Kuusankosken Ampujat on saanut seuratoiminnan kehittämisrahaa "Ampumakoulu tutuksi"-kampanjalleen. Kuusankosken Ampujat tavoittelee 80 uutta 10-19-vuotiasta harrastajaa.

Kuusankosken Ampujat tavoittelee "Ampumaurheilu tutuksi"-kampanjallaan 80 uutta 10-19-vuotiasta harrastajaa. KuusA järjestää normaalin toiminnan tapaan ampumakouluja ja leirejä, mutta innostaa uusia nuoria mukaan.

Lasten ja nuorten urheiluseuratoiminnan kehittämistukea myönnettiin tänä vuonna 373 hankkeelle yhteensä 464 000 euroa. Nuori Suomi julkistaa tukea saaneet 15.12. nettisivuillaan www.nuorisuomi.fi. Tuet ovat opetusministeriön liikuntayksikön myöntämiä ja kokonaisuudessaan Veikkauksen tuottoa. Nuori Suomi jakaa tukirahat yhdessä urheilun lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa.

Vuoden 2008 kehittämistuen tavoitteena on kehittää seurojen toiminnan laatua ja lisätä uusia harrastusmahdollisuuksia. Tänä vuonna oli haettavissa tukea viiteen eri hankemuotoon. Urheiluseura pystyi hakemaan tukea saadakseen Nuori Suomi Sinetin, Sinettiseurojen ohjaajien ja valmentajien osaamisen ja innostamisen lisäämiseen, 6–12-vuotiaiden Löydä Liikunta -kerhojen perustamiseen, 6–12-vuotiaiden lajikohtaisten harjoitusryhmien lisäämiseen ja 13–19-vuotiaiden nuorten harrastetoiminnan käynnistämiseen tai laajentamisen.

Vuoden 2009 urheiluseuratoiminnan kehittämistuki on uudistunut. Lasten ja nuorten toiminnallisten tukien lisäksi seurat voivat hakea tukea aikuisten liikunnan toteuttamiseen sekä starttitukea päätoimisten palkkaukseen. Tarkemmat hakukriteerit löytyvät osoitteesta www.seuratuki.fi. Hakuaika päättyy jo 15.3.2009.

Pistooli- ja kiväärilajien finaalipaikat ratkaistaan jatkossa haulikkolajien tavoin pudotusammunnalla. Lisäksi pistooli- ja kiväärilajeissa peruskilpailussa saman pistemäärän ampuneiden kilpailijoiden ja joukkueiden sijoitukset määräytyvät ensisijaisesti sisäkymppien määrän mukaan. Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto (ISSF) ottaa uudet säännöt käyttöön vuoden 2009 alusta.

Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto (ISSF) on tehnyt muutamia sääntömuutoksia erityisesti pistooli- ja kiväärilajeihin. ISSF ottaa uudet säännöt käyttöön vuoden 2009 alusta.

Tärkeimmät ISSF:n pistooli- ja kiväärilajien muutokset koskevat peruskilpailun jälkeisen tasatuloksen ratkaisua ja finaalipaikkojen jakamista. Peruskilpailussa saman pistemäärän ampuneiden kilpailijoiden ja joukkueiden keskinäinen järjestys määräytyy ensisijaisesti sisäkymppien lukumäärän mukaan ja toissijaisesti 10 laukauksen sarjojen perusteella. Kolmantena perusteena on kymppien, ysien, kasien ja niin edelleen osumien määrä. Jos peruskilpailun jälkeen on pistooli- ja kiväärilajien finaaliin menossa tasatuloksella useampia ampujia kuin on finaalipaikkoja, finaalipaikat ratkaistaan pudotusammunnalla. Pudotusammunnassa pistooli- ja kivääriampujat ampuvat viisi laukausta. Jos sen jälkeen on tasatuloksia, keskinäinen sijoitus ratkaistaan laukauksittain. Jatkossa pistooli- ja kiväärilajien protestiaika on kymmenen minuuttia. Pudotusammunta alkaa 30 minuuttia peruskilpailun jälkeen.

