Neljä suomalaista ampuu maailmancupfinaalissa tänä vuonna, kun paikan ovat hankkineet Satu Mäkelä-Nummela naisten trapiin, Henri Häkkinen miesten ilmakivääriin sekä Heikki Meriluoto ja Marko Kemppainen miesten skeetiin. Maailmancupfinaalissa kilpailee 15 olympialajissa lajista riippuen 10-12 maailman parasta. Pistooli- ja kiväärilajien maailmancupfinaali on Kiinan Wuxissa 24.-29.10. Haulikkolajien finaalit ammutaan Pekingissä 29.10.-3.11.

Orimattilan Seudun Urheiluampujien 38-vuotias Satu Mäkelä-Nummela otti finaalipaikkansa voittaessaan trapin pronssia 89 (74+15) kiekolla haulikkolajien MM-kilpailussa Slovenian Mariborissa 11. elokuuta. Olympiavoittaja Mäkelä-Nummelan paukuttama peruskilpailun tulos 74 kiekkoa on lajin uusi maailmanennätys.

Joensuun Ampujia edustava 29-vuotias Henri Häkkinen otti finaalipaikkansa ammuttuaan kolmanneksi 697,6 (595+102,6) pisteellä ilmakiväärin maailmancupissa Italian Milanossa 23. toukokuuta. Olympiapronssimitalisti Häkkinen sai sijoituksestaan 8 pistettä ja tuloksestaan 10 pistettä. Hollolainen Häkkinen oli 18 pisteellään seitsemänneksi paras maailmancupeissa.

Siilinjärven Urheiluampujien 31-vuotias Heikki Meriluoto otti finaalipaikkansa ammuttuaan toiseksi skeetin maailmancupissa 146 (121+25) kiekolla Valko-Venäjän Minskissä 7.-8.6. Kuopiolainen Meriluoto sai sijoituksestaan 10 ja tuloksestaan 11 pistettä ja oli 21 pisteellään viidenneksi paras maailmancupissa.

Suomussalmen Urheiluampujien 33-vuotias Marko Kemppainen otti finaalipaikkansa ammuttuaan kolmanneksi 146 (122+24) kiekolla skeetin maailmancupissa Egyptin Kairossa 8.-9.5. Suomussalmelainen Kemppainen sai sijoituksestaan 8 ja tuloksestaan 12 pistettä. Vuoden 2004 olympialaisissa hopeaa voittanut Kemppainen oli 20 pisteellään seitsemänneksi paras maailmancupissa.

Maailmancupin finaaliin voi hankkia paikan maailmancupin kilpailuissa sekä MM-kilpailuissa ja olympialaisissa. Lisäksi maailmancupfinaalin voittaja palkitaan kultamitalin lisäksi osanotto-oikeudella seuraavaan maailmancupfinaaliin. Tänä vuonna haulikkolajien finaalissa kilpailee kauden MM-mitalistit, maailmancupien kahdeksan parasta ja viime vuoden finaalivoittaja. Tänä vuonna pistooli- ja kiväärilajien finaaleissa kilpailee vuoden 2008 olympiavoittaja, maailmancupien kahdeksan parasta ja viime vuoden finaalivoittaja.

Maailmancupeissa ampujat saavat pisteitä sijoituksensa ja peruskilpailun tuloksensa perusteella. Voittaja saa sijoituksestaan 15 pistettä, kakkonen 10, kolmonen 8, nelonen 5, viitonen 4 ja kahdeksas vielä yhden. ME-tuloksen sivuamisesta tai uudesta ME-tuloksesta saa 15 pistettä. Ampujan tuloksestaan saama pistemäärä määräytyy sen mukaan, miten monta pistettä hän jää ME-tuloksesta. Esimerkiksi Marko Kemppainen ampui maailmancupissa Kairossa 122 kiekkoa ja sai 12 pistettä, kun jäi 3 kiekkoa 125 kiekon ME-tuloksesta.

”Suomalaislajien” finalistit

Vuoden 2009 maailmancupfinaalien osanottajat lajeissa, joissa ampuu suomalaisia:

Naisten trap:

2009 MM-mitalistit: kultamitalisti Jessica Rossi Italia, hopeamitalisti Irina Laricheva Venäjä (joka on myös 2008 maailmancupfinaalin voittaja) ja pronssimitalisti Satu Mäkelä-Nummela Suomi.

2009 maailmancupin kahdeksan parasta: Daniela Del Din San Marino, Yingzi Liu Kiina, Daina Gudzineviciute Liettua, Xingyu Lu Kiina, Susanne Kiermayer Saksa, Alessandra Mezeiova Slovakia ja Zuzana Stefecekova Slovakia.

Miesten skeet:

2009 MM-mitalistit: kultamitalisti Vincent Hancock USA, hopeamitalisti Georgios Achilleos Kypros ja pronssimitalisti Ennio Falco Italia.

2008 maailmancupfinaalin voittaja: Tore Brovold Norja.

2009 maailmancupin kahdeksan parasta: Jan Sychra Tshekki, Mikola Milchev Ukraina, Anthony Terras Ranska, Valerio Luchini Italia, Heikki Meriluoto Suomi, Zaid Almutairi Kuwait, Marko Kemppainen Suomi ja Andrei Ineshin Viro.

Miesten ilmakivääri:

Pekingin olympialaisten voittaja Intian Abhinav Bindra.

2008 maailmancupfinaalin voittaja Intian Gagan Narang.

2009 maailmancupin kahdeksan parasta: Sergy Rikhter Israel, Peter Sidi Unkari, Qinan Zhu Kiina, Artur Aivazian Ukraina, Yifei Cao Kiina, Vaclav Haman Tshekki, Henri Häkkinen Suomi ja Vitali Bubnovich Valko-Venäjä.

