jos Satu voittaa toisen kerran.

Satu Mäkelä-Nummela ilmoitti heti olympiavoiton jälkeen, että huippu-urheilu-ura jatkuu toistaiseksi. Seuraava päätavoite on vuoden 2012 olympialaiset Lontoossa. Ensi vuoden kilpailukalenterissa on neljä maailmancupin kilpailua sekä MM ja EM-kilpailut.

– Valmennussuhteen jatko on Sadusta kiinni, mutta näyttäisi jatkuvan. Alustavia valmennussuunnitelmia olemme jo tehneet. Helmi-, maalis- ja huhtikuussa leireilemme ulkomailla. Osa leireistä on kahden viikon ja osa viikon leirejä, Matti kertoo.

– Olen jutellut muidenkin maiden valmentajien kanssa. Kaikki ovat samaa mieltä, ettei varsinaisia välivuosia ole nykyään varaa pitää. Vaikka ensi vuonna ei vielä jaeta olympiapaikkoja, löysästi ei voi harjoitella. Välivuoden jälkeen seuraavastakin vuodesta tulee helposti välivuosi. Nyt syksyllä ja talvella Satu huilaa ja lataa akkuja.

Päivittäistä lähivalmennusta

Avioparina Matti Nummela ja Satu Mäkelä-Nummela toteuttavat kirjaimellisesti Suomen Olympiakomitean ja jokaisen lajiliiton tavoitteen päivittäisestä lähivalmennuksesta tai läheisestä päivittäisvalmennuksesta. Matti arvioi, ettei ampuminen häiritse normaalia perhe-elämää, vaikka he puhuvatkin ammunnasta välillä kotona.

– Eivät lapset (8-vuotias Patrik ja 6-vuotias Sara) ole ainakaan vielä sanoneet, että älkää puhuko ammunnasta. Avioparina meidän ei tarvitse aina käydä kaikkia asioita läpi radalla, mikä on joskus suuri etu. Huonosti menneen harjoituksen jälkeen urheilijan vastaanottonappi on off-asennossa, joten asioita voi puida myöhemmin niin sanotusti paremmalla ajalla. Kun toisen tuntee erittäin hyvin, tietää, koska ei kannata puhua, hän kuvailee.

Matti myöntää oman vaimon valmentamisen olevan joskus haasteellista.

– Aviopuoliso on taatusti kriittisempi valmennettava kuin joku toinen urheilija. Hänen on helpompi kyseenalaistaa kaikki – ja väittelyhän siitä tulee. Silloin joudun perustelemaan hyvin omia näkökantojani ja voin vain toivoa, että Satu kokeilisi minun ehdotuksiani.

Matti korostaa jokaisen huippu-urheilijan olevan omanlaisensa persoonan. Jokaista pitää valmentaa eri tavalla, mutta aina aidosti.

– Huippu-urheilija menestyy vahvuuksillaan. Vahvuuksia pitää vahvistaa, vaikka virheitäkin pitää karsia. Valmentajan ei pidä yrittää muokata urheilijaa yhteen ja samaan muottiin, hän sanoo.

– Valmentajan pitää aina olla oma itsensä. Jos et ole sellainen kuin olet, uskottavuus kärsii.

Huippu-urheilutausta auttaa valmennuksessa

53-vuotias Matti Nummela on ollut vuosikymmeniä kansainvälisen tason huippuampuja. Hän on paukuttanut trapin EM-kultaa 1983 ja EM-pronssia 1992. Viime vuonna hän voitti vielä trapin Suomen mestaruuden ja ampui viime keväänä 14:nneksi maailmancupissa Teksasin Kerrvillessä USA:ssa.

– Moni ampuja ajattelee niin, että valmentaja on uskottava vasta, jos valmentaja on ampunut joskus hyvin. Oma huippu-urheilutausta ei minun mielestäni ole välttämätöntä valmentajalle eikä huippuampuja välttämättä osaa opettaa muita ampumaan, vaikka osaakin ampua itse. Paras valmentaja saattaa olla sellainen, joka ei ole ikinä osunut. Hän vain osaa opettaa ja valmentaa muita paremmin, Matti kertoo.