– Esimerkiksi Siuksen sähköiset taululaitteet ilmoittavat suoraan sisäkymppien määrän. Paperitauluihin ammuttaessa pitää jatkossa tulkata myös sisäkympit. Sisäkympit on merkitty tauluihin. Ilmakiväärissä osuma on sisäkymppi, kun osuma poistaa kympin pisteen taulusta. Sähköisissä taululaitteissa jossakin tapauksessa osuma voi olla 10,2 ja jossakin tapauksessa 10,3, sanoo Juha Hirvi, joka on ISSF:n urheilijakomitean puheenjohtaja.

– Pudotusammuntojen järjestämistä pidän kokeiluna, kun esimerkiksi maailmancupien aikataulut ovat erittäin tiukat. Ensi vuosi näyttää, miten pudotusammunnat sopivat pistooliin ja kivääriin.

Kilpailuvaliokunnan puheenjohtaja Curt Sjöblom ja sääntötyöryhmän puheenjohtaja Georg-Peter Björkqvist sanovat, että Suomi aikoo ottaa ISSF:n tärkeimmät sääntömuutokset käyttöön kotimaisessa kilpailutoiminnassa vuoden vaihteessa. Tärkeimpien sääntömuutosten käännökset julkaistaan pikaisesti joulukuun aikana.

– Sääntömuutokset vaativat muutoksia kilpailujen tulospalvelun käytännöissä sekä pistooli- ja kiväärilajeissa käytettyyn kotimaiseen ammunnan tulospalveluohjelmaan (DS-Ranking System). Oleellista järjestäjien näkökulmasta on se, että jokainen osuma pitää kirjata ohjelmaan ja sisäkympit on huomioitava kaikissa sarjoissa. Ennen sisäkympit ovat olleet käytännössä merkitseviä vain lasten tukisarjoissa. Pudotusammunnat vaikuttavat oleellisesti myös aikatauluihin. Tulospalveluohjelmaan muutokset koetetaan saada vuoden vaihteeseen mennessä, mutta kiire tulee, toteaa Ville Virtanen, joka on tänäkin vuonna hoitanut useiden kotimaisten kilpailujen tulospalvelun.

Katso ISSF:n sääntötiedote ISSF:n nettisivuilta: www.issf-shooting.org/default.aspx?mod=emag&pane=12&inst=0&iist=953.

Suomen Ampumaurheiluliiton liittohallitus on päättänyt hakea liikkuvan maalin vuoden 2009 MM-kilpailua. Ampumaurheiluliitto järjestäisi MM-kilpailun Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa Heinolassa 22.-30. elokuuta.

Ampumaurheiluliitto hakee vuoden 2009 liikkuvan maalin MM-kilpailua järjestettäväksi Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa 22.-30. elokuuta. Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto (ISSF) piti liikkuvan maalin ensimmäisen oman MM-kilpailun Tshekin Pilsenissä 20.-25. lokakuuta. MM-mitaleista kilpaili 84 ampujaa 15 maasta.

Suomalaiset menestyivät kisassa mainiosti, kun konkari Krister Holmberg laukoi MM-kultaa pienoiskiväärin 60 laukauksen kilpailussa eli normaalijuoksuissa. Lisäksi hän ampui MM-hopeaa ilmakiväärin 40 laukauksen kilpailussa eli sekajuoksuissa. Poikien joukkue Sami Heikkilä, Mårten Westerlund ja Tomi-Pekka Heikkilä voitti pienoiskiväärin sekajuoksujen joukkuekilpailun.

Liikkuvan maalin ampujat kilpailevat jatkossa MM-mitaleista joka vuosi. He osallistuvat neljän vuoden välein ISSF:n kaikkien lajien MM-kilpailuihin ja ampuvat välivuosina oman MM-kilpailunsa. Lähes samanlainen järjestelmä on haulikkoampujilla, joilla on kolmet MM-kilpailut neljässä vuodessa. Olympiavuosina haulikkoampujat eivät ammu MM-mitaleista.

Liikkuvan maalin oma MM-kilpailu on raumalaisen Pekka Kuusiston luomus. ISSF:n liikkuvan maalin komitean puheenjohtajana toimiva Kuusisto neuvotteli ISSF:ltä luvan tämän vuoden kisaan, joka oli koekilpailu eli lajin näytönpaikka ISSF:lle. MM-kilpailussa hän toimi juryn puheenjohtajana.

Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto (ISSF) on ilmoittanut, ettei Lontoon 2012 olympialaisten maapaikkoja jaeta vielä vuonna 2009. Maapaikat tulevat jakoon todennäköisesti 2010 alkaen.

Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto (ISSF) päättää Lontoon 2012 olympialaisten maapaikkojen jakamisesta vuoden 2009 aikana. Ainut varma tieto on, ettei vuoden 2009 aikana paikkoja ole jaossa.

Suomen Ampumaurheiluliitto on valinnut nuoriso- ja koulutuspäällikökseen 48-vuotiaan Timo Raution. Hän aloittaa työnsä Ampumaurheiluliitossa 15. tammikuuta. Hyvinkääläinen Rautio on toiminut viimeksi Hiihtoliiton nuorisopäällikkönä 12 vuotta. Ampumaurheiluliiton aiempi nuoriso- ja harrastepäällikkö Riikka Lahti on jo aloittanut uuden työnsä Nuoren Suomen kehityspäällikkönä.

– Kun Ampumaurheiluliiton nuorisopäällikön paikka tuli auki, kiinnostuin siitä heti. Ampumaurheilu on iso maailmanlaajuinen laji, jossa on valtavat mahdollisuudet. Suomalainen ampumaurheilu on menestynyt loistavasti kovassa kansainvälisessä kilpailussa, mikä tarkoittaa hyvin toimivaa ja tuottavaa organisaatiota, osaavia valmentajia ja lahjakkaita urheilijoita, Timo Rautio sanoo.

– Ampumaurheilun perinteet ovat Suomessa pitkät ja kunniakkaat. Nöyrin mielin lähden kehittämään lajia tiimityönä runsaan 300 seuran, alueiden, liiton toimielinten ja toimiston henkilökunnan kanssa.

Timo Rautio on harrastanut ampumista ja metsästystä neljä vuosikymmentä. Harrastus on alkanut isän mukana ja opastuksella Kiimingin metsissä kulkien kymmenkesäisenä.

– Metsästystutkinnon olen suorittanut 14-vuotiaana. Sen jälkeen haulikko ja luodikko tulivat tutuksi. Aiemmin ammuin tarkkuutta ilmakiväärillä. Metsästystä harrastan edelleen. Ampumaurheilijana en ole kilpaillut, mutta ampumahiihtäjänä olen. Kilpaurheilijana päälajini on ollut hiihtosuunnistus, josta minulla on yksi Suomen mestaruus juniorisarjoista, hän muistelee.

– 80-luvun alussa työskentelin opetusupseerina Oulussa Pohjan Prikaatissa, jossa toimin varusmiesten ampumakouluttajana. Turvallisen aseenkäsittelyn opettamisesta minulla on kohtuullisen paljon kokemusta.

Kehitys syntyy kouluttamalla

Toimiupseeriksi ja liikunnanohjaajaksi kouluttautunut Timo Rautio on työskennellyt pitkään urheilun lajiliitoissa. Hän on toiminut Suomen Suunnistusliitossa hiihtosuunnistajien lajipäällikkönä ja päävalmentajana 1988-1996. Suomen Hiihtoliiton nuorisopäällikkönä hän on urakoinut 12.8.1996 alkaen.

– Aiemmat tehtävät ovat antaneet hienon mahdollisuuden kouluttautua, oppia uusia asioita monipuolisesti ja hankkia kaikenlaisia kokemuksia. Olen saanut tehdä työtä, joka on ollut monella tavalla haastavaa, mistä olen erittäin kiitollinen. Aikansa kuitenkin kutakin. Nyt tuntui, että haluan kokeilla uusia haasteita, hän kertoo.

– Hiihtoliitossa työskennellessäni olen päässyt tutustumaan hyvin suomalaisen urheilun nuorisotoimintaan Nuoren Suomen, SLU:n alueiden, Olympiakomitean, opetusministeriön, urheilulukioiden ja -akatemioiden sekä urheiluopistojen kanssa. Olen ollut muun muassa kahdeksan vuotta Nuoren Suomen nuorisovastaavien johtoryhmän jäsen. Lisäksi Hiihtoliitto on Ampumaurheiluliiton tavoin monen lajin liitto. Minun aikanani Suunnistusliitto oli vielä kahden lajin liitto.