Maailmancupfinaalin osanottajat löytyvät Kansaínvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) nettisivuilta osoitteesta http://www.issf-shooting.org/results/wcfqualification.ashx.

Suomalaisilla 13 mitalisijaa

Suomalaisampujat ovat nousseet 13 kertaa palkintokorokkeelle maailmancupfinaaleissa. Suomalaisilla on 1 kultamitali, 8 hopeamitalia ja 4 pronssimitalia.

Maailmancupfinaaleja on järjestetty olympialajeissa vuosittain 1988 alkaen. Finaalien kirkkain tähti on saksalainen olympiapistooliampuja Ralf Schumann, joka paukuttanut 13 kultamitalia, 2 hopeamitalia ja 3 pronssimitalia. Määrä on huikea, kun olympiapistoolin finaali on ammuttu 21 kertaa.

Suomalaismitalistit maailmancupfinaaleissa:

Kultamitalistit:
Satu Pusila, 1993, kaksoistrap

Hopeamitalistit:
Maarit Lepomäki, 2004, skeet
Marko Kemppainen, 2001, skeet
Satu Pusila, 1998, trap,
Juha Hirvi, 1998, pienoiskivääri, 3×40 ls
Juha Hirvi, 1997, pienoiskivääri, 3×40 ls
Juha Hirvi, 1996, pienoiskivääri, makuu, 60 ls
Satu Pusila, 1994, kaksoistrap
Raimo Kauppila, 1993, kaksoistrap

Pronssimitalistit:
Marko Kemppainen, 2004, skeet
Juha Hirvi, 1998, pienoiskivääri, makuu, 60 ls
Pasi Wedman, 1997, liikkuva maali, ilmakivääri, 60 ls
Juha Hirvi, 1994, pienoiskivääri, 3×40 ls

Maailmancupfinaalin mitalistit löytyvät ISSF:n nettisivuilta osoitteesta http://www.issf-shooting.org/results/historicalmedalwinners.ashx.

Haulikon skeetin ja trapin Superfinaali järjestetään viikonvaihteessa Hollolan Hälvälässä. Superfinaalissa kisaavat muiden muassa naisten trapin olympiavoittaja ja MM-pronssimitalisti Satu Mäkelä-Nummela sekä poikien trapin EM-nelonen Jesse Kinnunen. Superfinaalissa kilpailee yhteensä 140 ampujaa.

Super Finaali on kauden päättävä kotimainen ranking -kilpailu ja sen mukaisesti tason odotetaankin nousevan korkeaksi. Parin vuoden ajan vallinnut kasvava osallistujatrendi ja kilpailujen osallistujaluettelo on paisunut vuosi vuodelta. Varmasti osansa tähän on tuonut suomalaisten haulikkoampujien menestys kansainvälisissä kilpailuissa.

Kilpailujen aikataulu:

Pe 4.9. klo 12-18 harjoituspäivä, haulikkoradat 1-6
La 5.9. klo 10-16 ensimmäisen kilpailupäivän 75 kiekkoa, trap ja skeet, haulikkoradat 1-6
La 5.9. klo 15.25- naisten finaali, 25 kiekkoa, trap ja skeet
Su 2.8. klo 10-14 toisen kilpailupäivän 50 kiekkoa, haulikkoradat 1-6
Su 2.8. klo 13.45 alkaen finaalit sarjoissa Y15, Y17, Y20, Y ja Y55, 25 kiekkoa. Y-sarjan finaalit klo 14.35 alkaen.

Katso kisajärjestäjien nettisivut www.lahdenampumaseura.fi/.

Kisan eräluettelot ja aikataulut: http://www.lahdenampumaseura.fi/jaostot/haulikko/eraluettelot/.

Lasten urheilun perusteet -koulutus järjestetään Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n toimesta Turussa lauantaina 17.10. klo 9-17.

Ampumakouluohjaaja-kurssiin liittyvä Lasten urheilun perusteet -koulutus järjestetään Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n toimesta Turussa lauantaina 17.10. klo 9-17.

Kurssille saavat osallistua sekä Kankaanpäässä lajiosan jo suorittaneet että seuraavalle lajiosalle aikovat. Viimeinen ilmoittautumispäivä koulutukseen on 3.10. Koulutuksen hinta on 54 €.

Lisätietoja (kuten ilmoittautumisohjeet) saa LiikU:n Turun toimistosta tai www.liiku.fi

Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet -kirja julkistettiin 18. elokuuta SLU-talossa Helsingissä. Yhteiskunnassa ja liikuntakulttuurissa tapahtuneet muutokset samoin kuin valmennusasioiden päivittämisen tarve ovat olleet kirjan lähtökohtia. Kirjan sisältöön on vaikuttanut vahvasti myös urheilevien lasten harjoitteluun liittynyt laaja selvitys. Ampumaurheilun 10-sivuisen osuuden ovat kirjoittaneet Leena Paavolainen ja Pasi Wedman.

Kirjan kustantajan VK-Kustannuksen järjestämässä julkistamistilaisuudessa tuotiin kirjan syntyyn vaikuttaneista huolenaiheista esiin muun muassa lasten ja nuorten fyysinen passiivisuus sekä tehdyssä selvityksessä todettu omatoimisen liikunnan väheneminen. Valmentajien niskaan kirjan päätoimittaja Harri Hakkarainen ei tilanteen heikentymistä kaada.

– Valmentajiemme tietoisuus on edelleen hyvä, se ei ole huonontunut aiemmista vuosista, eikä taso kansainvälisessä vertailussa ole laskenut. Syy muuttuneeseen tilanteeseen on lähinnä toimintaympäristössä tapahtuneissa muutoksissa. Tilanne on sama myös muissa länsimaisissa yhteiskunnissa, Hakkarainen toteaa.

Lasten ja nuorten valmennuksen suurimmat haasteet liittyvät Hakkaraisen mukaan osaavien valmentajien riittävyyteen.

