Juniori Vesa Pietarila on parhaana suomalaisena 52:s skeetin maailmancupissa San Marinossa ensimmäisen päivän jälkeen keskiviikkona 17. kesäkuuta. Lounais-Hämeen Ampujia edustava 20-vuotias Pietarila rikkoi 43 (21+22) kiekkoa. Kauden viimeisen skeetin maailmancupin kärjessä ovat Kyproksen Andreas Chasikos, Italian Ennio Falco ja Tanskan Morten Clemmensen tasatuloksella 49 (24+25) kiekkoa.

Suomi kilpailee skeetin maailmancupissa juniorijoukkueella. Kontiolahden Urheilijoiden 20-vuotias Matti Pietarinen on 68:s 40 (19+20) kiekolla ja Hyvinkään Metsästysampujien Jarno Mattila 75:s (39 (20+19) kiekolla.

Haulikkolajien maailmancup, San Marino, 17.-23.6.2009.

Skeet, miehet, 125 kiekon peruskilpailun tilanne 1/2 kilpailupäivän 50 kiekon jälkeen: 1) Andreas Chasikos Kypros, Ennio Falco Italia ja Morten Clemmensen Tanska 49 (24+25), 4) Anders Golding Tanska, Georgios Achilleos Kypros, Zaid Almutairi Kuwait, Juan Jose Aramburu Espanja ja Giancarlo Tazza Italia 48 (24+24), …52) Vesa Pietarila Suomi 43 (21+22), …68) Matti Pietarinen Suomi 40 (19+21), …75) Jarno Mattila Suomi 39 (20+19).

Mqs-ampujat: 1) Naser Aldihani Kuwait 48 (24+24), …16) Teemu Vähämäki Suomi 38 (21+17).

Täydelliset tulokset löytyvät Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) sivuilta www.issf-shooting.org.

Suomi voitti joukkueella Kai Jahnsson, Petri Ylinen, Marko Räsänen ja Ville Nousiainen isopistoolin sotilaspika-ammunnan sotilaiden Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Tanskan Århusissa tiistaina 16. kesäkuuta. Kai Jahnsson paukutti henkilökohtaisessa kilpailussa toiseksi 583 pisteellä. Kisan voitti Norjan Tor Jonassen 585 pisteellä.

Sotilaiden Pohjoismaiden mestaruuskilpailut, Århus, Tanska.

Isopistoolin sotilaspika-ammunta, 60 ls: 1) Tor Jonassen Norja 585, 2) Kai Jahnsson Suomi 583, 3) Pål Hembre Norja 582, 4) Petri Ylinen Suomi 577, 5) Marko Räsänen Suomi 576, 6) Ville Nousiainen Suomi 574, 7) Jorma Jäntti Suomi 568.

Joukkuekilpailu: 1) Suomi (Jahnsson, Ylinen, Räsänen ja Nousiainen) 2310, 2) Norja 2286, 3) Ruotsi 4) Tanska.

Suomen Ampumaurheiluliiton hallitus valitsi Antti Puhakan, Jorma Jäntin, Veli-Matti Matikaisen, Juho Hannosen ja Timo Laitisen ISSF:n lajien EM-kisajoukkueeseen maanantaina 15. kesäkuuta. Kaikkiaan 36 suomalaisampujaa kilpailee Euroopan mestaruuksista 14.-25. heinäkuuta Kroatian Osijekissa.

Kotkan Ampumaseuraa edustava Antti Puhakka ampuu kiväärin 300 metrin lajeissa. Suomussalmen Urheiluampujien Jorma Jäntti kilpailee iso- ja vakiopistoolissa. Sibbo Skyttegillen Veli-Matti Matikainen rikkoo kiekkoa miesten trapissa ja Orimattilan Seudun Urheiluampujien Juho Hannonen poikien trapissa. Sibbo Skyttegillen Timo Laitinen ampuu skeetissä.

Suomen joukkue Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton ruutiaselajien EM-kilpailussa Kroatian Osijekissa 14.-25.7.2009.

Trap, naiset, 75 kiekkoa: Satu Mäkelä-Nummela Orimattilan Seudun Urheiluampujat ja Mopsi Veromaa Sibbo Skyttegille.

Kaksoistrap, miehet, 150 kiekkoa: Simo Köylinen Orimattilan Seudun Urheiluampujat, Sami Ritsilä Rantasalmen Urheilu- ja Metsästysampujat ja Niko Hyvärinen Orimattilan Seudun Urheiluampujat.

Trap, miehet, 125 kiekkoa: Veli-Matti Matikainen Sibbo Skyttegille

Trap, pojat, 125 kiekkoa: Jesse Kinnunen Sibbo Skyttegille ja Juho Hannonen Orimattilan Seudun Urheiluampujat.

Skeet, miehet, 125 kiekkoa: Lauri Leskinen Sibbo Skyttegille, Marko Kemppainen Suomussalmen Urheiluampujat ja Timo Laitinen Sibbo Skyttegille.