Parin vuosikymmenen kokemuksella Rautio arvioi lajiliiton tärkeimmäksi tehtäväksi seuratoimijoiden kouluttamisen ja kannustamisen. Koulutus onnistuu parhaiten laajalla yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa.

– Nälkäiselle pitää antaa onki eikä kalaa. Minä uskon koulutukseen, yhteistyöhön ja kannustamiseen.

Kivääriampuja Tiia Törmälä on nettiäänestyksessä ehdolla Vuoden nuoreksi urheilijaksi. Kolme eniten nettiääniä saanutta urheilijaa pääsee Suomen Urheilutoimittajain liiton äänestykseen, jonka voittaja on Vuoden nuori urheilija 2008.

Rauman Seudun Urheiluampujia edustava 18-vuotias Tiia Törmälä on nettiäänestyksessä ehdolla Vuoden nuoreksi urheilijaksi. Ehdokkaita on yhteensä 37. Raumalainen Tiia Törmälä on Suomen Ampumaurheiluliiton asettama ehdokas.

Nyt äänestys on käynnissä IRC-Galleriassa osoitteessa http://irc-galleria.net/gallup.php?question_id=131951. Äänestys on auki 21.12.2008 asti ja äänestämään pääsevät kaikki kyseiseen palveluun rekisteröityneet nuoret. IRC-Gallerissa on vain perustiedot urheilijoista. Sieltä linkki Nuoren Suomen kotisivuille http://nuorisuomi.fi/vuodennuoriurheilija, jossa on tarkemmat perustelut urheilijakuvineen. Nuoren Suomen urheilijalista on kaikille julkinen, mutta sinne pääsee vain suoralla osoitteella.

IRC-Gallerian äänestyksessä kolme eniten ääniä saanutta urheilijaa pääsee Suomen Urheilutoimittajain liiton finaaliäänestykseen. Nuori Suomi, Kesko ja Urheilutoimittajat jakavat Vuoden Nuori Urheilija 2008 -palkinnon Suomen Urheilugaalassa 12. tammikuuta 2009 Helsingissä. Lisätietoja Suomen Urheilugaalasta löydät osoitteesta http://www.suomenurheilugaala.fi/

TUOMARIKURSSI 13. JA 14. TAMMIKUUTA 2009

Etelä-Suomen alue ja Porkkalan Ampujat ry järjestävät pistooli-, kivääri- ja riistamaalilajien I ja II luokan tuomarikurssin.

Paikka: Upinniemen varuskuntakerho Kirkkonummella

Aika:
Tiistai 13.1. klo 18 – 21.30 yleinen osa
Keskiviikko 14.1. klo 18 – 21.30 lajiosa ja tentti

Kurssin johtaja: G-P. Björkqvist

Ilmoittautuminen: a.lindberg@elisanet.fi viimeistään 7.1. Jälki-ilmoittautuneita ei oteta.

Ilmoittautumisessa on oltava nimi, seura, laji ja suoritettava luokka sekä yhteystieto.

Tiedustelut: Antero Lindberg, 040-5403901, mieluiten iltaisin.

Kurssimaksu: I luokka 25 euroa, II luokka 20 euroa. Maksetaan paikan päällä tai seuroittain tilisiirrolla. Kurssimaksu sisältää monisteet, tuomarikortin ja kahvit, mutta ei sääntökirjoja. Uudet sääntökirjat tulevat painosta vasta kurssin jälkeen, joten järjestäjä pyrkii tuomaan paikalle riittävästi vanhoja kirjoja tenttiä varten. Sääntömuutokset monisteella.

Ajo-ohje: Kantatieltä 51 Kirkkonummen keskustan kohdalta Upinniemen suuntaan 16 km. Varuskunnan portilla on esitettävä henkilötodistus. Portin jälkeen on opastus viitoin. Ks. myös:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Kurssipaikka&y=6657498&x=2520843&lang=FI

Karoliina Helle on saanut Urheilijoiden Ammattiedistämissäätiön (URA) opiskeluapurahan. Kaikkiaan URA on myöntänyt apurahan 87 urheilijalle. URA julkisti apurahat Suomen Urheilumuseossa Helsingissä tiistaina 9. joulukuuta. Samassa yhteydessä annettiin ensimmäistä kertaa myös Vuoden URAteko-tunnustuspalkinto, joka myönnettiin jääkiekon korkeakouluhankkeelle, D-Teamille.