– Yleisenä ongelma on, että aloittelevaa urheilijaa valmentaa aloitteleva valmentaja, usein lasten vanhemmat. Parhaat aikuisten urheilijoiden valmentajat eivät hekään ole paras vaihtoehto lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten urheiluun tarvitaan juuri siihen perehtyneitä valmentajia, sillä ihmisen elimistö ja psyyke ovat lapsella erilaiset kuin aikuisella. Samoin lapselle sopivat harjoitteet poikkeavat aikuisurheilijoiden harjoitteista, Hakkarainen painottaa.

– Monipuolinen harjoittelu tulisi nostaa kunniaan ja monipuolisuus pitäisi mieltää nimenomaan fyysisten ominaisuuksien monipuolisena kehittämisenä. Niin nopeutta, aineenvaihduntaa kuin lihaskuntoa ja voimaa pitää kehittää monipuolisesti, muistuttaa Hakkarainen.

Hakkaraisen ja laajan muun asiantuntijakaartin kirjoittama kirja pyrkii tarjoamaan viimeisimmän tiedon lasten ja nuorten harjoittelun psyko-fyysisistä perusteista ja siitä, kuinka pitkäjänteinen valmennus käytännössä tulee toteuttaa. Erityisesti paneudutaan siihen mitä ominaisuuksia eri ikä- ja kehitysvaiheissa tulee harjoittaa ja kehittää. Lasten ja nuorten yksilöllisyyden huomioiminen ja pitkäjänteinen harjoittelu ovat kirjan punainen lanka.

Hakkaraisen mukaan lasten ja nuorten valmennuksen kehittämiseen on hyvät mahdollisuudet.

– Kirja ja sen viestit ovat herättäneet paljon mielenkiintoa. Suomalaiset ovat urheiluhullua kansaa, joten tahtotilaa kehittämistoimenpiteille varmasti riittää. Nyt tarvitaan eri tahojen yhteistyötä, jotta resurssit kohdennetaan järkevästi ja toimenpiteillä saadaan näkyvää aikaan.

Lasten ja nuorten valmennuksen perusteet

ISBN 978-951-9147-60-4

Uutuus! 480 sivua

Uutuusteos, joka tarjoaa lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen ja liikuntakasvatuksen viimeisimmän tiedon harjoittelun psyko-fyysisistä perusteista ja siitä kuinka pitkäjänteinen valmennus käytännössä tulee toteuttaa.

Kirjassa käsitellään kaikki oleelliset valmennuksen osa-alueet. Erityisesti paneudutaan siihen, mitä ominaisuuksia eri ikävaiheissa tulisi harjoittaa ja kehittää. Lasten ja nuorten yksilöllisen kehitystason huomioiminen ja pitkäjänteinen harjoittelu ovat kirjan punainen viiva. Kirjan loppuosassa 14 lajiliiton asiantuntijat tuovat esille oman lajinsa erityispiirteet sekä tulevaisuuden haasteet.

Kirja on tarkoitettu kaikille lasten ja nuorten parissa toimiville ohjaajille, urheilukoulujen ohjaajille, valmentajille, urheiluseurojen vastuuvalmentajille ja valmennuspäälliköille sekä urheilussa mukana olevien lasten vanhemmille.

Kirjan pääsisältö jakautuu viiteen isompaan kokonaisuuteen seuraavasti:

LAPSI- JA NUORISOURHEILU SUOMESSA
– Lasten ja nuorten urheilu yhteiskunnassa
– Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen organisointi Suomessa
– Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen nykyhaasteita
URHEILIJAKSI KASVAMINEN
– Syntymän jälkeinen fyysinen kasvu, kehitys ja kypsyminen
– Lapsen ja nuoren psyykkinen kehitys
– Lahjakkuus urheilussa
– Pitkäjänteisyys ja tavoitteellisuus lasten ja nuorten valmennuksessa
– Nuoren urheilijan terveydenhuolto
OMINAISUUKSIEN HARJOITTAMINEN
– Voiman harjoitteminen lapsuudessa ja nuoruudessa
– Nopeuden harjoitteminen lapsuudessa ja nuoruudessa
– Lasten ja nuorten taitoharjoittelu
– Lasten ja nuorten liikkuvuusharjoittelu
– Lasten ja nuorten kestävyysharjoittelu
– Nopeuskestävyyden harjoittaminen lapsuudessa ja nuoruudessa
LASTEN JA NUORTEN VALMENTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ
– Valmennuksen pedagogiikka ja didaktiikka lapsille ja nuorille
– Valmennuksen psykologia ja didaktiikka käytännössä
– Lasten ja nuorten joukkueiden valmentaminen
LAJIKOHTAISET SOVELLUKSET
– Ampumaurheilu – Lentopallo – Taitoluistelu – Jalkapallo
– Maastohiihto – Telinevoimistelu – Judo – Paini – Uinti
– Jääkiekko – Ratsastus – Yleisurheilu – Koripallo – Suunnistus

Lisätietoa: www.vk-kustannus.com.

Teksti: VK-kustannus Oy

Joensuun Ampujien seurakaverukset Jussi Puustinen ja Henri Häkkinen jakoivat 300 metrin kiväärin Suomen mestaruudet Hollolan Hälvälässä 29.-30. elokuuta. Puustinen tähtäsi 300 metrin kiväärin makuuasennon 60 laukauksen kisan voiton 596 pisteellä. Häkkinen ampui ylivoimaisen voiton 300 metrin kiväärin täysottelussa 1165 pisteellä ja 300 metrin vakiokiväärin asentokilpailussa 587 pisteellä.

