Ampumahiihdon ensimmäinen suomalainen olympiamitalisti Antti Tyrväinen on kuollut. Hän menehtyi 13. lokakuuta nopeasti edenneen sairauden murtamana Tampereella. Hän oli syntynyt Ylöjärvellä 5. marraskuuta 1933.

Antti Tyrväinen työskenteli lentokonehuoltoupseerina Hämeen lennostossa Tikkakoskella ja viimeisimmät vuodet Lapin lennostossa Rovaniemellä. Monet ilmavoimien lentokonetyypit ovat olleet hänen huoltonsa kohteina. Sotilasmestari Tyrväinen jäi eläkkeelle vuonna 1979.

Tyrväinen voitti hopeaa ampumahiihdon 20 kilometrin matkalla Squaw Valleyn talviolympialaisissa vuonna 1960. MM-hopeaa hän saavutti vuosina 1962 Hämeenlinnassa ja 1963 Seefeldissä. Lisäksi hän oli voittamassa joukkuekilpailun MM-kultaa vuonna 1961 ja MM-hopeaa 1962 sekä 1963.

Ampumahiihdon MM-pronssille Tyrväinen ylsi vielä vuonna 1965 Elverumissa. Myöhempinä vuosina hän toimi Ampumahiihtoliiton ja Puolustusvoimien valmennustehtävissä.

Tyrväinen menestyi myös ampujana. Hän saavutti EM-hopeaa vapaakiväärillä polvelta ja EM-pronssia 3×40 laukauksen kisassa vuonna 1963 Oslossa.

Vuoden urheilija-äänestyksessä Tyrväinen sijoittui kolmanneksi vuonna 1963. Päällystöliiton Vuoden urheilijaksi hänet valittiin kolme kertaa. Opetusministeriön Pro Urheilu-palkinto hänelle myönnettiin vuonna 2004.

Työn ja ampumaurheilun ohessa Tyrväinen kävi vuosittain hirvijahdissa. Suoritti vielä elokuussa hirvikokeen. Hän hoiti usein Soile-tyttären ratsuhevosia ja omakotitalon kunnostustyöt olivat hänelle mieluisia. Tyrväinen osallistui vielä kesällä moniin ampumakilpailuihin. Harmitteli, kun heikkenevä kunto esti osallistumisen lähestyviin veteraaniampujien PM-kisoihin.

Yhteiset kesän ja talven treeniharjoitukset Tikkakosken vaativassa maastossa Tyrväisen, edesmenneiden mestariampuja Vilho Ylösen ja lennoston liikunta-aliupseeri Veikko Hyvärisen seurassa ovat jääneet pysyvästi mieleeni. Hiki virtasi, periksi ei kukaan antanut.

Tyrväinen oli erityisen pidetty henkilö työyhteisössä ja urheilijoiden parissa. Hänellä oli eteenpäin suuntautunut ja positiivinen elämänkatsomus. Hymy oli herkässä.

Laaja ystäväjoukko tapasi Antti Tyrväisen viimeisen kerran kesäkuussa Wanhojen Hiihtoveikkojen 60-vuotisjuhlissa Jyväskylässä.  Nämä urheilukaverit kantavat Antin myös haudan lepoon.

Läheistä isää jää kaipaamaan tytär Soile ja hänen puolisonsa.

Antti Tyrväisen siunaustilaisuus on Tampereella, Lamminpään isossa kappelissa, lauantaina 16. marraskuuta kello 12.00.

Pekka Toivonen
Liikuntaneuvos

Kirjoittaja on vainajan pitkäaikainen työ- ja urheilukaveri.

suurenna kuva

Juho Kurki.

Juho Kurki päättää pitkän kautensa ilmakiväärin maailmancupin finaalissa, joka kilpaillaan lauantaina Saksan Münchenissä.

Kankaanpään Ampumaurheilijoita edustava Juho Kurki on toinen suomalainen, joka osallistuu Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) tämän kauden maailmancupien finaaleihin. Satu Mäkelä-Nummela sijoittui naisten trapissa neljänneksi lokakuussa käydyssä haulikkolajien finaalitapahtumassa.