Salon Seudun Ampujia edustava Karoliina Helle on saanut Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön (URA) opiskeluapurahan lukuvuodelle 2008-2009. Hänen lisäkseen 86 muuta huippu-urheilijaa sai apurahan 267 hakijan joukosta. Opiskeluapurahan saajat edustavat kesä- ja talviolympialajeja, ei-olympialajeja ja vammaisurheilua yhteensä 27 lajiliitosta.

Apurahan saajista kaksi kolmasosaa opiskelee yliopistossa, viidesosa ammattikorkeakoulu- ja reilu kymmenes ammatillista perustutkintoa. Opiskeluapurahan suuruus on porrastettu koulutusasteen mukaan. Korkeakouluissa ja ulkomailla opiskelevilla apuraha on tällä hetkellä 1 600 euroa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla 1 300 euroa. Nyt jaettujen opiskeluapurahojen kokonaissumma nousi lähes 135 000 euroon.

URA:n asiamies Tuuli Merikoski-Silius kertoo apurahan saajien pitävän apurahaa todella suuressa arvossa.

– Olemme tutkineet asiaa kyselyillä joka vuosi. Urheilijoille apuraha merkitsee ennen kaikkea sitä, ettei tarvitse mennä töihin rahoittamaan opiskeluaan. Apurahalla on myös psyykkinen merkitys, sillä urheilijat pitävät sitä myös tunnustuksena. Lisäksi apuraha kannustaa myönteisesti suunnittelemaan lukuvuoden opintoja, sillä saajat sitoutuvat suorittamaan vuoden aikana vähintään 25 opintopistettä.

URA-apurahojen jakotilaisuuden yhteydessä pidettiin pikkujouluseminaari, jossa muun muassa purjehtija Sari Multala ja urheilu-uransa koripalloilijana juuri päättänyt Hanno Möttölä kertoivat kokemuksistaan ja haasteistaan urheilu-uransa aikana. Sari Multala painotti etenkin sitä, että urheilun rahoitus aikuisiässä tulee suurelta osin tulosten perusteella, mikä on erittäin haastavaa. Hanno Möttölä puolestaan peräänkuulutti urheilijoiden arvostamista yhteiskunnassa. Hän vertasi Suomen tilannetta useisiin muihin maihin, joissa hän on uransa aikana pelannut. Hän totesi, että Suomessa urheilijoiden arvostuksessa paljon kehitettävää.

Vuoden URAteko -tunnustuspalkinto jääkiekon korkeakouluhankkeelle, D-Teamille

Tilaisuudessa jaettiin ensimmäistä kertaa myös Vuoden URAteko-tunnustuspalkinto, joka myönnetään merkittävistä ja uutta luovista ratkaisuista urheilijoiden opiskelumahdollisuuksien edistämiseksi. Tuhannen euron tunnustuksen sai jääkiekon korkeakouluhanke, D-Team, Jyväskylästä. D-Team on SM-liigaa tällä hetkellä johtavan JYPin ja Mestis-joukkueen sekä paikallisten korkeakoulujen yhteistyöhanke, joka tarjoaa polun jääkiekkoammattilaiseksi tukien samalla pelaajien kouluttautumista ja valmiuksia jääkiekkouran jälkeiseen elämään.

– JYPin ja Mestis-joukkueen yhteistyö on luonteeltaan aivan uraauurtavaa ammattilaisjääkiekossa. Tätä kautta on luotu myönteinen ilmapiiri ja löydetty uusia käytännön ratkaisuja ammattilaisurheilijoiden opiskelujen mahdollistamiseksi. Liigajoukkueen ja erityisesti päävalmentajan sitoutuminen on poikkeuksellisen hienoa, luonnehtii URA-säätiön puheenjohtaja Risto Nieminen palkittua hanketta.

Tunnustuspalkintoa vastaanottamassa olivat JYPin päävalmentaja Risto Dufva, markkinointijohtaja Kari Tyni ja D-Teamin päävalmentaja Jukka Ahvenjärvi, jotka kaikki ovat omalta osaltaan olleet luomassa nyt palkittua yhteistyöhanketta.