Lempäälän Ampujien Hanna-Kaija Nieminen voitti 300 metrin kiväärin makuuasennon 60 laukauksen naisten kilpailun 589 pisteellä. Oulun Metsästys- ja Ampumaseuran Nina Pernu laukoi 300 metrin kiväärin 3×20 laukauksen asentokilpailun voiton 524 pisteellä.

Hämeenlinnan Ampumaseuran Olli Ruokolainen näytti 300 metrin kiväärin makuuasennon 60 laukauksen Y24-sarjan kilpailussa, että taidot ovat tallella. Hän tähtäsi 594 pistettä ja olisi ollut lähellä mitalia Y-sarjassakin. Ruokolainen on vuoden 2007 pienoiskiväärin makuuasennon EM-finalisti.

300 metrin kiväärilajien Y-, N- ja nuorten sarjojen SM-kilpailu, Hollolan Hälvälä, Lahden Ampumaseura, 29.-30.8.2009.

300m Kivääri, 3×20 ls, sarja N: 1) Nina Pernu OMAS 524.

300m Kivääri, 60 ls, makuu, sarja Y24: 1) Olli Ruokolainen HlAS 594, 2) Tomi Huuhka TSA 585, 3) Ville Rinta-Keturi KhjA 581.

300m Kivääri 60 ls, makuu sarja N: 1) Hanna-Kaija Nieminen LeA 589, 2) Nina Pernu OMAS 575.

300m Kivääri 60 ls, makuu sarja Y: 1) Jussi Puustinen JA 596, 2) Tero Lahti HAS 595, 3) Juha Rutonen SodA 594, 4) Kimmo Tulonen TiA 593, 5) Kalle Leskinen KontU 592 28napak, 6) Henri Häkkinen JA 592 23napak, 7) Juha Peltonen KAS 591 27napak, 8) Vesa Pöntiö SySi 591 27napak, 9) Arto Laakso HAS 590 28napak, 10) Matti Leskelä HSA 590 25napak, 11) Kari Pennanen KouMAS 590 2p, 12) Juha Rinta-Keturi SäSA 590 23napak, 13) Heikki Ranne SäSA 590 17napak, 14) Arto Tiihonen SySi 589 25napak, 15) Keijo Minkkinen TiA 589 21napak, 16) Jorma Röppänen SäSA 589 21napak, 17) Pekka Saari IMAS 588 26napak, 18) Aarne Markko TiA 588 19napak, 19) Antti Puhakka KAS 586 20napak, 20) Tomi Mörk KouMAS 586 20napak, 21) Ville Leskelä SsA 585, 22) Jarmo Perttunen SMY 584, 23) Juha Haavisto SySi 584, 24) Hannu Teitto KouMAS 583 25napak, 25) Toni Matilainen PiekSA 583 18napak, 26) Jukka Salila KSA 582, 27) Mikko Taussi OMAS 581, 28) Jouni Jokinen KuusA 580 10napak, 29) Lasse Voutilainen JA 580, 30) Jukka Nieminen LeA 578, 31) Riku Halttu OMAS 564, 32) Aarne Ratinen KSA 557, 33) Veli-Matti Mukari HAS 556 15napak, 34) Ulf Friberg LAS 556 9napak, 35) Jussi Hämäläinen HAS 555.

300m Kivääri makuu joukkue, sarja Y: 1) Tikkakosken Ampujat 1770, 2) Säkylän Seudun Ampujat 1769, 3) Joensuun Ampujat 1768, 4) Sysmän Sisu 1764, 5) Kouvolan Metsästys- ja Ampumaseura 1759, 6) Haminan Ampumaseura 1740.

300m Kivääri 3×40 ls sarja Y: 1) Henri Häkkinen JA 1165, 2) Jussi Puustinen JA 1153, 3) Antti Puhakka KAS 1148, 4) Toni Matilainen PiekSA 1147, 5) Kari Pennanen KouMAS 1140, 6) Kalle Leskinen KontU 1138, 7) Kimmo Tulonen TiA 1134, 8) Keijo Minkkinen TiA 1133, 9) Aarne Markko TiA 1125, 10) Jorma Röppänen SäSA 1122 29napak, 11) Juha Rutonen SodA 1122 25napak, 12) Arto Laakso HAS 1121, 13) Hannu Teitto KouMAS 1119, 14) Juha Rinta-Keturi SäSA 1114, 15) Lasse Voutilainen JA 1111, 16) Heikki Ranne SäSA 1109, 17) Mikko Taussi OMAS 1102 25napak, 18) Tomi Mörk KouMAS 1102 24napak, 19) Tero Lahti HAS 1096, 20) Arto Tiihonen SySi 1090, 21) Vesa Ukkola HAS 1084, 22) Juha Haavisto SySi 1073, 23) Ulf Friberg LAS 1014.

300m Kivääri 3×40 ls joukkue, sarja Y: 1) Joensuun Ampujat 3429, 2) Tikkakosken Ampujat 3392, 3) Kouvolan Metsästys- ja Ampumaseura 3361, 4) Säkylän Seudun Ampujat 3345, 5) Haminan Ampumaseura 3301.

300m Vakiokivääri 3×20 ls sarja Y24: 1) Tomi Huuhka TSA 553, 2) Olli Ruokolainen HlAS 547, 3) Ville Rinta-Keturi KhjA 0 DNQ.

300m Vakiokivääri 3×20 ls sarja Y: 1) Henri Häkkinen JA 587, 2) Antti Puhakka KAS 579 21napak, 3) Kimmo Tulonen TiA 579 16napak, 4) Toni Matilainen PiekSA 576, 5) Jussi Puustinen JA 567 15napak, 6) Juha Rutonen SodA 567 13napak, 7) Jorma Röppänen SäSA 566, 8) Aarne Markko TiA 565, 9) Kalle Leskinen KontU 564, 10) Hannu Teitto KouMAS 560, 11) Kari Pennanen KouMAS 559, 12) Heikki Ranne SäSA 557, 13) Tero Lahti HAS 549 14napak, 14) Keijo Minkkinen TiA 549 7napak, 15) Juha Rinta-Keturi SäSA 548, 16) Mikko Taussi OMAS 546 15napak, 17) Lasse Voutilainen JA 546 7napak, 18) Arto Laakso HAS 544, 19) Juha Haavisto SySi 538, 20) Vesa Ukkola HAS 526, 21) Ulf Friberg LAS 524, 22) Jorma Sipilä SMY 493, 23) Arto Tiihonen SySi 189 DNF.