Kivääri- ja pistoolilajien finaalit alkoivat Münchenissä perjantaina ja päättyvät maanantaina. Miesten ilmakiväärin paremmuudesta kilpaillaan lauantaina. Mukana on lajin kymmenen kauden parasta ampujaa. Kurki sijoittui kolme kertaa kahdeksan parhaan joukkoon maailmancupien kilpailuissa. Sijoituksista kaksi tuli ilmakiväärissä ja yksi pienoiskiväärissä. Maaliskuussa hän voitti ilmakiväärin EM-pronssia Tanskan Odensessa.

– Juhon tekeminen näytti hyvältä, ja kaikki on ainakin harjoitusten perusteella mahdollista. Treenit menivät ookoo, Ampumaurheiluliiton kiväärilajien päävalmentaja Juha Hirvi kertoi puhelimitse perjantai-iltana.

Hirvi sanoi ennen Münchenin-matkaa, että Kurki harjoitteli ensimmäistä MC-finaaliaan varten hyvin.

– On hieno homma, että Juho kilpailee finaalissa muiden maailman huippujen kanssa.

Vaikka Kurki täyttää ensi kuussa 22 vuotta, on hän vasta kolmanneksi nuorin ampuja finaalissa. Häntä nuorempia ovat Kiinan Haoran Yang (synt. 1996) ja Valko-Venäjän Ilja Tsharheika (synt. 1993).

Kurjelta menivät viime vuoden Lontoon olympialaiset harmittavasti sivu suun. Hän jäi olympiapaikasta yhden pisteen päähän viimeisessä mahdollisessa kilpailussa. Kurki onkin sanonut jo vuosi sitten, että hänen kaikki tekemisensä tähtää nyt Brasilian Rio de Janeirossa vuonna 2016 järjestettäviin seuraaviin kesäolympialaisiin.

Ilma-aseiden EM-kilpailut järjestetään Moskovassa helmi-maaliskuussa ja ISSF:n neljän vuoden välein järjestettävät kaikkien lajien MM-kilpailut syyskuussa Espanjan Granadassa. Granadassa jaetaan jo ensimmäiset olympiapaikat Rio de Janeiroon.

ISSF:n kivääri- ja pistoolilajien maailmancupin finaali
8.-11.11. München, Saksa

Miesten 10m ilmakivääri: George Moldoveanu Romania, Qinan Zhu Kiina, Haoran Yang Kiina, Peter Sidi Unkari, Tao Wang Kiina, Sergei Richter Israel, Ilja Tsharheika Valko-Venäjä, Dempster Christenson Yhdysvallat, Juho Kurki Suomi ja Niccolo Campriani Italia.

Lisää tietoa kilpailuista löydät täältä.

Liikunta- ja urheiluseuratoiminta on ollut suomalaisen liikuntakulttuurin keskeinen painopiste jo yli sadan vuoden ajan. Tutkimusnäytön valossa liikunnan kansalaistoimintaan osallistumisessa sekä harrastuksen muodossa että vapaaehtoisluonteisesti on nähtävissä sekä myönteistä että kielteistä kehitystä. Selvää on, että Suomen suurinta kansanliikettä koskevaa tietopohjaa on jatkossa olennaisesti vahvistettava. Ohessa kuvataan viimeisiä tutkimushavaintoja.

Liikunta- ja urheiluseurojen määrä on 2000-luvun kuluessa jonkin verran kasvanut. Yhdistysrekisterin tietojen mukaan liikunta laveasti ymmärtäen maassa on kaikkiaan noin 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä. Kunnallisten järjestelmien kautta operoi noin 6000‒7000 seuraa ja kuntien viranhaltijoiden näkemysten mukaan seuroja on noin 10 000. Viime vuosina erityisesti vapaamuotoisten kaveriporukkaseurojen osuus ja määrä seurakentällä on kasvanut. Ihmiset kokoontuvat yhä enemmän pienryhmissä, vapaamuotoisesti eikä taustalle tarvita keskusjärjestöjä tai edes paikallisyhdistyksiä.