– Entisen huippu-urheilijan on helpompi keskustella valmennettavansa kanssa kisatilanteesta, koska hänellä on omia kokemuksia. Entinen huippu-urheilija pystyy helpommin kertomaan kisatilanteen tuntemuksista ja valmistamaan urheilijaa kilpailemaan kovassa paineessa. Entinen huippu-urheilija on kokenut samankaltaiset pettymykset vuosien varrella ja tietää, miltä se tuntuu. Onnistumiset korvaavat ja korjaavat huonoja päiviä, mutta kaikki pettymykset ja vastoinkäymiset eivät unohdu.

Ampumaurheiluliiton Vuoden valmentajat
1998 Mikko Mattila
1999 Alf Sjöblom
2000 Mikko Mattila
2001 Pirjo Peltola
2002 Matti Nummela
2003 Tero Hovila
2004 Lauri Siltavirta
2005 Mauri Turunen
2006 Lauri Siltavirta
2007 Seppo Nevansuu
2008 Matti Nummela

Katso tarkemmin: www.ampumaurheiluliitto.fi/esittely/grande_finale_ja_ampumaurheilun/

Suomen Ampumaurheiluliitto palkitsi parhaita urheilijoitaan, valmentajiaan, seuratoimijoitaan ja seurojaan kauden päätöstilaisuudessaan Grande Finalessa Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä 1. marraskuuta.

Suomen Ampumaurheiluliiton palkitut

Vuoden ampuja 2008: Satu Mäkelä-Nummela, Orimattilan Seudun Urheiluampujat.

Vuoden vammaisampumaurheilija: Erkki Pekkala, Haapajärven Ampumaseura.

Huippuampujien cupkilpailun voittaja: Krister Holmberg, Raseborg Skyttar.

Vuoden nuori ampuja: Tiia Törmälä, Rauman Seudun Urheiluampujat.

Vuoden yllättäjä: liikkuvan maalin nuorten MM- ja EM-joukkuekultamitalin ampuneet Sami Heikkilä, Tomi-Pekka Heikkilä ja Jarmo Toiva Kymppi-64 ja Mårten Westerlund Raseborg Skyttar.

Vuoden valmentaja: Matti Nummela, Orimattilan Seudun Urheiluampujat.

Ampumaurheiluliiton stipendit: Tiia Törmälä Rauman Seudun Urheiluampujat, Jesse Peltomäki Kuortaneen Kunto ja Krister Holmberg Raseborg Skyttar.

Ampujien ansiomerkit

Kultainen ansiomerkki jalokivellä: Satu Mäkelä-Nummela Orimattilan Seudun Urheiluampujat, Krister Holmberg Raseborg Skyttar, Pekka Paatinen Helsingin Varuskunnan Ampujat, Esko Lempola Tampereen Siluettiampujat, Jouni Jyrä Vammalan Seudun Ampujat, Rauno Ärväs Savonlinnan Metsästys- ja Ampumaseura ja Jussi Airas Lappeenrannan Siluettiampujat.

Kultainen ansiomerkki: Henri Häkkinen Joensuun Ampujat, Hannu Murisoja Haapajärven Ampumaseura, Veikko Huotari Kirskunmäen Urheiluampujat, Pekka Lintula Tampereen Siluettiampujat, Allan Granlund Pirkanmaan Siluettiampujat ja Reino Uuttu Salon Seudun Ampujat.

Hopeinen ansiomerkki: Jesse Peltomäki Kuortaneen Kunto, Mårten Westerlund Raseborg Skyttar, Risto Murisoja Haapajärven Ampumaseura, Jari Parkki Jurvan Metsästysseura ja Bror Eriksson Ålands Sportskytteförening.

Erikoismaininnat: Henri Häkkinen Joensuun Ampujat (olympiapronssi sekä täydet 600 pistettä ilmakiväärillä ja 300 metrin kiväärin makuuasennon kilpailussa), Juha Hirvi Kotkan Ampumaseura (ensimmäisenä suomalaisena osallistunut kesäolympialaisiin kuusi kertaa), Jyrki Viitakoski Satakunnan Ampujat (viisi henkilökohtaista siluetin MM-kultamitalia), Marko Nikko Sibbo Skyttegille (viisi henkilökohtaista siluetin MM-mitalia), Juha Soini Jalasjärven Ampujat (voitti kaikki viisi ilmakiväärin, pienoiskiväärin ja 300 metrin kiväärin SM-kultaa)

Kultahippupalkinnot

Vuoden kultahippuampuja: Noora Kivistö Seinäjoen Seudun Ampujat.