300m Vakiokivääri 3×20 ls joukkue, sarja Y: 1) Joensuun Ampujat 1700, 2) Tikkakosken Ampujat 1693, 3) Säkylän Seudun Ampujat 1671.

300m Vakiokivääri 3×20 ls sarja Y20: 1) Juho Autio OMAS 562, 2) Anton Aprelev RS 553, 3) Petra Liljeberg KSF 539, 4) Sami Valkama TSA 515, 5) Henri Haapsaari PAS 502.

300m Vakiokivääri 30 ls, makuu sarja Y20: 1) Henri Haapsaari PAS 290, 2) Anton Aprelev RS 289, 3) Joonas Leskelä HSA 285, 4) Juho Autio OMAS 284, 5) Sami Valkama TSA 278, 6) Petra Liljeberg KSF 275.

Suomen Liikunnan ja Urheilun, Nuoren Suomen, Olympiakomitean, Kuntoliikuntaliiton ja Suomen Valmentajien yhteinen Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishanke (VOK) on päättänyt lajiliittojen koulutuksen kehittämishankkeista kaudelle 2009–2010. Opetusministeriön myöntämällä 239 000 euron määrärahalla tuettiin 22 hanketta. Yksittäiset hanketuet vaihtelevat 5 000–28 000 euron välillä. Ampumaurheiluliitto sai 13.000 euroa ampumaurheilun haulikko-, kivääri- ja pistoolilajien I-III -tasojen valmentajakoulutusjärjestelmän kehittäminen ja oppimistavoitteiden, koulutussisältöjen ja materiaalien uudistamiseen.

Suurimman hankerahan, 28 000 euroa, sai viiden kamppailulajin yhteishanke, jossa keskitytään valmentajien osaamisen kehittämiseen erityisesti nuorten sekä tyttöjen ja naisten valmennuksessa. Hankkeessa mukana olevat lajit (judo, karate, nyrkkeily, paini ja taekwondo) tulevat syventämään yhteistyötään ja jakamaan valmennusosaamistaan myös muun muassa yhteisten kouluttajien avulla.

– Lajien välisen yhteistyön lisäksi VOK-hankerahan jakamisessa painotettiin tänä vuonna koulutuksen kehittämistä yhteisten Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen perusteiden suunnassa. Muita painopisteitä olivat seuran huomioiminen valmentajan oppimisympäristönä, verkko-oppimisen kehittäminen sekä lajissa vähemmistönä olevan sukupuolen huomioiminen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenteissa ja sisällöissä, SLU:n koulutuspäällikkö Pulmu Puonti kertoo.

Hankerahaa jaettiin tänä vuonna aiempaa enemmän, sillä alkava hankekausi 2009–2010 on lajiliittojen viimeinen mahdollisuus kehittää valmentajakoulutustaan VOK-hankkeen puitteissa. VOK-hanke päättyy vuonna 2010.

– VOK käynnistyi vuonna 2005 ja lajiliittojen koulutuksen kehittämisen tukeminen on yksi työn keskeisistä toimintamuodoista. Hankkeen aikana valmentaja- ja ohjaajakoulutusta on kehitetty yhteensä 43 lajiliitossa. Koulutuskokonaisuuksien rakentamisen lisäksi lajiliitoissa on tehty hienoa työtä muun muassa koulutuksen laadun kehittämisessä sekä oppimisen tukemisessa, Puonti kertoo.

Hankeraha on tarkoitettu käytettäväksi 1.9.2009-31.8.2010 välisenä aikana.
Hankerahan käytöstä tulee tehdä selvitys 30.9.2010 mennessä.

Hankkeessa mukana olevat lajiliitot sitoutuvat aktiiviseen yhteistyöhön VOK-toimijoiden kanssa, kolmeen yhteiseen hankepäivään, pyydettäessä esittelemään omaa kehittämistyötään VOK-verkostolle sekä siihen, että hankkeissa syntyvät tuotokset ja uudet toimintatavat tulevat VOK-verkoston mallinnettaviksi.

Hankekaudella 2009-2010 hankepäivät ovat 14.9.2009, 17.11.2009 ja 21.4.2010.

Lisätietoa VOK valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeesta löydät täältä: http://www.valmentajakoulutus.fi/.

Lisätietoja: koulutuspäällikkö Pulmu Puonti, SLU, pulmu.puonti@slu.fi, 0400 672 500

• Suomalaisissa urheiluseuroissa toimii noin 300 000 henkilöä vapaaehtoisena valmennus-, ohjaus-, ja koulutustehtävissä.
• Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämistyö VOK on Suomen Liikunnan ja Urheilun, Nuoren Suomen, Suomen Olympiakomitean, Suomen Kuntoliikuntaliiton ja Suomen Valmentajien yhteinen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishanke.
• VOK- hankkeen tarkoituksena on suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittäminen. Keskiössä on lajiliitoissa tapahtuva koulutuksen käytännön kehittämistyö, jonka pääkohteena on urheiluseurojen vapaaehtoisten valmentajien ja ohjaajien osaamisen lisääminen.