Vapaaehtoistyön määrä on pysynyt ennallaan 2000-luvulla, mutta siitä on olemassa vain vähän vertailukelpoista tietoa. Tutkimustulosten mukaan 2000-luvulla vapaaehtoistyötä urheilun ja liikunnan parissa on tehnyt 7–17 % suomalaisista. Miehet tekevät vapaaehtoistyötä naisia enemmän. Vapaaehtoistyö on voimakkaasti yhteydessä oman lapsen harrastukseen.

Viimeisen 15 vuoden aikana urheiluseurojen järjestämä liikunta on kasvattanut tasaisesti suosiotaan alle 14-vuotiaiden lasten ja varhaisnuorten keskuudessa. Nykyään alle kouluikäisistä jo noin joka kolmas liikkuu urheiluseuran järjestämissä harjoituksissa ja 7‒14-vuotiaista 55 prosenttia. Pojat ovat tyypillisesti harrastaneet liikuntaa urheiluseuroissa tyttöjä enemmän, mutta tyttöjen liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa on lisääntynyt melko tasaisesti 1990-luvulta lähtien.

Nuorten vapaa-aikatutkimuksen (2013) mukaan 7–29-vuotiaista vastaajista urheilu- tai liikuntaseurassa vähintään viikoittain liikkuu noin kolmannes, kunnallisissa ja kaupallisissa liikuntapalveluissa reilu neljännes. Omatoiminen liikkuminen muodostaa kuitenkin valtaosan kaikesta liikunnasta. Suosituimpia liikuntamuotoja ovat lenkkeily, kuntosalilla käyminen, pyöräily, kävely, salibandy, jalkapallo, juoksu, uinti ja hiihto. Itsenäisesti harrastettavien liikuntamuotojen suosio kasvaa iän myötä. Erityisesti poikien harrastamia lajeja ovat jalkapallo, salibandy ja jääkiekko, tyttöjen suosimia puolestaan lenkkeily, kävely, ratsastus ja tanssi.  Kasvu viimeisten 15 vuoden aikana on tullut pääosin joukkuepalloilulajeihin. Pojat suosivat joukkuelajeja tyttöjä enemmän.

Liikuntaseurat kohtaavat siis valtaosan alle 15-vuotiaista lapsista ja nuorista. Suomessa erityisenä haasteena on ylläpitää seuraharrastus ja ylipäätään muu liikunta-aktiivisuus murrosiän yli. Merkittävin muutos liikuntaharrastamisessa tapahtuu edelleen yli 15-vuotiaana. Havainnot osoittavat, että tiettyjen lajien osalta 15–19-vuotiaista harrastajista 40–50 prosenttia lopettaa harrastamisen kokonaan ja vain alle 10 prosenttia siirtyy muihin lajeihin. Seuraharrastuksen lopettamisen syyt ovat moninaiset. Keskeisimpiä lopettamissyitä ovat se, että muut asiat alkavat kiinnostaa enemmän tai että harrastus vie liikaa aikaa. Seuratoiminnassa ei useinkaan ole tilaa nuorille, jotka eivät tähtää lajinsa huipulle, vaan haluavat vain harrastaa. On myös näyttöä, että nuorten tarpeiden ja motiivien riittämätön huomioiminen seuratoiminnassa voivat vaikuttaa lopettamiseen. Valmentajan merkitys nuorten yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa onkin erittäin merkittävä tekijä liikuntaharrastamisen jatkuvuuden kannalta. 

Aikuisväestöstä noin 15 prosenttia liikkuu urheiluseuran järjestämissä harjoituksissa, eikä tämän suhteen ole tapahtunut muutoksia vuosien 1995–2010 aikana. Aikuisväestö on siirtynyt yhä enemmän kaupallisen sektorin palveluiden pariin. Suomalaisten aikuisten suosituimpia liikuntalajeja ovat kävely, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu. Lisäksi juoksu tekee selvästi uutta tulemista.