Vuoden kultahippuohjaaja: Taisto Häkkinen Joensuun Ampujat.

Vuoden kultahippuseura: Turun Seudun Ampujat.

Haulikkolajien palkitut
Trap, N-sarja: Satu Mäkelä-Nummela, Orimattilan Seudun Urheiluampujat.
Trap, juniori: Jesse Kinnunen, Sibbo Skyttegille.
Trap, Y-sarja: Janne Kirvesmäki, Karstulan Seudun Metsästys- ja Ampumaseura.
Trap, Y55-sarja: Heikki Siivonen, Lahden Ampumaseura.
Skeet, N-sarja: Katja Poutanen, Hyvinkään Metsästysampujat.
Skeet, juniori: Jesse Louhelainen, Lahden Ampumaseura.
Skeet, Y-sarja: Lauri Leskinen, Sibbo Skyttegille.
Skeet, Y55-sarja: Ismo Peltola, Jurvan Metsästysseura.
Sporting, N-sarja: Leena Korhonen, Oulaisten Ampujat
Sporting, Y-sarja: Jari Rajala, Sibbo Skyttegille.
Sporting, juniori: Lassi Vesakoski, Jakobstads Skytteförening.
Sporting, Y55-sarja: Rune Sundqvist, Jakobstads Skytteförening.

Kiväärilajien palkitut
Kiväärimies: Henri Häkkinen, Joensuun Ampujat.
Kiväärinainen: Hanna Etula, Lahden Ampumaseura.
Kivääripoika: Juha Soini, Jalasjärven Ampujat.
Kiväärityttö: Tiia Törmälä, Rauman Seudun Urheiluampujat.
Kiväärivammaisampuja: Erkki Pekkala, Haapajärven Ampumaseura.

Pistoolilajien palkitut
Pistooliampuja: Mira Nevansuu, Kuortaneen Kunto.
Vuoden yllättäjä: Janne Kuvaja, Poliisien Ampumaseura.
Vuoden pistoolinuori: Jesse Peltomäki, Kuortaneen Kunto.
Vuoden työnsankari: Kai Jahnsson, Poliisien Ampumaseura.

Siluettilajien palkitut:
Vuoden siluettiampuja: Jyrki Viitakoski Satakunnan Ampujat.

Kasa-ammunnan palkitut
Vuoden kasa-ampuja: Mauri Mukari, Vähäkyrön Viesti.

Mustaruudin palkitut:
Vuoden ampuja 2008: Pekka Paatinen Helsingin Varuskunnan Ampujat.

Katso tarkemmin: www.ampumaurheiluliitto.fi/esittely/grande_finale_ja_ampumaurheilun/

Vuoden Kultahippuseurana palkittiin Turun Seudun Ampujat, Kultahippuohjaajana Taisto Häkkinen Joensuun Ampujista ja Noora Kivistö Seinäjoen Seudun Ampujista.

Vuoden 2008 Kultahippuseura

Turun Seudun Ampujat (TSA)

Turun Seudun Ampujat on noussut viimeisen kolmen vuoden aikana vauhdilla suurimpien Kultahippuseurojen joukkoon. Seuran ohjaajat ja valmentajat ovat osallistuneet koulutuksiin ja seuralla on tavoitteena kehittyä entisestään.

Seura osallistuu runsain joukoin kultahipputapahtumiin ja turkulaiset erottuvat joukosta aina iloisina ja reiluina kilpakumppaneina.

Vuoden 2008 Kultahippuampuja

Noora Kivistö, Seinäjoenseudun Ampujat (SSA)

Kuortanelainen 13-vuotias Noora Kivistö on lahjakas pistooliampuja. Hän on harrastanut ammuntaa nelisen vuotta ja osallistunut ahkerasti Kultahippukilpailuihin sekä hakenut myös kokemusta nuorten sarjoista. Nooraa kuvaillaan positiiviseksi kaveriksi, joka harrastaa ampumaurheilun lisäksi monipuolisesti liikuntaa.

Nooran valmentaja Eero Hautala palkittiin vuoden 2004 Kultahippuohjaajana.