Krister Holmberg voitti hopeaa liikkuvan maalin pienoiskiväärin normaalijuoksujen MM-kilpailussa Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa lauantaina 29. elokuuta. Holmberg ampui 590 pistettä MM-kilpailujen päätöslajissa. Vesa Saviahde laukoi 584 pistettä ja oli seitsemäs sekä Staffan Holmström 578 pistettä ja oli 16:s. MM-kultaa voitti Venäjän Maksim Stepanov, joka sivusi ME-tulosta 596 pistettä. MM-pronssia ampui 589 pisteellä Slovakia Peter Pelach, joka voitti jännittävässä uusinnassa Venäjän Dimitri Romanovin 57-55.

Venäjä voitti joukkuekilpailun 1768 pisteellä joukkueella Maksim Stepanov (596), Dimitri Romanov (589) ja Igor Kolesov (583). Suomi ampui hopeaa 1752 pisteellä joukkueella Krister Holmberg (590), Vesa Saviahde (584) ja Staffan Holmström (578). MM-pronssia laukoi Slovakia 1745 pisteellä.

Raseborgs Skyttaren Krister Holmberg ampui pienoiskiväärillä 590 (298+292) pistettä normaalijuoksujen kilpailussa. 30 laukauksen hitaiden juoksujen jälkeen hän oli toisena ja piti sijoituksen 30 laukauksen nopeilla juoksuilla. Nopein juoksujen 20 ensimmäistä laukausta hän tähtäsi kymppiin, mutta viimeiset kymmenen olivat erityisen vaikeita ja niiden tuloksena oli 92 pistettä. 27:s osuma oli seiska ja 28:s osuma kasi.

– Tulokseeni olen suurin piirtein tyytyväinen. Tietysti tuossa nopeiden juoksujen lopussa olisi voinut tulla muutama piste lisää. Turhaan siihen tuli pari huonoa, mutta näin tällä kertaa – ihan hyvä tulos, inkoolainen Holmberg arvioi kisaansa.

– Viimeisellä kymmenellä laukauksella kävin kierroksilla. Ei siinä muuta ollut. Olin koko sarjan aika kovilla kierroksilla, mutta siinä lopussa en pystynyt enää hallitsemaan sitä. Olisi vain pitänyt lasketella sarja loppuun, mutta nyt en pystynyt siihen.

Normaalijuoksujen kilpailuissa nopeat juoksut ammutaan käännetyssä paremmuusjärjestyksessä, joten tämän päivän toiseksi viimeisenä ampujana kilpaillut Krister Holmberg tiesi kilvoittelevansa voitosta. Ammuttuaan hitailla juoksuilla 298 pistettä, hän tiesi olevansa lähellä voittoa.

– Tiesin tilanteen jollakin lailla, kun aloitin ampumaan nopeita juoksuja. Tällaisella hitaiden lähdöllä (298 pistettä) pitää päästä 590 pisteeseen tai vähän päälle, kun ampuu nopeita juoksuja normaalisti. 596 pisteeseen minulla ei olisi ollut saumoja tänään. Vaikka olisin ampunut viimeisen sarjan seiskan ja kasin kymppiin, tulos ei olisi riittänyt. Jos MM-kulta olisi jäänyt pinnasta tai kahdesta kiinni, olisi harmittanut, mutta nyt ei jää harmittamaan.

Krister Holmberg on ampunut pienoiskiväärin normaalijuoksujen SE-tulokseksi 596 pistettä kaksi vuotta sitten Kuopiossa. Hänen SE-tuloksensa on täsmälleen sama kuin Venäjän Nikolai Lapinin 1987 Lahdessa ja Maksim Stepanovin tänään Vierumäellä ampuma maailmanennätys. Ampumaurheilussa ME-tuloksia voi tehdä vain maanosien mestaruuskilpailuissa, maailmancupeissa, MM-kilpailuissa ja olympialaisissa.

Krister Holmberg ampui sekä pienois- että ilmakiväärin normaalijuoksujen MM-kilpailut hyvin. Hän oli 580 pisteellä ilmakiväärin normaalijuoksujen peruskilpailun paras, mutta putosi neljän parhaan mitaliotteluissa neljänneksi. Molemmat sekajuoksut olivat tällä kertaa hänelle hankalia, kun hän oli ilmakiväärillä 11:s ja pienoiskiväärillä 12:s.

– Ammuntani on ollut vähän hakemista koko MM-kisan ajan. En oikein tiedä siihen syytä. Onneksi tänään kävi näin. Kaksi hyvää kisaa kuitenkin. Sekajuoksut olisivat voineet olla parempia, mutta ei sille enää mitään voi.

Krister Holmberg on urallaan voittanut kaikkiaan seitsemän henkilökohtaista MM-mitalia. Kaikkiaan suomalaiset ovat ampuneet kymmenen miesten sarjan MM-mitalia. Holmbergin lisäksi MM-mitalin ovat ottaneet Juha Rannikko kahdesti (pienoiskiväärin normaalijuoksujen MM-kultaa 1978 ja MM-pronssia 1979) sekä Staffan Holmström, joka voitti pienoiskiväärin sekajuoksujen MM-hopeaa torstaina Vierumäellä.

– MM-mitalin voittaminen on aina hienoa ja ne ovat kaikki samanarvoisia, Holmberg arvioi MM-mitalejaan, joista ensimmäiset hän on voittanut jo 1994 Italian Milanossa.

– En tiedä, miten pitkään jatkan. Katsotaan, miten menee. Kun ei ole muutakaan tekemistä vapaa-aikana, niin kai vuoden ainakin vielä kilpailen tällä tasolla.

Liikkuvan maalin ampujilla on ensi vuonna kaksi arvokilpailua. Ilma-aseiden EM-kilpailu on maaliskuun alussa Norjan Merakerissa ja kaikkien Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) lajien 50. MM-kilpailu Saksan Münchenissä heinä-elokuun vaihteessa.