Ikäihmisistä seuroissa liikkuu vain noin muutama prosentti. Suomalaiset ikäihmiset ovat kuitenkin monipuolisia liikkujia. Suosittuja liikkumismuotoja ovat kävely, pyöräily, uinti ja hiihto, joista arkikävely muodostaa tärkeän päivittäisen liikkumisen kivijalan. Myös kuntosaliharjoittelu lisää suosiotaan.

Valtion liikuntabudjetista liikunnan valtakunnallisille järjestöille kohdistetaan vuonna 2013 noin 38 miljoonaa euroa. Noin puolet tuesta kohdentuu yli 70 lajiliitolle, loput liikunnan palvelujärjestöille, liikunnan aluejärjestöille ja muille valtakunnallisille liikuntajärjestöille. Viimeisten vuosien aikana valtio on lisäksi kohdentanut suoraa tukea liikuntaseuroille. Vuonna 2013 tuki on vajaat neljä miljoonaa euroa. Arvioit kuntien tukien kokonaismäärästä seuroille vaihtelevat 30‒40 miljoonaan euroon.

Tietopohjan vahvistaminen on edellytys kansalaistoiminnan kehittämiselle. Päätöksentekijät eri tasoilla kaipaavat tällä hetkellä kipeästi tietoa mm. seurojen määristä, jäsenmääristä ja niiden kehityksestä, toimintaan osallistuvien määristä, vapaaehtoisista, toiminnan laadusta, seuratoimijoiden koulutustasosta, tuloista ja menoista sekä harrastuksen hinnasta. Tiedonkeruuta tulee vahvistaa aina seuratoimijoista valtakunnan tasolle asti. Myös valtakunnallisten liikuntajärjestöjen tietopohjaa omista jäsenseuroistaan ja jäsenseuroissa toimivista ja liikkuvista tulee oleellisesti vahvistaa.  

Tutustu julkaisuihin:

Kansalaistoiminnan tietopohja (VLN 2013:6)

Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta (VLN 2013:3)

Nuorten harrasteliikunnan kehittäminen 1999–2011 (VLN 2012:2)

Nuoria liikkeellä! Nuorten vapaa-aikatutkimus (Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja, nro 49)

Liikunta ja ikääntyminen -tietoisku (VLN 2013:5)

Minna Paajanen
Pääsihteeri, Valtion liikuntaneuvosto
Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29, 00023 VALTIONEUVOSTO
GSM 040 584 9459, p. 0295 3 30239
minna.paajanen@minedu.fi

Lisätietoja valtion liikuntaneuvostosta:

www.liikuntaneuvosto.fi

Facebook: valtion liikuntaneuvosto

Suomen ja Viron pojat ja tytöt kohtaavat ensi sunnuntaina eli 10. marraskuuta Vierumäellä käytävässä ilma-asemaaottelussa.

Vierumäellä järjestetään viikonloppuna myös tehoryhmän valintaleiri, jota kautta voi päästä mukaan nuorten tehoryhmävalmennukseen. Valintaleiri sisältää ampumatestin, fyysisen kunnon testauksen ja haastattelun. Valintaleiri on tarkoitettu 14–19-vuotiaille kivääri-, pistooli- ja liikkuvan maalin ampujille.

Valintaleiri alkaa perjantaina 8. marraskuuta ja loppuu sunnuntaina.

Suomi–Viro -maaottelu 10.11.

Suomen joukkue

Pistooli
Tytöt: Emma Numminen (Esbo Skytteförening), Noora Kivistö (Seinäjoen Seudun Ampujat), Essi Anttila (Sodankylän Ampujat). Varalla: Anna Lakkisto (Turun Seudun Ampujat)
Pojat: Karri Turunen (Nurmeksen Ampumaseura), Joonas Kuusela (Sodankylän Ampujat), Konsta Kivi (Turun Seudun Ampujat). Varalla: Niko Roos (Rauman Seudun Ampujat)
Valmentajat: Juhani Forsman, Jyrki Latvala