Vuoden 2008 Kultahippuohjaaja

Taisto Häkkinen, Joensuun Ampujat (JA)

Häkkinen pohtii mielellään ampumaurheilun nuorisotoimintaa ja kultahipputoiminnan tulevaisuuden näkymiä. Hän toimii Joensuun Ampujissa ampumakouluohjaajana yhdessä kokeneen Veli-Pekka Niirasen kanssa.

Vuoden Kultahippuohjaaja tuli mukaan seuratoimintaan poikansa Henrin kannustamana. Henkan Olympiapronssimitalin myötä myös isä pääsi kertomaan tunnelmiaan mediassa. Hänen positiiviset viestinsä nuorisotoiminnan tärkeydestä ovat osaltaan nostaneet ampumaurheilun nuorisotoiminnan arvostusta ja varmasti kannustaneet seuroja nuorisotoiminnan kehittämisessä.

Taisto Häkkinen on hieno esimerkki isästä, joka toimii ampumaurheiluseurassa vaikka oma poika on jo aikuinen ja siirtynyt urallaan eteenpäin.

Lue lisää Kultahippupalkinnoista

Muutosten tarkoitus on kehittää tukiammuntaa siten, että se palvelee oikean ampumasuorituksen oppimista ja ampujana kehittymistä.

TUKIAMMUNTAAN UUSIA TUKIMALLEJA JA KÄYTÄNTÖJÄ

Tukiammunnan tarkoitus on oppia normaali ampuma-asento ja suoritus. Nyt käytössä olevan kiinteän pöytätuen käyttö kaiken ikäisille aloittelijoille on suositeltavaa. Kilpailutoiminnassa alle 8-vuotiaat tulevat jatkossakin käyttämään kiinteää tukea, mutta alle 10-vuotiaiden kilpasarjoihin tuodaan nyt vaihtoehdoksi kivääriin ns. vaahtomuovituki ja pistooliin 3-pistetuki.

Kokeneempien 10IT sarjan ampujien olisi hyvä lähteä hakemaan lisää haastetta ja opettelemaan oikeaa ampuma-asentoa vaahtomuovituen tai 3-pistetuen avulla. Vaihtoehtoiset tukimallit palvelevat paremmin oikean asennon ja oikean ampumasuorituksen oppimista. Pitkällä tähtäimellä niihin siirtyminen kannattaa.

Nuorisovaliokunta suunnittelee, että Kultahippukilpailuissa siirrytään tulevaisuudessa näihin nyt vaihtoehtoisiksi tuotuihin tukiin. Nyt alkaneella ilma-asekaudella uudet tukimallit ovat vaihtoehtoina aiemmin käytetyille. Ja jos joku ampuja ei uutta tukea vielä ota käyttöön, niin finaalitapahtumassa hän pääsee kokeilemaan uusia tukimalleja. Alkaneen kauden aikana haetaan vielä lisää kokemuksia tukien käyttämisestä. Vaahtomuovituki on ollut käytössä Ruotsissa jo pitkään. 3-pistetuki on puolestaan ollut jo ruutipuolella käytössä.

Pistoolin kuvioammunta jää pois tukisarjoista

Pienoispistoolin 14T sarjassa ammutaan 30 laukausta kouluammuntaa aiemman kouluammuntaa 20 laukausta ja kuvioammuntaa 20 laukausta sijaan. Kuvioammunnassa tukiammunta ei palvele oikean ampumasuorituksen oppimista.

Muutos ei sulje pois kuvioammunnan harjoittelua eikä kilpailutoimintaakaan, sillä vanhimmat kultahippuampujat voivat kokemuksen ja voiman karttuessa hakea kilpailukokemusta nuorten sarjoista.

Maakunta- ja aluekarsinnat historiaa – tilalle alueen kultahippukarsinnat

Kultahippujen kilpailujärjestelmästä on poistettu käsitteet alue- ja maakuntakarsinnat, jotka on korvattu Kultahippukarsinnoilla. Jokainen SAL:n alue voi järjestää enintään kolmet Kultahippukarsinnat. Aluemestaruuskilpailu voi olla yksi Kultahippukarsinta, mutta sitä ei säännöissä edellytetä, sillä alueet ja niiden toimintatavat ovat erilaiset.