MM-kilpailujen mitalitaulukon voitti ylivoimaisesti Venäjä, joka ampui 14 kultaa ja 6 pronssia. Ukraina oli yhtä selvä kakkonen 15 mitalilla (3 kultaa – 6 hopeaa – 6 pronssia). Mitalien määrällä mitattuna Suomi oli kisojen kolmanneksi paras maa 10 mitalillaan (0 – 9 – 1). Tällä kertaa mestaruus jäi suomalaisilta ottamatta.

– Kymmenen mitalia on tyydyttävä määrä, vaikka kaikki suomalaiset eivät ehkä päässeet aivan omalle tasolleen. Joukkuemitaleita olisi voinut olla enemmän ja miksei myös henkilökohtaisiakin. Taisimme vähän jännittää kotikisoja, arvioi Holmberg, joka toimii myös Ampumaurheiluliiton riistamaalijaoston puheenjohtajana.

Liikkuvan maalin MM-kilpailu, Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Areena, Heinola, 24.-29.8.2009.

Liikkuva maali, pienoiskivääri, 60 ls (normaalijuoksut): 1) Maksim Stepanov Venäjä 596 sivuaa ME-tulosta (299+297), 2) Krister Holmberg Suomi 590 (298+292), 3) Peter Pelach Slovakia 589 / 19 / 18 / 20 uusinnassa pronssimitalista (295+294), 4) Dimitri Romanov Venäjä 589 / 19 / 18 / 18 (298+291), 5) Emil Andersson Ruotsi 588 (296+292), 6) Aleksander Zinenko Ukraina 585 (294+291), 7) Vesa Saviahde Suomi 584 (295+289), ..16) Staffan Holmström Suomi 578 (294+284).

Liikkuva maali, pienoiskivääri, 60 ls (normaalijuoksut), joukkuekilpailu: 1) Venäjä 1768 (Maksim Stepanov 596, Dimitri Romanov 589, Igor Kolesov 583), 2) Suomi 1752 (Krister Holmberg 590, Vesa Saviahde 584, Staffan Holmström 578), 3) Slovakia 1745 (Peter Pelach 589, Peter Planovsky 582, Miroslav Jurco 574).

Krister Holmberg voitti hopeaa liikkuvan maalin pienoiskiväärin normaalijuoksujen MM-kilpailussa Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa lauantaina 29. elokuuta. Holmberg ampui 590 pistettä. Vesa Saviahde laukoi 584 pistettä ja oli seitsemäs sekä Staffan Holmström 578 pistettä ja oli 16:s. MM-kultaa voitti Venäjän Maksim Stepanov, joka sivusi ME-tulosta 596 pistettä. MM-pronssia ampui 589 pisteellä Slovakia Peter Pelach, joka voitti jännittävässä uusinnassa Venäjän Dimitri Romanovin 57-55.

Krister Holmbergin videohaastattelun löydät täältä.

Liikkuvan maalin MM-kilpailu, Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Areena, Heinola, 24.-29.8.2009.

Liikkuva maali, pienoiskivääri, 60 ls (normaalijuoksut): 1) Maxim Stepanov Venäjä 596 sivuaa ME-tulosta (299+297), 2) Krister Holmberg Suomi 590 (298+292), 3) Peter Pelach Slovakia 589 / 19 / 18 / 20 uusinnassa pronssimitalista (295+294), 4) Dimitri Romanov Venäjä 589 / 19 / 18 / 18 (298+291), 5) Emil Andersson Ruotsi 588 (296+292), 6) Aleksander Zinenko Ukraina 585 (294+291), 7) Vesa Saviahde Suomi 584 (295+289), ..16) Staffan Holmström Suomi 578 (294+284).

Liikkuva maali, pienoiskivääri, 60 ls (normaalijuoksut), joukkuekilpailu: 1) Venäjä 1768 (Maksim Stepanov 596, Dimitri Romanov 589, Igor Kolesov 583), 2) Suomi 1752 (Krister Holmberg 590, Vesa Saviahde 584, Staffan Holmström 578), 3) Slovakia 1745 (Peter Pelach 589, Peter Planovsky 582, Miroslav Jurco 574).

Tomi-Pekka Heikkilä ampui uusinnan jälkeen hopeaa liikkuvan maalin pienoiskiväärin normaalijuoksujen poikien MM-kilpailussa Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa lauantaina 29. elokuuta. 577 pistettä peruskilpailussa laukonut Heikkilä voitti hopeamitaliuusinnassa Venäjän Mihail Azarenkon pistein 19-18. MM-kultaa tähtäsi Unkarin Laszlo Boros hyvällä tuloksella 587 (294+293) pistettä. Venäjä voitti 1725 pisteellä joukkuekilpailun joukkueella Mihail Azarenko (577), Juri Dovgal (576) ja Aleksander Naumenko (572). Suomi laukoi MM-hopeaa joukkueella Tomi-Pekka Heikkilä (577), Sami Heikkilä (570) ja Mårten Westerlund (563).

Kymppi-64:ää edustava 19-vuotias Tomi-Pekka Heikkilä ampui 577 (294+283) pistettä pienoiskiväärin normaalijuoksujen 60 laukauksella. Hitailla juoksuilla hän tähtäsi 294 pistettä ja johti kisaa yhdessä Unkarin Laszlo Borosin ja Venäjän Mihail Azarenkon kanssa. Nopeilla juoksuilla Boros laukoi 293 pistettä ja karkasi 587 pisteellä ylivoimaiseen kymmenen pisteen voittoon. Tomi-Pekka ja Azarenko ampuivat molemmat 283 pistettä ja uusivat 577 pisteen tuloksella MM-hopeamitalista.

– Oli uusinnassa pulssia aika paljon – normaalia enemmän. Ensimmäinen uusintalaukaus oli ihan hyvä (10) ja se lähti aika hyvässä hallinnassa. Toinen laukaus jäi taakse nostossa, mutta sain taulun vielä kiinni ja sain laukaistua ysin rinkiin. Se riitti tällä kertaa, kangasalalainen Tomi-Pekka Heikkilä kuvaili.