Kivääri
Tytöt: Inka Havukainen (Kiteen Ampujat), Jasmin Mattila (Sodankylän Ampujat), Saana Peltonen (Keuruun Seudun Ampujat). Varalla: Mira Ojanen (Punkalaitumen Kunto) 
Pojat: Cristian Friman (Esbo Skytteförening), Jone Lång (Kankaanpään Ampumaurheilijat), Matias Pukaralammi (Kankaanpään Ampumaurheilijat). Varalla: Mika Ketola (Kauhavan Ampujat)
Valmentaja: Jari Markkinen

Viron joukkue

Kivääri
Tytöt: Julia Soboleva, Valeria Koljuhina, Anette Caroline Köre. Muut kilpailijat: Karita Ers, Marjana-Kristiina Meronen, Olivia-Stella Salm
Pojat: Anton Farforovski, Pavel Fotjev, Kaur Laurimaa

Pistooli
Tytöt: Maire Liidlein, Merje Tenso, Kristiina Kai
Pojat: Peeter Olesk, Mihkel Kasemets, Rainis Raidma

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen keskeisiä liikuntapoliittisia tavoitteita on taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus liikuntaharrastukseen urheiluseurassa. Liikunnan määrärahoista suunnataan edelleen rahoitusta ruohonjuuritason toimintaan. Seuratuki kasvaa ensi vuonna 5 miljoonaa euroon. Haku alkaa 2. joulukuuta.

Seuratuki on tarkoitettu urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen. Seuratuen avulla vahvistetaan seuratoiminnan laatua, kehitetään ja uudistetaan perustoimintaa, sekä mahdollistetaan liikunnan harrastaminen taloudellisesti erityisesti lapsille ja nuorille. Seuratuen avulla vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja tuetaan seurojen tekemää vapaaehtoistyötä. Seuratuen avulla halutaan edistää monimuotoisen liikunnan kansalaistoiminnan toteutumista. 

– Valmistumassa olevan tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten liikunnan harrastuskustannukset ovat jopa kolminkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Seuratuen avulla ohjataan seuroja, niissä toimivia ihmisiä ja heidän kanssaan yhteistyötä tekeviä kuntia, järjestöjä ja yrityksiä laskemaan kustannuksia, jotta kaikilla on mahdollisuus osallistua, toteaa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki. 

Arhinmäki myönsi vuonna 2013 seuratukea 3,8 miljoonaa euroa 309 eri hankkeeseen, yhtenä kriteerinä oli alhaiset harrastamisesta perityt maksut. Ylärajana oli kuukausimaksun pysyminen alle 50 eurossa. Sama kriteeri on yksi edellytys myös ensi vuoden seuratuessa. 

– Onneksi on paljon seuroja ja liikuntatoimintaa, joissa maksut ovat olleet jo aikaisemmin rajaa alempia. Tuen avulla haluamme kannustaa ja ohjata entistä useampia seuroja kiinnittämään huomiota harrastusten kustannuksiin. Näin voimme estää sitä, että nuoret syrjäytetään harrastustoiminnasta jo varhaisessa vaiheessa. 

Seuratuen tavoitteena on edistää liikunnallisen elämäntavan omaksumista ohjatun seuratoiminnan kautta. Tuen avulla voidaan edistää myös koko perheen liikkumista. Vanhemmat ovat lapsen tärkeimpiä roolimalleja liikuntaan suhtautumisessa ja liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. 

Seuratuen jakaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tarkemmat hakuohjeet, kriteerit ja lomakkeet löytyvät ministeriön verkkosivuilla alla olevista linkeistä. Haku avataan 2.12.2013 ja se päättyy 10.1.2014. 

Vuonna 2014 seuratukea myönnetään veikkausvoittovaroista 5 000 000 euroa edellyttäen, että eduskunta hyväksyy ensi vuoden talousarvioesityksen. 