Muutoksen tavoitteena on selkeyttää kultahippujen kilpailujärjestelmää ja tarjota lapsille omalla alueellaan useampi mahdollisuus kilpailla ja näyttää taitojaan.

SAL Nuorisovaliokunta

Suomen Ampumaurheiluliitto ry myöntää vuosittain Ympäristöpalkinnon SAL:n tarkoitusperiä edistävästä ympäristötoiminnasta. Ympäristöpalkinto voidaan myöntää yhteisölle tai järjestölle, seuralle tai yksityiselle henkilölle tai henkilöille. Vuoden 2008 Ympäristöpalkinto on haettavissa 10.11. asti.

Suomen Ampumaurheiluliitto ry myöntää vuosittain Ympäristöpalkinnon SAL:n tarkoitusperiä edistävästä ympäristötoiminnasta. Ympäristöpalkinto voidaan myöntää
– yhteisölle tai järjestölle
– seuralle
– yksityiselle henkilölle tai henkilöille

Palkinnon tarkoituksena on sekä palkita ympäristön hyväksi tehty työ, että kannustaa huomioimaan ympäristön merkitys SAL:n toiminnassa. Samalla palkinto on merkki ympäröivään yhteiskuntaan ampujien vakavasta asenteesta ympäristöä kohtaan.

Palkinnosta päättää SAL:n hallitus ja palkinto jaetaan muiden huomionosoitusten yhteydessä ja siitä tiedotetaan tehokkaasti julkisuuteen.

Jaettavat palkinnot ovat seuraavat:
– vuoden ympäristövaikuttaja. Palkintona on kunniakirja ja saajana voivat olla sekä yhteisöt että järjestöt.
– vuoden ympäristöteko. Palkintona on kunniakirja ja rahapalkkio. Saajana voivat olla joko seura, henkilö tai henkilöt.

SAL:n ympäristövaliokunta esittelee palkinnot hallitukselle esitysten pohjalta. Esityksiä palkituiksi perusteluineen voivat tehdä kaikki halukkaat vuosittain 10.11.marraskuuta 2008 mennessä. Ympäristövaliokunta voi myös omatoimisesti tehdä esityksen palkittavista SAL:n hallitukselle. Hallitukselle on esiteltävä kuitenkin kaikki palkittaviksi tehdyt esitykset.

Palkinnonsaajista pidetään luetteloa sekä Ampumaurheiluliiton Ampumaurheilunetissä että vuosittain tehtävässä vuosikertomuksessa. Luettelossa pidetään kaikkia eri vuosina palkinnon saaneita.

Palkinto jaetaan tänä vuonna SAL:n kokouksen yhteydessä 29.11. SLU-talossa Helsingissä.

Esitykset ympäristöpalkinnon saajiksi perusteluineen (kirjallinen osio, mahdolliset kuvat jne.) tulee tehdä ensisijaisesti sähköpostilla risto.aarrekivi@sal.slu.fi 10.11.2008 mennessä. Esitysten lähettäminen kirjeenä on myös mahdollista. Silloin lähetyksen tulee olla perillä Suomen Ampumaurheiluliitossa 10.11. klo 12 mennessä.

Suomen olympiajoukkue voitti neljä mitalia, olympiakullan, olympiahopean ja kaksi olympiapronssia Peking 2008 -kesäkisoissa ja saavutti asetetun mitalitavoitteen. Tärkeä osa tavoitteen toteutumista oli Satu Mäkelä-Nummelan haulikkoammunnassa saavuttama kultamitali, joka palautti Suomen olympiakultakantaan sitten vuoden 2002 Salt Lake Cityn talvikisojen. Suomen Olympiakomitea julkaisi kisa-analyysinsä Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä torstaina 30. lokakuuta.

Suomen mitalisaalis – yksi kulta, yksi hopea ja kaksi pronssia – oikeutti 44. sijaan 204 kansakunnan joukossa. Mitalien lisäksi kahdeksan urheilijaa sijoittui pistesijalle eli kahdeksan parhaan joukkoon. Suomen joukkueessa kilpaili kaikkiaan 57 urheilijaa. Suomen joukkueen onnistujiin kuuluivat ammunta lajiryhmänä, soutajat, uintiurheilu Hanna-Maria Seppälän johdolla ja yleisurheilun lajeista miesten keihäs, moukari, kävely ja maraton. Yksittäisiä onnistujia olivat esimerkiksi sulkapalloilija Ville Lång, jousiampuja Matti Hatava ja ratsastaja Kyra Kyrklund Max-hevosensa kanssa. Selkeitä pettymyksiä koettiin purjehduksessa, judossa, painissa ja tenniksessä.