Skeet, naiset, 75 kiekkoa: Marjut Heinonen Haapaveden Ampumaseura.

Skeet, pojat, 125 kiekkoa: Vesa Pietarila Lounais-Hämeen Ampujat, Jarno Mattila Hyvinkään Metsästysampujat ja Matti Pietarinen Kontiolahden Urheilijat. Varalla: Teemu Vähämäki Lounais-Hämeen Ampujat.

Pienoiskivääri, naiset, 3 x 20ls ja makuuasennon 60ls: Hanna Etula Lahden Ampumaseura, Tiia Törmälä Rauman Seudun Urheiluampujat ja Marjo Yli-Kiikka Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura. Varalla: Pauliina Frilander Pieksämäen Seudun Ampujat.

Pienoiskivääri, miehet, 3 x 40ls ja makuuasennon 60ls: Henri Häkkinen Joensuun Ampujat, Pekka Saari Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura ja Jussi Puustinen Joensuun Ampujat.

300 metrin kiväärilajit (3×40 ls, makuuasennon 60 ls sekä 3×20 ls): Henri Häkkinen Joensuun Ampujat, Jussi Puustinen Joensuun Ampujat ja Antti Puhakka Kotkan Ampumaseura.

Pienoiskivääri, pojat, 3 x 40ls ja makuuasennon 60ls: Juho Kurki Kankaanpään Ampujat, Jaakko Björkbacka Karstulan Seudun Metsästys- ja Ampumaseura ja Sami Valkama Turun Seudun Ampujat.

Liikkuva maali, miehet, pienoiskivääri, 60ls ja 40ls: Krister Holmberg Raseborgs Skyttar.

Liikkuva maali, pojat, pienoiskivääri, 60ls ja 40ls: Tomi-Pekka Heikkilä Kymppi-64 (Kangasala), Sami Heikkilä Kymppi-64 ja Mårten Westerlund Raseborgs Skyttar.

Urheilupistooli, naiset, 60ls: Ritva Karri Kokkolan Metsästys- ja Ampumaseura.

50m pistooli, miehet, 60ls: Kai Jahnsson Poliisien Ampumaseura (Helsinki) ja Teemu Tiainen Poliisien Ampumaseura.

Iso- ja vakiopistooli, miehet, 60ls: Janne Kuvaja Poliisien Ampumaseura, Kai Jahnsson Poliisien Ampumaseura ja Jorma Jäntti Suomussalmen Urheiluampujat.

50m pistooli, pojat, 60ls: Jesse Peltomäki Kuortaneen Kunto.

Pohjois-Hämeen Ampujat juhli 130-vuotista taivaltaan haulikkolajien ampumaurheilukeskuksessaan Lempäälän Kokkovuoressa lauantaina 13. kesäkuuta.

Suomen Ampumaurheiluliiton hallituksen jäsen Pia Nybäck piti Pohjois-Hämeen Ampujien 130-vuotisjuhlien juhlapuheen. Nybäck voitti kaksoistrapin maailmanmestaruuden 1999 PHA:n haulikkolajien ampumaurheilukeskuksessa Lempäälän Kokkovuoressa. Nybäck toimii Suomen Olympiakomitean hallituksen varapuheenjohtajana.

Lämmin kiitos kutsusta tänne Lempäälään juhlistamaan Pohjois-Hämeen Ampujien 130-vuotista toimintaa. Kokkovuoren radalle on kautta vuosien ollut aina mukava tulla, on kyseessä sitten ollut seuran hienosti järjestämä kilpailu, haulikkokoulu tai ihan vain normaali harjoitusilta. Tänne tullessa on aina tiennyt, että asiat hoituvat, järjestelyt pelaavat ja ampumaurheilu on toiminnassa pääosassa. Sen lisäksi tällä radalla on minulle henkilökohtaisesti aivan erityinen merkitys, koska se tuo mieleen kultaiset muistot melko tarkkaan kymmenen vuoden takaisista haulikon maailmanmestaruuskilpailuista.

Ensimmäiset merkit Pohjois-Hämeen ampujien, tai ”Petoeläinten hävittämisosakeyhtiön” niin kuin perustettavaa seuraa aluksi kutsuttiin, löytyvät historiasta vuodelta 1877. Virallisesti seura perustettiin paria vuotta myöhemmin kun Tampereen Metsästys- ja Ampumaseura keväällä 1879 anoi luvat seuran perustamiseksi Suomen Keisarilliselta Senaatilta ja kaupungin maistraatilta. Tämän seurauksena voimme siis nyt juhlia myöhemmin nimensä Pohjois-Hämeen Ampujiksi muuttaneen seuran 130-vuotisjuhlaa.

Suomalaisen ampumaurheilun historiaan tutustuessa huomaa, miten ammunta urheilumuotona on muuttunut ja kehittynyt vuosien saatossa.