Lisätietoja ministeriöstä: 
– erityisavustaja Jussi Saramo, puh. 041 503 4000 
– ylitarkastaja Sari Virta, puh. 0295 3 30377

Lisätietoja Suomen Ampumaurheiluliitosta:
– seurakehittäjä Rainer Hirvonen, puh. 0400 505199
– nuoriso- ja koulutuspäällikkö Timo Rautio, puh. 040 8202300 

Tiedote OKM-sivuilla

www.minedu.fi   
www.seuratuki.fi  

Ampumaurheilu on mukana vammaisurheilun näyteikkunassa Liikuntamaassa, joka järjestetään tällä viikolla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta (VAU) isännöi jo perinteeksi muodostunutta Liikuntamaata 7.-9. marraskuuta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Tarjolla on E-hallin täydeltä tietoa vammaisurheilusta ja -liikunnasta sekä liikunnan apuvälineistä.

Eri lajeja, sovelluksia ja välineitä on mahdollista kokeilla lähes 50 toimintapisteellä, joista yksi on Ampumaurheiluliiton. Liikuntamaa toimii Apuväline 13 -messujen yhteydessä.

Liikuntamaassa on moniin muihin messuihin verrattuna huomattavan paljon lapsia. Torstaina ja perjantaina järjestettävä Erilainen koulupäivä tuo Liikuntamaahan sadoittain koululaisia Tampereen seudulta. Messuihin usein yhdistettävää paikallaan pönötystä ei ole luvassa, vaan eri toimintapisteillä saa kokeillessa ja liikkuessa nopeasti hien pintaan.

Liikuntamaahan rakennetulla tekojäällä voi mm. kokeilla kelkkajääkiekkoa tai seurata kehitysvammaisten Special Olympics -taitoluistelijoiden esitystä. Maaliskuussa järjestettävät Sotshin paralympialaiset näkyvät niin Suomen Paralympiakomitean pisteellä kuin Liikuntamaan keskellä sijaitsevalla Ohjelma-areenallakin.

Esteettömyys on Liikuntamaan kantavia teemoja. Liikuntamaassa on tavattavissa koulutettuja liikuntatilojen esteettömyyskartoittajia ja esillä on syksyn uutuusjulkaisu Esteettömät sisäliikuntatilat -kirja.

Messujen aukioloajat: to 7.11. 9.00-17.00 (vain ammattilaisille), pe 8.11. 9.00-17.00 (myös yleisölle) ja la 9.11. 9.00-16.00 (myös yleisölle)

Testileirin 23.-24.11.2013 kautta mukaan Haulikon Trapin ja 2-Trapin Tehoryhmävalmennukseen. Nuorten 2014 tehoryhmään voi päästä vain järjestettävän valintaleirin kautta.

SAL:n Trapin ja 2-Trapin tehoryhmävalmentajat kutsuvat vanhat ja tulevat uudet ryhmäläiset näyttämään taitoja ja kertomaan itsestään ja harjoittelusta nuorten tehoryhmän testileirille Kisakallion Urheiluopistolle Lohjalle.

Valintaleiri sisältää fyysisen kunnon testauksen ja haastattelun. Valintaleirillä testataan menneen kauden aikana hyviä näyttöjä antaneita haulikkoampujia.

Testileiri alkaa la 23.11. klo 9.00 ja päättyy su 24.11. klo 13.00-14.00 palautetilaisuuteen.

Varusteet
Lisäksi kaikki osallistujat ottavat mukaan muistiinpanovälineet, sisä- ja ulkoliikuntavarusteet.

Huom. Täytä liitteessä oleva kyselylomake ja lähetä se s-postilla 15.11.2013 mennessä 
Satu Pusilalle satu.pusila@hotmail.fi

Ota täytetty kyselylomake mukaan leirille. Ota mukaan myös harjoituspäiväkirjasi ja mahdollinen harjoitussuunnitelmasi.  