– Suomen olympiajoukkueen tulos Peking 2008 -kesäkisoissa oli kohtuullisen hyvä, arvosanaksi antaisin hyvä miinus. Merkittäviä onnistumisia saatiin niin yksilö-, lajiryhmä- kuin joukkuetasolla. Toisaalta muutamat lunastamatta jääneet menestysodotukset jättivät haasteita seuraavalle olympiadille ja mielestäni joukkueella oli jo näissä kisoissa edellytykset myös huomattavasti parempaan tulokseen, totesi olympiakomitean valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola, joka johti Suomen olympiajoukkuetta.

Pekingin olympialaisiin valmistauduttiin ensimmäistä kertaa Olympiakomitean uudistetun tukijärjestelmän avulla. Ateena 2004 -kesäkisojen jälkeen tuet koottiin selkeiksi järjestelmä- ja huippuyksilötuiksi. Kisoihin valmistautuminen nivoutui tiiviisti tukijärjestelmään. Kisoihin valmistautumisessa järjestelmälajien vastuuvalmentajat ja huippuyksilöiden henkilökohtaiset valmentajat muodostivat projektiryhmän, joka kokoontui kaksi kertaa vuodessa, piti yhteyttä ja raportoi suunnitelmien etenemisestä kolmen vuoden ajan ennen kisoja. Kisojen jälkeen ryhmä on tarkastellut sitä, miten yhdessä ja lajikohtaisesti suunnitellut asiat ovat toteutuneet.

– Kisojen kokemukset tarjoavat useita myönteisiä, vahvistettavia ja toisinnettavia toimintamalleja. Esimerkiksi Olympiakomitean ennakoiva terveydenhuoltojärjestelmä osoitti hyvää valmiutta ja tulosta, sillä sairastapauksia tai ennakoimattomia terveysongelmia oli koko joukkueessa poikkeuksellisen vähän. Myös lajien valmistautuminen ja viimeistelyleirit onnistuivat hyvin, mikä osaltaan heijastui hyvänä joukkuehenkenä kisojen aikana. Menestyjät olivat Olympiakomitean tuen piirissä koko olympiadin ajan eli heidät tunnistettiin ajoissa. Huomattavaa on myös, että kaikki mitalistit valittiin joukkueeseen jo ensimmäisessä valinnassa, joten sitäkin uudistusta voidaan pitää onnistuneena, listasi Kari Niemi-Nikkola onnistumisia.

– Toisaalta jo Ateenassa todettu kilpailuvalmiuden maksimoiminen ja huippusuorituksen tekeminen Olympiakisoissa näyttäisi edelleen olevan selkein yksittäinen haaste ja samalla mahdollisuus parempaa menestystä tavoiteltaessa. Lajikohtaisten raporttien perusteella myös lajien valmennusjärjestelmien kyky pysyä edelleen kiristyvässä kansainvälisessä kehitysvauhdissa mukana on toinen suurista haasteista. Edelleen ollaan jäljessä esimerkiksi muita Pohjoismaita.

Pekingin XXIX kesäolympiakisat 8.-24.8.2008 onnistuivat järjestelyiltään ja puitteiltaan yli kaikkien odotusten. Mitkään ennakoiduista uhkakuvista liikenteen, ilmanlaadun tai kisojen yleisen organisoinnin osalta eivät toteutuneet, vaan sekä kisojen suorituspaikat että kisa-organisaatio toimivat hienosti. Kiina isäntämaana onnistui myös urheilullisesti, nousten mitalitilaston kärkipaikalle 51 kulta-, 21 hopea- ja 28 pronssimitalillaan.

Purjehduskilpailut käytiin Qingdaossa ja ratsastuskilpailut Hongkongissa. Muut lajit kilpailtiin Pekingissä ja sen lähiympäristössä. Suomen joukkue majoittui soutua lukuun ottamatta kisakylissä. Soudulle varattiin kisa-ajaksi kisajärjestäjien tarjoama majoitus soudun kilpailukeskuksen läheisyydestä. Suomen joukkueen kisabudjetti oli 875 000 euroa, johon sisältyivät matkojen lisäksi muun muassa yleisurheilun, uinnin, melonnan ja soudun viimeistelyleirien kulut Japanissa ja Singaporessa.