URA-säätiö perustettiin Presidentti Urho Kekkosen toimesta vuonna 1972. Säätiön tarkoituksena on edistää urheilijoiden ammattienvalinnan ja ammattiin valmistautumisen hyväksi tehtävää työtä sekä pyrkiä turvaamaan aktiiviuransa lopettaneiden urheilijoiden koulutustausta. Säätiö on jakanut 37 vuoden aikana opintoapurahoja yli 3600 huippu-urheilijalle yhteensä yli 3,7 miljoonan euron edestä.

Lisätiedot: Tuuli Merikoski-Silius, tuuli.merikoski-silius@noc.fi.

Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön opiskeluapurahat 2008-2009

Ampumahiihto
Mari Laukkanen, Jyväskylän yliopisto, Kontiolahden Urheilijat, 1600,-
Marko Nieminen, Tampereen teknillinen yliopisto, Lahden Hiihtoseura, 1600,*Susanna Porela, Kuopion yliopisto, Oulun Hiihtoseura, 1600,-

Ampumaurheilu
Karoliina Helle, Turun yliopisto, Salon Seudun Ampujat, 1600,-

Alppihiihto
Tii-Maria Romar, Åbo Akademi, Vasa Skidklubb, 1600,-

Freestylehiihto
Eemeli Kallas, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän Freestyleseura ,1600,-
Sami Mustonen, Lapin yliopisto, Avalance Ski Club Kemijärvi, 1600,-

Maastohiihto
Elina Hietamäki, Tampereen yliopisto, Tampereen Pyrintö, 1600,-
Kerttu Niskanen, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Vieremän Koitto, 1600,-
Silja Tarvonen, Kuopion yliopisto, Kangasniemen Kalske, 1600,-
Olli-Pekka Tolvanen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Joensuun Kataja, 1600,-
Ville Verkama, Tampereen ammattikorkeakoulu, Kuusamon Erä-Veikot, 1600,-
Jesse Väänänen, Jyväskylän yliopisto, Lahden Hiihtoseura, 1600,-

Yhdistetty hiihto
Ville Kähkönen, Lapin Ammattiopisto, Ounasvaaran Hiihtoseura, 1300,-

Jalkapallo
Sanna Valkonen, Örebro Universitet, KIF Örebro, 1600,-

Judo
Niko-Tapio Niemelä, Liikuntakeskus Pajulahti, Joutsan Tarmo, 1300,-

Jääkiekko
Eini Lehtinen, Oulun yliopisto, Oulun Kärpät, 1600,-
Mari Pehkonen, Provdence College, 1600,-
Heidi Pelttari, University of Minnesota, 1600,-
Saara Tuominen, University of Minnesota, 1600,-

Jääpallo
Timo Arjanko, Oulun yliopisto, Jyväskylän seudun Palloseura , 1600,-

Keilailu
Nina Manninen Metropolia ammattikorkeakoulu, Mercur, 1600,-

Koripallo
Mikko Koivisto, University of North Carolina Greensboro, 1600,-
Gerard Lee Jr., Old Dominion University, 1600,-
Mari Puustinen, Helsingin yliopisto, 1600,-

Lentopallo
Miika Heikkinen, Kuopion yliopisto, Pielaveden Sampo, 1600,-
Pasi Hyvärinen, Jyväskylän yliopisto, Muuramen Lentopallo 1600,-
Joni Markkula, Tampereen teknillinen yliopisto, Vammalan Lentopallo, 1600,-
Maria Tuominen, Poliisikoulu, Vanajan Racing Club, 1600,-

Melonta
Ilkka Ritvos, Helsingin yliopisto, Merimelojat, 1600,-

Muodostelmaluistelu
Lotta Erpilä, Helsingin yliopisto, Helsingin Luistelijat, 1600,-
Marja Kokko, Helsingin yliopisto, Helsingin Luistelijat, 1600,-
Maria Setälä, Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin Luistelijat, 1600,-

Nyrkkeily
Henri Kekäläinen, Ammattiopisto Lappia, Kemin Into, 1300,-
Matti Koota, Pohjois-Satakunnan ammatti-instituutti, Kankaanpään Nyrkkeilijät, 1300,-