Heikkilän osumat uusinnassa olivat 10,1 ja 9,7. Azarenko laukoi uusinnassa kympin ja kasin. Hänen osumansa olivat 10,0 ja 8,4.

Liikkuvan maalin normaalijuoksujen kilpailu käytiin normaaliin tapaan kaksipäiväisenä. Toisen päivän nopeat juoksut kilpailijat ampuivat käänteisessä paremmuusjärjestyksessä, joten viimeisenä ampuja vuorossa ollut Tomi-Pekka Heikkilä tiesi olevansa kilpailun johdossa.

– Ensimmäisen päivän jälkeen tiesin, että ainakin kaksi samaa tulosta oli, mutta muista ampujista en tiennyt mitään. Piti vain rennosti lähteä ampumaan nopeita juoksuja ja katsoa, mihin se riittää. Ennen omaa vuoroani en tiennyt, mitä muut olivat ampuneet nopeilla juoksuilla. Viimeisen parin vuoden aikana minulla ei ole ollut tapana katsella tulostaulua, ennen kuin olen itse ampunut. Niillä tiedoilla ei tee yhtään mitään, hän totesi.

– Nopeisiin juoksuihin en voi olla täysin tyytyväinen, kun kahteen ensimmäiseen sarjaan tuli yhteensä kaksi seiskaa. Nopeita ampuessa pulssi oli aika kova, kun tiesin, mistä lähdin. Viimeinen sarja oli paras, kun siihen tuli vain kolme ysiä. Se oli ihan hyvää ampumista.

Tomi-Pekka Heikkilän nimissä on pienoiskiväärin normaalijuoksujen Y20-sarjan Suomen ennätys. Hän ampui hienon tuloksen 592 pistettä heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Salon kisoissa. Lajin nuorten ME-tuloksen 594 pistettä on ampunut Saksan Manfred Kurzer 1990 Moskovassa. Kurzer voitti liikkuvan maalin ilmakiväärin olympiakultaa 2004 Ateenassa, jossa liikkuva maali oli viimeisen kerran olympiaohjelmassa.

Tomi-Pekka Heikkilä ampui hyvän MM-kilpailun Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa. Tämänpäiväisen MM-hopeamitalin lisäksi hän voitti ilmakiväärin sekajuoksuissa MM-pronssia, joka on hänen ensimmäisen arvokilpailumitalinsa. Lisäksi Suomen pojat ampuivat kaikissa neljässä joukkuekilpailussa hopeaa.

– Lähdin hakemaan mitalia jokaisesta lajista, koska se on mahdollista. Kyllä tämä menestys tyydyttää toiveet, kun kaksi mitalia tuli.

Tomi-Pekka Heikkilä ampuu vielä yhden vuoden nuorten sarjassa. Ensi kaudella on tarjolla kaksi arvokilpailua: ilma-aseiden EM-kilpailu maaliskuun alussa Norjan Merakerissa ja kaikkien Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) lajien 50. MM-kilpailu Saksan Münchenissä heinä-elokuun vaihteessa.

– Totta kai aina pitää koventaa tavoitteita. Totta kai lähden hakemaan kultaa, hän asetti itselleen tavoitteen.

Liikkuvan maalin MM-kilpailu, Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Areena, Heinola, 24.-29.8.2009.

Liikkuva maali, pienoiskivääri, 60 ls (normaalijuoksut), pojat: 1) Laszlo Boros Unkari 587 (294+293), 2) Tomi-Pekka Heikkilä Suomi 577 / 19 uusinnassa hopeamitalista (294+283), 3) Mihail Azarenko Venäjä 577 / 18 (294+283), 4) Juri Dovgal Venäjä 576 (289+287), …8) Sami Heikkilä Suomi 570 (283+287), 9) Mårten Westerlund Suomi 563 (291+272).

Liikkuva maali, pienoiskivääri, 60 ls (normaalijuoksut), joukkuekilpailu, pojat: 1) Venäjä 1725 (Mihail Azarenko 577, Juri Dovgal 576, Aleksander Naumenko 572), 2) Suomi 1710 (Tomi-Pekka Heikkilä 577, Sami Heikkilä 570, Mårten Westerlund 563), 3) Ukraina 1689.

Tomi-Pekka Heikkilä voitti hopeaa liikkuvan maalin pienoiskiväärin normaalijuoksujen MM-kilpailussa Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areenassa lauantaina 29. elokuuta 2009. Heikkilä voitti uusinnassa Venäjän Mihail Azarenkon 19-18.

Katso Tomi-Pekka Heikkilän ja Mihail Azarenkon uusintavideo täältä.

Liikkuvan maalin MM-kilpailu, Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Areena, Heinola, 24.-29.8.2009.

Liikkuva maali, pienoiskivääri, 60 ls (normaalijuoksut), pojat: 1) Laszlo Boros Unkari 587 (294+293), 2) Tomi-Pekka Heikkilä Suomi 577 / 19 uusinnassa hopeamitalista (294+283), 3) Mihail Azarenko Venäjä 577 / 18 (294+283), 4) Juri Dovgal Venäjä 576 (289+287), …8) Sami Heikkilä Suomi 570 (283+287), 9) Mårten Westerlund Suomi 563 (291+272).

Liikkuva maali, pienoiskivääri, 60 ls (normaalijuoksut), joukkuekilpailu, pojat: 1) Venäjä 1725 (Mihail Azarenko 577, Juri Dovgal 576, Aleksander Naumenko 572), 2) Suomi 1710 (Tomi-Pekka Heikkilä 577, Sami Heikkilä 570, Mårten Westerlund 563), 3) Ukraina 1689.