Myös PHA:n historia on ollut värikäs ja täynnä tapahtumia, jotka kuvastavat hyvin kunkin aikakauden arvoja, tapoja ja yleistä maailmantilannetta. Seuran 130-vuotiseen historiaan ja sen eri vaiheisiin perehtyessä huomaa, että niin maailma ympärillämme kuin koko ampumaharrastuskin on vuosien varrella kehittynyt, muuttunut ja jalostunut ihmisten arvostusten ja tarpeiden mukaan. Hienosti kirjoitettu seuran 125-vuotishistoriikki kertoo jatkuvasta sopeutumisesta sekä oman paikan hakemisesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä on ollut varmasti yksi PHA:n vahvuuksia ja menestyksen kulmakiviä: seura ja sen toiminnot ovat eläneet ajan hermolla, vastaten kunkin aikakauden ampujien ja tarvittaessa myös yhteiskunnan tarpeisiin.

Ampumaurheilun harrastamiseen ja kehittämiseen on seuran historian aikana liittynyt monenlaisia haasteita; useamman kerran on jouduttu aloittamaan uusi ratahanke, kun toiminnan edellytykset ovat loppuneet vanhoilla radoilla. Harrastajia on houkuteltu lajin pariin ja jäseniä on aktivoitu osallistumaan sekä kilpailuihin että vuosijuhlaan monella eri tavalla. Myös talkootyötä ja varainhankintaa on eri muodoissaan tehty kaikkina aikoina.

Lajitietoisuuden lisääminen suuren yleisön keskuudessa sekä harrastuksen lisääminen ja uusien jäsenten hankinta on puhuttanut ja pohdituttanut kaikkina aikakausina. Jo vuonna 1886 Tampereen Sanomissa kirjoitettiin asiasta seuraavaa:

”Olen pari kertaa ruotsalaisten sanomalehtien kertomuksissa jonkun ampumaseuran palkintoampujaisista tai ripeysseuran toimista huomannut moitteen kansan vähäisestä osan otosta ja harrastuksesta näille seikoille. Laittakaapa ensin seuranne kansantajuista menestystapaa toimissanne. Toimiessanne kansalle vieraana, älkää odottako siltä suurempaa kannatustakaan.

Siitäkään seurasta, sen pyrinnöistä ja tarkoituksesta ei ole yleisöllä paljon tietoa, eikä seura ole kortta ristiin pannut herättääkseen yleisössä mieltymystä itseensä. Tiedetään vain, että jotkut ovat laittaneet itsellensä ampumaradan Pyynikin metsään, mutta sinne ei ole lupa sivullisten mennä. En tahdo olla profeetta, mutta en ennusta asian näin ollen seuralle tulevaisuutta.”

Asianmukaisen tiedottamisen ja positiivisen viestinnän tärkeys havaittiin jo 1800-luvun lopulla. Tämä on varmasti osaltaan vaikuttanut siihen avoimuuteen, jolla PHA edelleen pyrkii hoitamaan viestintää ja sidosryhmäyhteistyötä ja sitä kautta lisäämään ampumaurheilun arvostusta ja houkuttelevuutta.

Jäsenten aktiivisuuden lisäämiseksi on vuosien varrella kokeiltu monenlaisia keinoja: ammuntaharrastusta aktivoitiin mm. järjestämällä säännöllisesti ampumakilpailuja, joissa kilpailtiin kiinnityksistä näyttäviin kiertopalkintoihin. Kilpailutoiminnan kehittämisen lisäksi kokeiltiin muitakin keinoja aktivoida toimintaa: Uutena lajina otettiin käyttöön liikkuvaan maaliin ampuminen, jossa singottiin ilmaan höyhenillä täytettyjä lasipalloja, josta myöhemmin kehittyi olympialainen lentoonlähtöammunta eli nykyinen trap-ammunta. Kilpailujen palkinnot olivat tärkeä osa kilpailutoimintaa, ja erityisesti esinepalkintoja arvostettiin. Vuoden 1889 kilpailuissa mainittiin palkintoina olleen mm. ampumalaukku, metsästyskeitin, kiikari, ilmapuntari ja kiitoslause – Positiivisen palautteen tehoa on siis Pohjois-Hämeessä alettu hyödyntää systemaattisesti jo 1800-luvun lopulla.

Näiden toimien lisäksi seura hankki uusia kiväärejä jäsentensä käyttöön.

Kiertopalkinnot lisäsivät ampujien voitontahtoa ja seuran historiikin mukaan voittoa tavoiteltiin välillä keinoja kaihtamatta: vuonna 1901 käytiin tiukka taistelu seuran sisäisestä Pyynikki-sarvi -kiertopalkinnosta. J.A. Niemellä oli mahdollisuus ottaa kolmas ja ratkaiseva kiinnitys palkintoon, ja seuran vuosikertomus kuvaa tilanteen näin:

”26.5.1901 oli tilaisuus kilpailla ja nyt oli jälleen kyseessä Pyynikki-sarvi. Nyt ratkeaisi, ottaako J.A. Niemi kolmannen peräkkäisen voiton. Onneksi hän oli hieman hermostunut tällä kertaa, ja jos muisti ei pahasti petä, luulenpa että herra Blomilla oli kahdet silmälasit. Oli miten oli, Blom voitti 219 pisteellä.”