Suomen Olympiakomitea ry:n yhdistyksen kokous valitsi Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan jäsenjärjestöjen esitysten pohjalta keskiviikkona 29. lokakuuta. Valtuuskunnan jäsenten joukosta yhdistyksen kokous valitsi Kalervo Kummolan jatkamaan seuraavat neljä vuotta Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan puheenjohtajana. Olli Puntila ja Sirpa Paatero valittiin varapuheenjohtajiksi. Ampumaurheiluliiton edustaja on liiton puheenjohtaja Helena Walldén.

Suomen Olympiakomitean valtuuskunta olympiadilla 2009-2012

Puheenjohtaja Kalervo Kummola, Suomen Jääkiekkoliitto

Valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet 29.10.2008-2012

Lahden Ampumaseuraa edustava Tomi Harju tähtäsi ilmapistoolilla 576 pistettä perinteisissä Loviisan ilma-asekilpailuissa lauantaina 25. lokakuuta. LAS:n ikinuori Sakari Paasonen oli tarkin 40 laukauksen sarjoissa ampumalla 374 pistettä Y70-sarjassa. Pohjois-Hämeen Ampujia edustava Ville Nokipii laukoi ilmakiväärillä 588 pistettä.

Loviisan ilma-asekilpailut, Loviisa, Loviisan Ampumaseura, 25.10.2008.

10m Ilmapistooli 60 ls sarja Y18: 1) Jaago Kajalainen Haapsalu 548.

10m Ilmapistooli 60 ls sarja Y: 1) Tomi Harju LAS 576, 2) Juha Valjus KAS 559, 3) Juhani Saari KaHa 556, 4) Tommi Muukkonen ESA 551, 5) Kimmo Loponen K-UAS 541, 6) Matti Kaipianen PAS 537, 7) Pertti Paajanen ESA 535, 8) Osmo Pekurinen SMAS 512.

10m Ilmapistooli 40 ls sarja Y50: 1) Matti Hellsten InkA 365, 2) Markku Honkonen SMY 364, 3) Raimo Laine RS 364, 4) Kenneth Mariani-Cerati RS 362, 5) Matti Selonen LAS 362, 6) Heikki Lipsanen JuvA 362, 7) Matti Saarainen KaHa 361, 8) Tapani Kuisma OSU 356, 9) Keijo Vilander OrJy 356, 10) Jarmo Talka LuuA 356, 11) Jorma Mecklin JuvA 354, 12) Jouko Lehikoinen ESA 354, 13) Seppo Laine OrJy 343, 14) Kari Vuorinen PAS 338.

10m Ilmapistooli 40 ls sarja Y60: 1) Heino Pitkäkangas KaHa 372, 2) Markku Rytkölä IitA 369, 3) Antti Huhtio HVA 367, 4) Erkki Grönholm V-SA 367, 5) Eero Lehtinen LAS 364, 6) Olavi Linden LAS 362, 7) Antti Veijo LuhA 361, 8) Kauko Ekman LuuA 359, 9) Jouko Kaiho HAS 358, 10) Paavo Huoponen LAS 354, 11) Juhani Tonteri LuhA 350, 12) Alpo Ikonen LuhA 350, 13) Martti Martelius V-SA 333, 14) Kari Stenvall LAS 328.

10m Ilmapistooli 40 ls sarja Y70: 1) Sakari Paasonen LAS 374, 2) Bernt Lindholm RS 354, 3) Esko Marttila LAS 354, 4) Rauno Kiri KAS 353, 5) Usko Mettiäinen HVA 352, 6) Seppo Laitakari HVA 351, 7) Antti Kontula SMY 344, 8) Erkki Ström YVA 342, 9) Veijo Nousiainen LuuA 337, 10) Terho Leppä SMY 335, 11) Pekka Varamaa SMY 330.

10m Ilmapistooli 40 ls sarja N: 1) Eeva Vilander OSU 371, 2) Eija Rikka KAS 358, 3) Sirkka Savukari KAS 346, 4) Minna Bloigu PAS 338, 5) Katja Räsänen HAS 336, 6) Jaana Laatikainen PAS 322, 7) Anu Heinikoski KAS 309, 8) Mirja Pasi KAS 271.