Paini
Matti Kettunen, Liikuntakeskus Pajulahti, Power Twisters Imatra, 1300,-
Ville Käki, Liikuntakeskus Pajulahti, Kotkan Painimiehet, 1300,-
Taisto Lalli, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun Voimamiehet, 1600,-
Valtteri Moisio, Tampereen teknillinen yliopisto, KOOVEE, 1600,-

Painonnosto
Anna Everi, Suomen Urheiluopisto, Puntti-Karhut, 1300,-
Sini Kukkonen, Jyväskylän yliopisto, Parkanon Puntti, 1600,-

Purjehdus
Pierre Collura, Università di Verona, Lahden Purjehdusseura, 1600,-
Heikki Elomaa, Metropolia ammattikorkeakoulu, Helsingfors Segelklubb, 1600,-
Silja Kanerva, Helsingin yliopisto, Nyländska Jaktklubben, 1600,-
Silja Lehtinen, Helsingin yliopisto, Nyländska Jaktklubben, 1600,-
Niklas Lindgren, Teknillinen korkeakoulu, Helsingfors Segelklubb, 1600,-
Joonas Lindgren, Estonian Business School, Helsingfors Segerklubb, 1600,-
Tapio Nirkko, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Espoon Pursiseura, 1600,-
Tuuli Petäjä, Teknillinen korkeakoulu, Helsingfors Segelklubb, 1600,-

Ringette
Anna Vanhatalo, Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsinki Ringette, 1600,-

Salibandy
Henri Forsten, Helsingin yliopisto, Salibandyseura Viikingit, 1600,-
Tero Tiitu, Teknillinen korkeakoulu, Salibandyseura Viikingit, 1600,-

Soutu
Ilona Hiltunen, Jyväskylän yliopisto, Nesteen Soutajat, 800,-
Ulla Varvio, Helsingin yliopisto, Takon Soutajat, 1600,-

Suunnistus
Topi Anjala, Tampereen yliopisto, Ikaalisten Nouseva Voima, 1600,-
Tero Föhr, Jyväskylän yliopisto, Vehkalahden Veikot, 1600,-
Heli Jukkola, Helsingin yliopisto, Rastikarhut, 1600,-
Katri Lindeqvist, Turun yliopisto, Paimion Rasti, 1600,-
Keijo Parkkinen, Oulun aikuiskoulutuskeskus, Ylikiimingin Nuijamiehet, 1300,-
Tuomas Tervo, Jyväskylän yliopisto, Rajamäen Rykmentti, 1600,-
Staffan Tunis, Tampereen teknillinen yliopisto, OK Botnia, 1600,-

Uinti
Katja Lehtonen, Teknillinen korkeakoulu, Helsingfors Simsällskap, 1600,-
Iisakki Ratilainen, Joensuun yliopisto, Joensuun Uimaseura, 1600,-
Eeva Saarinen, Tampereen yliopisto, Tampereen Uimaseura, 1600,-

Vammaisurheilu, maalipallo
Maija Haukka, Laurea ammattikorkeakoulu, 1600,-
Petri Posio, Lahden ammattikorkeakoulu, Lahden Näpäjä, 1600,-

Voimanosto
Hanna-Elina Rantala, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laitilan Voimailijat, 1600,-

Joukkuevoimistelu
Hanna Aalto, Metropolia ammattikorkeakoulu, Olarin Voimistelijat, 1600,-
Maijastiina Koskimies, Helsingin kauppakorkeakoulu, Olarin Voimistelijat, 1600,-
Paula Thesleff, Helsingin yliopisto, Olarin Voimistelijat, 1600,-

Kilpa-aerobic
Mira Keränen, Turun yliopisto, Turun Urheiluliitto, 1600,-

Yleisurheilu
Harri Haatainen, Turun yliopisto/Rauman OKL, Helsingin Kisaveikot, 1600,-
Elisa Hakamäki, Suomen Urheilupisto, Tampereen Pyrintö, 1600,-
Aki Heikkinen, Metropolia ammattikorkeakoulu, Espoon Tapiot, 1600,-
Sari Keskitalo, Lapin yliopisto, Pellon Ponsi, 1600,-
Merja Korpela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Soinin Sisu, 1600,-
Elisa Montonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Mikkelin Kilpa-Veikot, 1600,-
Timo Mustikkamaa, Kuortaneen urheiluopisto, Tampereen Pyrintö, 1300,-
Minna Nikkanen, Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos, Someron Esa, 1300,-
Mikko Lahtio, Hämeen ammattikorkeakoulu, HKV, 1600,-
Arno Laitinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Petäjäveden Petäjäiset 1600,-
Petteri Peitso, Jyväskylän yliopisto, Seinäjoen Urheilijat, 1600,-
Osku Torro, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän Kenttäurheilijat, 1600,-
Jussi Viita, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen Pyrintö, 1600,-