Kilpailujen lisäännyttyä alettiin keskittyä enemmän ampumatulosten laskemiseen ja seurattiin tarkasti oman seuran ampujien menestystä. Tampereen Metsästys- ja Ampumaseuran omasta kiertopalkinnosta kilpailtiin ensimmäisen kerran v. 1894, jolloin helsinkiläiset voittivat kilpailun. Kun kiertopalkinto sitten kahtena seuraavanakin vuona menetettiin, löydettiin samalla jotakin hyvin keskeistä liittyen ammuntaan kilpaurheiluna:

”Vaikka kilpailusta ei mukavaa muistoa jäänytkään, meidän pitää ajatella, että saimme hyvän annoksen oppia ja vakuutuimme siitä, että sen joka haastajana tai puolustajana menee sellaiseen kilpailu, pitää sitä ennen osata ampua niin hyvin, että vaikka tinkisikin 25 % vapisemisen varalle, voi kuitenkin päästä hyvään tulokseen.”

Alkuvuosina seuran toiminta keskittyi hyvin paljon metsästysasioihin. Seura pyrki esiintymään ohjaavana, tiedottavana ja valvovana asiantuntijana kaikissa metsästykseen liittyvissä asioissa Tampereen ympäristössä. Samaan aikaan aloitettiin ensimmäiset riistanlaskentaan ja –hoitoon liittyvät toimenpiteet: seura mm. maksoi tapporahoja haukoista, pöllöistä, variksista ja näiden munista. Samoin yritettiin koota yhteen tietoja alueen petoeläimistä. Joissakin asioissa toimintakulttuuri on kuitenkin muuttunut. Seuraavassa kerrottua käytännön ohjeistusta tuskin enää sellaisenaan annetaan.

”Rehtori Stolpe metsästi suustaladattavalla aseella. Muun varustuksen muodostivat ruutisarvi, nallit, tappara ja haulipussi kummas
sakin taskussa tasapainon vuoksi. Tasapaino saattoi joskus myös järkkyä taskulämpimänä pidetyn viinapullon vuoksi, sillä viinasten käyttö kuului asiaan herrasmiesten metsästysretkillä. Stolpe neuvoikin, että jos metsästäjä näki kaksi jänistä samalla kertaa, piti ampua ensimmäistä.”

Pyöreiden vuosien juhliminen on tarpeellista sekä ihmisille että yhteisöille. Nämä juhlat antavat mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi, katsoa taaksepäin ja muistella menneitä.

Tämän kaltaiset kertomukset ja muistelut tuovat elämäämme jatkuvuutta ja kiinnekohtia. Ne ovat myös meille turvallisuuden ja itsetunnon lähteitä. Mutta, tämä ei kuitenkaan ole pyöreiden vuosien juhlimisessa kaikkein keskeisintä. Keskeisintä on se, että pyöreät vuodet antavat sekä ihmisille että yhdistyksille mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan sitä, mikä on tärkeintä ja olennaisinta elämässä ja toiminnassa.

Ampumaurheilun syvimmän olemuksen on PHA:n oma lehti onnistunut kiteyttämään omassa lehdessään vuonna 1964.

”Minä tiedän kuitenkin, kuinka ihminen voi olla yksin ja todella nauttia siitä: se hetki on silloin, kun jyvän rengas on mustan täplän ympärillä ja poski painuu tukkiin tai yhtä hyvin se alkaa silloin, kun sovittaa pistoolinperää peukalonhankaan, hieraisee vielä kerran vasenta jalkaterää parhaaseen asentoon ja alkaa kohottaa kättä. Siitä hetkestä alkaen ihminen on ihan yksin, hamaan siihen hetkeen kun piippu jälleen alkaa painua alaviistoon. Se on lyhyt hetki, jos naapuri ottaisi vieressä kellolla aikaa, mutta se on kummallisen pitkä aika ihmiselle itselleen.”

Ehkäpä ammunnan viehättävyys piilee juuri tässä: ampuessa kukin on täysin yksin, tai itsenäinen, katsantokannasta riippuen, mutta sekä ennen omaa suoritusta että sen jälkeen toiminta joukkueen osana tai yhdessä muiden ampujien kanssa tuo lajiin paljon sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä. Ampumaurheilussa voi ikään kuin saada kaksi täysin erilaista kokemusta samassa paketissa.

Ampumaurheilun olennaiset asiat ovat pysyneet hyvin samankaltaisina vuosista, vuosikymmenistä ja vuosisadoista seuraaviin. Seuran tulee toimia hyvässä yhteistyössä jäsentensä parhaaksi ja vaalia ampumaurheilua ja sen tärkeitä osa-alueita yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tärkeää on pyrkiä näkemään ja tunnistamaan tulossa olevat muutokset ja muokata omaa toimintaa niin, että se vastaa sekä olemassa olevan että tulevan jäsenistön odotuksiin. Erityisen tärkeää tämä on juuri tällä hetkellä kun ampumaurheilun toimintaympäristössä on tapahtumassa merkittäviä muutoksia liittyen aselupiin, ratojen toimintaedellytyksiin ja ympäristökysymyksiin.