10m Ilmapistooli 40 ls sarja N16: 1) Alice Niinelaid Haapsalu 330, 2) Liisa Peet Haapsalu 315, 3) Meiju Tiikanen KAS 300, 4) Elena Sjöström BS-PA 243.

10m Ilmapistooli 40 ls sarja N50: 1) Päivi Mariani-Cerati ESF 360.

10m Ilmapistooli 20 ls sarja 10IT: 1) Akseli Riukka AsAs 189, 2) Armi Häkkinen MU 183.

10m Ilmapistooli 20 ls sarja 12VT: 1) Karoliina Riukka AsAs 138.

10m Ilmakivääri 60 ls sarja Y18: 1) Marek Tamm Haapsalu 561, 2) Henri Haapsaari PAS 543, 3) Priit Pärnpuu Haapsalu 529, 4) Roomet Sits Haapsalu 478.

10m Ilmakivääri 40 ls sarja Y16: 1) Otto Mäkelä MU 354.

10m Ilmakivääri 30 ls sarja 14HT: 1) Atte Lempelto MA 283.

10m Ilmakivääri 60 ls sarja Y: 1) Ville Nokipii P-HA 588, 2) Kari Kortelainen PAS 579, 3) Toni Karlsson MU 579, 4) Antti Raittinen LamAS 578, 5) Francis Wikström PAS 573, 6) Jan-Erik Liljeqvist KAS 571, 7) Esa Aurala KAS 565, 8) Pekka Raittinen LamAS 556, 9) Arto Haverinen PAS 555, 10) Simo Kuoppamäki OrJy 537.

10m Ilmakivääri 60 ls sarja Y20: 1) Tuomas Ratilainen JA 583, 2) Juho Hakola PAS 545.

10m Ilmakivääri 40 ls sarja Y50: 1) Jarmo Järvelä SySi 363, 2) Toivo Lukkarinen SMY 362, 3) Rauno Nopanen HAS 354, 4) Ulf Friberg LAS 348, 5) Matti Venäläinen HAS 338, 6) Ensio Miikkulainen SSG 337, 7) Seppo Laine OrJy 332.

10m Ilmakivääri 40 ls sarja Y60: 1) Paavo Pyykkönen SMY 373, 2) Mikko Puhakka JA 368, 3) Torolf Nieminen BS-PA 363, 4) Mauri Heino KAS 363, 5) Jussi Ruohonen LAS 358, 6) Alpo Veijalainen K-UAS 355, 7) Väinö Ylitalo PAS 354, 8) Esko Vuorinen PAS 351, 9) Taisto Koskenlaakso NaMe88 351.

10m Ilmakivääri 40 ls sarja Y70: 1) Silmu Kuisma K-UAS 367, 2) Kaarlo Simonen NaMe88 367, 3) Leif Barck RS 338, 4) Raimo Niiranen SMY 326, 5) Veikko Liukkonen LAS 322, 6) Allan Alm SMY 315.

10m Ilmakivääri 40 ls sarja N: 1) Sirkka Savukari KAS 386, 2) Marelle Ira Haapsalu 379.

10m Ilmakivääri 40 ls sarja N16: 1) Jonna Taponen KAS 330.

10m Ilmakivääri 40 ls sarja N20: 1) Henna Kärhä Hahlo 376, 2) Jenni Jantunen Hahlo 374.

10m Ilmakivääri 20 ls sarja 10IT: 1) Mari Lindeman MU 192, 2) Tomi Nopanen HAS 191, 3) Laura Simola MU 172.

10m Ilmakivääri 20 ls sarja 11-14A: 1) Susanna Simola MU 185, 2) Joe Eriksson BS-PA 175.

10m Ilmakivääri 20 ls sarja 12VT: 1) Daniel Lindeman MU 180, 2) Armi Häkkinen MU 161, 3) Sini Matkalin MU 117.

10m Ilmakivääri 30 ls sarja 14VT: 1) Henry Husso KAS 240, 2) Aaro Koskivirta KAS 231, 3) Mia Matkalin MU 187.

Täydellisen tulokset löydät täältä.