Apurahojen yhteissumma 134 800,-

Edellä mainittujen opiskeluapurahan saajien joukossa on urheilijoita, jotka ovat ehdolla OPM:n urheilija-apurahan saajiksi. Näiden urheilijoiden opiskeluapuraha raukeaa, mikäli heidät valitaan apurahaurheilijoiksi ja tilalle nimetään urheilijoita erilliseltä varasijalistalta.

Runsaat 36.000 ihmistä on allekirjoittanut "Aseiden totaalikiellon vastustaminen"-nettiadressin.

– Ampumaurheilun harrastamisen jatkuminen on taattava Suomessa myös tulevaisuudessa. Aseiden omistamista ei saa kriminalisoida eikä tunnollisia harrastajia syyllistää sairaiden ihmisten tekojen takia. Jokaisella terveellä Suomen kansalaisella tulee olla oikeus perustellusta syystä harrastaa ammuntaa. Lupakäytäntö tulee olla järkevä ja käytännön tulee olla samallainen koko maan alueella. Aselain tiukentaminen ei saa kohtuuttomasti vaikeuttaa syrjäseuduilla tapahtuvaa harrastustoimintaa eikä harrastuksesta saa tulla vain eliitin oikeus, "Aseiden totaalikiekkon vastustaminen"-adressi toteaa.

"Aseiden totaalikiellon vastustaminen"-nettiadressi löytyy osoitteesta www.adressit.com/aseet.

Jämsän Seudun Ampujat on saanut seuratoiminnan kehittämistukirahaa ampumakoululleen. Keski-Suomen Liikunta julkisti alueensa kehittämistukipäätökset maanantaina 8. joulukuuta.

Jämsän Seudun Ampujat sai rahaa ampumakoululleen lasten ja nuorten seuratoiminnan kehittämistukea "lajikohtaisten harjoitusryhmien lisääminen"-kategoriassa. Keski-Suomessa kehittämistukea sai kaikkiaan 25 seuraa yhteensä 28.500 euroa.

Lasten ja nuorten urheiluseuratoiminnan kehittämistukea myönnettiin tänä vuonna 373 hankkeelle yhteensä 464 000 euroa. Nuori Suomi julkistaa tukea saaneet 15.12. nettisivuillaan www.nuorisuomi.fi. Tuet ovat opetusministeriön liikuntayksikön myöntämiä ja kokonaisuudessaan Veikkauksen tuottoa. Nuori Suomi jakaa tukirahat yhdessä urheilun lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa.

Vuoden 2008 kehittämistuen tavoitteena on kehittää seurojen toiminnan laatua ja lisätä uusia harrastusmahdollisuuksia. Tänä vuonna oli haettavissa tukea viiteen eri hankemuotoon. Urheiluseura pystyi hakemaan tukea saadakseen Nuori Suomi Sinetin, Sinettiseurojen ohjaajien ja valmentajien osaamisen ja innostamisen lisäämiseen, 6–12-vuotiaiden Löydä Liikunta -kerhojen perustamiseen, 6–12-vuotiaiden lajikohtaisten harjoitusryhmien lisäämiseen ja 13–19-vuotiaiden nuorten harrastetoiminnan käynnistämiseen tai laajentamisen.

Vuoden 2009 urheiluseuratoiminnan kehittämistuki on uudistunut. Lasten ja nuorten toiminnallisten tukien lisäksi seurat voivat hakea tukea aikuisten liikunnan toteuttamiseen sekä starttitukea päätoimisten palkkaukseen. Tarkemmat hakukriteerit löytyvät osoitteesta www.seuratuki.fi. Hakuaika päättyy jo 15.3.2009.

Katso tarkemmin Keski-Suomen Liikunnan uutisointi: www.kesli.fi/taustatiedostot/artikkeliarkisto/?num=36100