Mielestäni hyvää ja tuloksekasta seuratoimintaa voidaan kuvata samalla tavalla kuin liike-elämää: Toimitaan pää kylmänä, sydän lämpimänä ja kädet puhtaina.

Lopuksi haluan lausua kiitokset Pohjois-Hämeen Ampujille siitä perusteellisesta ja pitkäjänteisestä työstä jota seurassa on kolmen eri vuosisadan kuluessa tehty sekä aktiivisesta osallisuudesta ja panostamisesta suomalaisen ampumaurheilun kehittämistyöhön.

Lämpimät onnittelut 130-vuotiaalle seuralle ja mitä parhainta onnea ja menestystä myös tulevaisuudessa.

Esko Rantamäki, Juha Myllymäki ja Seppo Ronkanen ampuivat liikuntavammaisten ensimmäiset haulikkolajien Suomen mestaruudet kansallisessa trapissa Mäntsälässä 13-14. kesäkuuta. Mäntsälän Kennel- ja Metsästysseuran järjestämä SM-kilpailu oli ensimmäinen, jossa liikuntavammaiset kilpailivat haulikkolajien Suomen mestaruuksista.

Perinteisesti kansallisen trapin SM-kilpailussa ammuttiin Suomen ennätyksiä. Orimattilan Seudun Urheiluampujien Karri Arminen paukutti Y17-sarjan finaalin ennätykseksi 88 kiekkoa ja peruskilpailun ennätykseksi 65 kiekkoa. Y20-sarjan joukkuekilpailun SE-tuloksen 178 kiekkoa ampui OSU:n kakkosjoukkue Karri Arminen, Joni Kokko ja Henrik Parkkinen.

Kansallisen trapin ikäkausisarjojen ja liikuntavammaisten sarjojen Suomen mestaruuskilpailu, Mäntsälä, 13.-14.6.2009.

Liikuntavammaiset, avoin luokka (seisten tai istuen), 75 kiekkoa + 25 kiekon finaali: 1) Esko Rantamäki KP-V 62+21=83, 2) Jorma Mastokangas HalsMs 56+22=78, 3) Pentti Jokiniemi MKMS 53+18=71, 4) Heimo Lehtola JMS 49+16=65, 5) Mikko Aalto KSA 40+5=45, 6) Ilkka Eskola EuSA 28+8=36.

Liikuntavammaiset, istuen luokka (istuen tuolilla, jakkaralla tai pyörätuolilla), 75 kiekkoa + 25 kiekon finaali: 1) Juha Myllymäki, KP-V 60+21=81, 2) Kai Hyvärinen, SaSa 55+22=77, 3) Pentti Kumpulainen, KEUA 52+19=71.

Liikuntavammaiset, seisten luokka (seisten ilman tukia yksi käsi käytössä ampumasuorituksessa), 75 kiekkoa + 25 kiekon finaali: 1) Seppo Ronkanen SUMA 42+19=61.

N-sarja, 75 kiekkoa + 25 kiekon finaali: 1) Merja Mastokangas HalsMs 65+19=84, 2) Raija Tiiva K-64 62+19=81, 3) Sirpa Halminen ESF 64+15=79, 4) Sirpa Mehtonen LVA 57+20=77, 5) Marika Salmi OSU 59+16=75, 6) Maija Laine SaSA 57+17=74, 7) Kirsi Kurtti Cal12 55, 8) Janne Sandblom RS 55, 9) Kirsi Heikkilä LoA 53, 10) Mopsi Veromaa SSG 51, 11) Jaana Bäcklund OSU 50, 12) Marjo Penttilä NMA 49, 13) Marja Maunula OSU 47, 14) Satu Pylkkänen LovAS 45.

N20-sarja, 75 kiekkoa + 25 kiekon finaali: 1) Micaela Qvarsntröm RS 50+16=66, 2) Noora Alariesto SSG 46+13=59.

Y15-sarja, 75 kiekkoa + 25 kiekon finaali: 1) Matti Nissilä RMY 58+21=79, 2) Juuso Ikävalko PiekSA 55+14=69, 3) Juha Heikkiniemi RMY 46+22=68, 4) Jesse Heikkilä LoA 51+13=64, 5) Antton Vierimaa RS 45+14=59, 6) Valtteri Skoqberg Cal12 44+13=57, 7) Eemil Pirttisalo RMY 42, 8) Roni Vitali SSG 0.

Y17-sarja, 75 kiekkoa + 25 kiekon finaali: 1) Karri Arminen OSU 65 uusi SE+ 23 = 88 uusi finaalin SE, 2) Santeri Laaksonen EuSA 60+24=84, 3) Henrik Parkkinen OSU 58+23=81, 4) Mika Bister K-64 58+18=76, 5) Joni Kokko OSU 55+18=73, 6) Aku Wejberg HyMa 48+17=65, 7) Juho-Pekka Maunula OSU 45, 8) Aleksi Pirttisalo RMY 38.

Y20-sarja, 75 kiekkoa + 25 kiekon finaali: 1) Juha Perttola OSU 60+22=82, 2) Max Broström SSG 51+22=73, 3) Timi Hietala OSU 53+20=73, 4) Henry Romppanen OSU 57+14=71.

N-sarja, joukkuekilpailu: 1) OSU (Jaana Bäcklund, Marja Maunula, Marika Salmi) 156.

Y20-sarja, joukkuekilpailu: 1) OSU2 (Karri Arminen, Joni Kokko, Henrik Parkkinen) 178 uusi SE 2) OSU1 (Henry Romppanen, Juha Perttola, Timi Hietala) 170, 3) RMY (Juha Heikkiniemi, Matti Nissilä, Eemil Pirttisalo) 146.

Y55-sarja, 75 kiekkoa + 25 kiekon finaali: 1) Juhani Manninen SaSA 67+22=89, 2) Kari Vilen SSG 68+20=88, 3) Raimo Jokiniemi LoA 67+21=88, 4) Heikki Tuisku JMS 66+20=86, 5) Heikki Siivonen LAS 66+20=86, 6) Bengt Fogde PSF 66+16=82, 7) Timo Heikkilä LoA 66, 8) Raimo Aalto PMY 65, 9) Klaus Aremaa LoA 65, 10) Esko Sandberg MKMS 65, 11) Jukka Ruohonen SaSA 64, 12) Hannu Hakala NMA 64, 13) Kari Polvi RMY 64, 14) Rauli Grönstrand PHC 63, 15) Matti Mannonen SSG 62, 16) Arvo Mikkola JMS 62, 17) Harri Aalto KMY 62, 18) Matti Honkaharju RMY 62, 19) Harri Bister K-64 61, 20) Matti Salo Cal12 61, 21) Voitto Helin MKMS 61, 22) Risto Kavander KMY 61, 23) Markku Vikström KellMs 60, 23) Olavi Soini EuSA 60, 25) Veikko Alvari Paukku 59, 26) Harri Hakala NMA 58, 27) Jarl Österman RS 58, 28) Magnus Backman RS 57, 29) Börje Brännbacka PSF 57, 30) Seppo Kyyhkynen K-64 56, 31) Paavo Tammentie Paukku 55, 32) Erkki Rajakallio HEIA 55, 33) Risto Suurla LVA 55, 34) Taisto Töyrylä HEIA 55, 35) Mauri Mäkinen LoA 54, 36) Erkki Kilpinen NMA 54, 37) Rauno Heikkiniemi RMY 54, 38) Veli Ala-Honkola JMS 53, 39) Erkki Leino OMAS 53, 40) Risto Kaukinen LoA 52, 41) Ilpo Virtanen ViitA 52, 42) Heikki Kahelin Cal12 52, 43) Rainer Löfström ESF 51, 44) Timo Kaira EuSA 50, 45) Timo Valtonen MKMS 49, 46) Matti Haimi ESF 48, 47) Guy Finberg SSG 46, 48) Rolf Hellgren RS 46, 49) Erkki Metsäaho LoA 45, 50) Janne Broman PMY 44, 51) Markku Hietaranta KMY 41, 52) Pertti Tihtonen MKMS 36, 53) Risto Paavola KP-V 35.

Y65-sarja, 75 kiekkoa + 25 kiekon finaali: 1) Taisto Mäkinen YMS 64+22=86, 2) Reino Kriikkula JMS 66+18=84, 3) Jorma Kallio EuSA 59+19=78, 4) Pentti Jokiniemi MKMS 59+18=77, 5) Timo Alanen SSG 58+17=75, 6) Pentti Soini Rassi 58+15=73, 7) Jussi Haramaa NAME88 57, 8) Tauno Lappeteläinen Cal12 57, 9) Reino Laine K-64 57, 10) Markku Nikkanen SSG 57, 11) Timo Ahola Rassi 56, 12) Pertti Mäkelä LoA 56, 13) Heikki Karenmaa EuSA 55, 14) Risto Lassila PMY 54, 15) Matti Nieminen EuSA 54, 16) Martti Teini ESF 53, 17) Aimo Varis ViitA 52, 18) Erkki Laurila JMS 52, 19) Heikki Parantainen TrapA 52, 20) Lasse Heinonen KMY 52, 21) Heimo Lehtola JMS 51, 22) Hannu Åkerman LoA 49.

Y70-sarja, 75 kiekkoa + 25 kiekon finaali: 1) Juhani Jauhiainen SaSA 60+21=81, 2) Jaakko Luoma Paukku 61+19=80, 3) Seppo Malmikankare SaSA 59+17=76, 4) Voitto Mäntysalo YMS 58+18=76, 5) Raimo Nikander Cal12 56+16=72, 6) Aimo Paasela Rassi 55, 7) Sven Kvist PSF 54, 8) Martti Marttila YMS 54, 9) Matti Pöyry HEIA 50, 10) Raimo Huotari TrapA 50, 11) Raimo Ahlroth LoA 49, 12) Matti Ruoho MKMS 48, 13) Jouko Perkiö TrapA 48, 14) Matti Lindegren K-64 48, 15) Kaj Henriksson ESF 47, 16) Pentti Nuutinen MKMS 46, 17) Erkki Mikkola LAS 45, 18) Lauri Kokkolinna PMY 44, 19) Reijo Alkkiomäki K-64 44, 20) Alvar Rönnback PSF 44, 21) Pentti Palmu KellMs 43, 22) Topi Niskanen MKMS 41, 23) Matti Auramaa EuSA 40, 24) Juhani Poutanen TrapA 38, 25) Esko Piipponen MKMS 38.

Y55-sarja, joukkuekilpailu: 1) LoA1 (Klaus Aremaa, Mauri Mäkinen, Raimo Jokiniemi) 186, 2) SaSA (Juhani Jauhiainen, Seppo Malmikankare, Juhani Manninen) 186, 3) MKMS1 (Esko Sandberg, Voitto Helin, Pentti Jokiniemi) 185, 4) JMS 181, 5) RMY 180, 6) PSF 177, 7) SSG 176, 8) YMS 176, 9) NMA 176, 10) PAUKKU 175, 11) K-64 174, 12) Cal12 170, 13) JMS2 169, 14) EuSA1 169, 15) LoA2 167, 16) KMY 164, 17) PMY 163, 18) RS 161, 19) HEIA 160, 20) ESF 151, 21) LoA3 150, 22) EuSA2 149, 23) MKMS2 133, 24) MKMS3 125.

Täydelliset tulokset löytyvät täältä.

Salon Seudun Ampujat järjestivät ruutilajien Lounais-Suomen Aluemestaruuskilpailut 13.-14.6.2009.

Aluemestaruuskilpailut käytiin SaSA:n radalla Halikossa, jossa ratkottiin Lounais-Suomen ruutilajien aluemestaruudet.

Aluekisojen tulokset löytyvät osoitteesta: http://www.sasa.fi/materiaalit/

Kiitokset SaSA:lle hienosti järjestetyistä kisoista!

t. Aluejaosto

Jorma Jäntti ampui vakiopistoolilla kolmanneksi ennätyksellään 569 pistettä Walther Eurooppa-cupissa Tanskan Århusissa sunnuntaina 14. kesäkuuta. Suomussalmen Urheiluampujia edustava Jäntti voitti Norjan Tor Jonassenin uusinnassa kolmannesta sijasta pistein 44-43. Tiukan kisan voitti Tanskan Frans Sörensen 571 pisteellä. Norjan Pål Hembre oli toinen 570 pisteellä.

– Olen tyytyväinen kisaan, kun ammuin uuden ennätykseni. Eväitä olisi ollut kovempaankin tulokseen kuin 569 pistettä, mutta onnistuin ryssimään 10 sekunnin ensimmäisen sarjan, sanoi 41-vuotias kajaanilainen Jäntti.

– Uusinta oli urani toinen ja ensimmäinen tällä tasolla. Peruskilpailussa en liiemmin jännittänyt, mutta uusinta nosti mukavasti sykettä. Tästä on hyvä jatkaa sotilaiden Pohjoismaiden mestaruuskisoihin.

Jorma Jäntti on ampunut hyvän kauden iso- ja vakiopistoolin Walther Eurooppa-cupissa. Hän paukutti toiseksi isopistoolilla kauden ensimmäisessä osakilpailussa Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa 4. huhtikuuta. Jäntti on ottanut paikan sekä iso- että vakiopistoolin finaaliin.

Suomalaisampujilla on jo kahdeksan paikkaa iso- ja vakiopistoolin Walther Eurooppa-cupin finaaliin, joka ammutaan 11.-13. syyskuuta Sveitsin Thunissa. Jokaisessa Walther Eurooppa-cupin osakilpailussa on jaossa finaalipaikka kolmelle parhaalle paikkaa vailla olevalle ampujalle sekä iso- että vakiopistoolissa. Ensimmäisessä osakilpailussa huhtikuun alussa suomalaiset käyttivät kotikenttäedun mainiosti hyväkseen Vierumäki Areenassa ja ottivat paikoista kolme: Jorma Jäntti ja Marko Räsänen paukuttivat finaalipaikan isopistoolilla ja Ari Meinander vakiopistoolilla. Kai Jahnsson otti paikan sekä vakio- että isopistoolin finaaliin Hannoverissa 2.-3. toukokuuta. Meinander paukutti isopistoolilla finaalinpaikan eilen ja Jäntti tänään Århusissa. Lisäksi Janne Kuvaja ansaitsi isopistoolin finaalipaikan jo viime syksynä, kun hän voitti isopistoolin finaalin.

Viime vuoden finaalissa ampui kolme suomalaista: Kuvajan lisäksi Meinander ja Marko Talvitie.

Iso- ja vakiopistoolin Walther Eurooppa-cup, Århus, Tanska, 13.-14.6.2009.

Vakiopistooli, 60 ls, miehet: 1) Frans Sörensen Tanska 571, 2) Pål Hembre Norja 570, 3) Jorma Jäntti Suomi 569 / 44 uusinnassa kolmannesta sijasta, 4) Tor Jonassen Norja 569 / 43, …8) Ari Meinander Suomi 564, …13) Marko Talvitie Suomi 560, …15) Ville Nousiainen Suomi 560, 16) Petri Ylinen 560, …20) Teemu Lahti Suomi 555, …22) Antti Jokinen Suomi 551, 23) Janne Kuvaja Suomi 548.

Jorma Jäntti otti paikan vakiopistoolin finaalin.

Oulu GP skeetkilpailu Oulunsalossa 13 – 14 .6. 2009

Tulokset

Petri Nummela oli parhaana suomalaisena 26:s 112 kiekolla trapin maailmancupissa Valko-Venäjän Minskissä lauantaina 13. kesäkuuta. Veli-Matti Matikainen rikkoi 105 kiekkoa ja oli 44:s. Jesse Kinnunen osui 103 kiekkoon ja oli 48:s. Maailmancupin voitti Italian Giovanni Pellielo mainiolla tuloksella 147 (122+25) kiekkoa.

Giovanni Pellielo on haulikkoammunnan tähtiurheilijoita. Hän on trapin kaksinkertainen olympiahopeamitalisti (2004 ja 2008), olympiapronssimitalisti (2000) sekä kolminkertainen MM-kultamitalisti (1995, 1997 ja 1998), kaksinkertainen MM-hopeamitalisti (1993 ja 2003) ja MM-pronssimitalisti (2002).

Sibbo Skyttegilleä edustava 21-vuotias Veli-Matti Matikainen rikkoi 105 (22+18+22+21+22) kiekkoa ja oli 44:s. Kauden ensimmäisessä maailmancupissa Kairossa toukokuun alussa Matikainen ampui 111 kiekkoa ja oli 21:s. Silloin hän oli finaalipaikassa kiinni viimeisen 25 kiekon viimeisillä kiekoilla, kun finaaliraja oli 115 kiekkoa.

Lahden Ampumaseuraa edustava 37-vuotias Petri Nummela rikkoi 112 (24+21+21+23+23) kiekkoa ja oli 26:s. Kuuden parhaan finaali jäi häneltä kuuden kiekon päähän.

– Keli oli sateinen, mutta parhaat sarjat tulivat silloin. Tulos oli syvältä. Ammunta meinaa koetella, toivottavasti ei hylkää, hollolalainen Petri Nummela totesi.

– Missään ei ollut mitään vikaa ja olosuhteet olivat loistavat. Oikein syövytti aivoja, kun kiekko näkyi hyvin ja tunne ampumiseen oli hyvä. Kaiken piti olla kunnossa, mutta kiekko vain lensi siististi. En tiedä, hajosiko se edes osuttuaan maahan vai laskeutuiko se sinnekin vielä ehjänä, mäntsäläläinen Matikainen manasi.

19-vuotias tuusulalainen Jesse Kinnunen osui 103 (21+20+21+20+21) kiekkoon ja oli 49:s. Kinnunen on kilpaillut aiemmin kahdessa maailmancupissa. Hän oli 105 kiekolla 37:s toukokuun alussa Kairossa ja 116 kiekolla 47:s toukokuun puolivälissä Münchenissä.

– Eihän tähän mitenkään tyytyväinen voi olla, mutta uusilla eväillä San Marinoon ja EM-kilpailuun, totesi Kinnunen, joka kilpailee viimeistä vuottaan nuorten sarjassa.

Ampumaurheiluliitto on jo valinnut Sibbo Skyttegilleä edustavan Kinnusen trapin poikien sarjaan heinäkuussa ammuttavaan EM-kilpailuun Kroatian Osijekiin.

Haulikkolajien maailmancup, Minsk, Valko-Venäjä, 7.-13.6.2009.

Trap, miehet, 125 kiekon peruskilpailu + 25 kiekon finaali: 1) Giovanni Pellielo Italia 147 (122+25), 2) Michael Diamond Australia 144 (123+21), 3) Manavjit Singh Sandhu Intia 142/5 uusinnassa kolmannesta sijasta (121+21), 4) Khaled Almudhaf Kuwait 142/4 (120+20), 5) Derek Burnett Irlanti 141 (118+23), 6) Massimo Fabbrizi Italia 139 (118+21), …26) Petri Nummela Suomi 112 (24+21+21+23+23), …44) Veli-Matti Matikainen Suomi 105 (22+18+22+21+22), …49) Jesse Kinnunen Suomi 103 (21+20+21+20+21).

Mqs-ampujat: 1) Eicke Beckmann Saksa 115, …14) Henrikki Vitali Suomi 102 (22+24+15+19+22), 15) Juho Hannonen Suomi 102 (22+20+22+18+20).