Testileirin hinnat ja laskutus
Testileirin osallistumismaksu on 75 €. Lisäksi testit 40€ / Urheilija. Hintaan sisältyy la- su yön majoitus, 1xaamiainen, 1xlounas, 1xpäivällinen ja 1xiltapala.Luennot ja ohjattuliikunta. Leiri laskutetaan jälkikäteen. Lasku lähetetään urheilijalle, Myös oma valmentajasi tai huoltajasi on tervetullut mukaan. Mikäli hän majoittuu Hinta on 75€
Mahdollisuus majoittua perjantaina. Tämä lisämajoitus hintaan 55€, sisältää iltapalan ja aamiaisen.

lmoittautuminen 15.11.2013 mennessä Koskee myös huoltajia!
Ilmoittautuminen vain s-postilla Heikki Romppaselle:   heikki.romppanen@pp.phnet.fi

Tiedustelut Heikki Romppanen puh 0400-886065

suurenna kuva

Aleksi Leppä, Annika Sihvonen ja Nita Törmänen olivat mukana ohjaamassa kultahippuikäisiä ampujia. Kuvat: Timo Rautio

suurenna kuva

Kultahippupassin tarkistus.

suurenna kuva

Kisat käynnissä.

suurenna kuva

Armi Häkkinen ja Mikko Mattila.

suurenna kuva

Seminaarin osanottajat kuuntelemassa Mikko Mattilaa.

suurenna kuva

Tanhuvaaran urheiluopiston rehtori Taina Korell avasi seminaarin.

suurenna kuva

SAL:n alueet kokoontuivat koulutukseen

Kymmenet nuoret ampumaurheilijat ja heidän vanhempansa kokoontuivat viikonlopuksi Tanhuvaaran urheiluopistolle Savonlinnaan. Tohinaa riitti, sillä kokoontumisen aiheina olivat ensimmäinen valtakunnallinen kultahippukarsinta ja Kultahippuseminaari. Paikalla olivat myös Ampumaurheiluliiton sinettiseurat ja seitsemän alueen edustajat.

Nuorten ampumaurheilijoiden valmentajat ja vanhemmat olivat tervetulleita pyhäinpäivänä eli lauantaina järjestettyyn Kultahippuseminaariin. Samaan aikaan kultahippuampujille järjestettiin ampumatoimintaa ja -valmennusta sekä muuta liikuntaa.

Tanhuvaaran urheiluopistolle kokoontuivat myös Ampumaurheiluliiton yhdeksän sinettiseuraa ja seitsemän alueen edustajat. Kaksi aluetta ei ollut paikalla. Sinettiseurojen ja alueiden ohjelmasta vastasivat nuoriso- ja koulutuspäällikkö Timo Rautio ja Rainer Hirvonen Me yhdessä -seurakehitysprosessista.

Paikalla oli yhteensä noin sata osanottajaa, mitä Rautio piti ilahduttavan suurena määränä.

– Urheilijoita, valmentajia, ohjaajia, huoltajia, seminaariväkeä… Henki oli hyvä, ja tapahtuma päättyi mukavissa merkeissä, Rautio sanoi sunnuntaina.

Aluejaostojen toimijapäivien tarkoituksena oli paitsi pohtia ajankohtaisia asioita myös sopia aluetoiminnan tulevaisuuden suuntaviivoista. Esimerkkeinä mainittakoon aluerahojen jakoperusteet ja alueiden Me yhdessä -koulutukset. Sinettiseurat puolestaan pohtivat muun muassa I-tason ohjaajakoulutusta ja ampumakorttikoulutusta sekä tietysti myös kultahipputoiminnan kehittämistä.

Sinettiseurat ovat Haapajärven Ampumaseura, Hämeenlinnan Ampumaseura, Härmän Seudun Ampujat, Orimattilan Seudun Urheiluampujat, Pieksämäen Seudun Ampujat, Siilinjärven Luotiampujat, Sodankylän Ampujat, Tornionseudun Ampujat ja Turun Seudun Ampujat.

Auditointiprosessi on käynnissä kaikissa muissa seuroissa paitsi Haapajärvellä, Hämeenlinnassa ja Pieksämäellä. Haapajärven sinettistatus on voimassa vuoteen 2015 asti, Hämeenlinnan ja Pieksämäen vuoteen 2016. Raution mukaan auditointi saadaan tehtyä tämän vuoden loppuun mennessä.

Ampujat aloittivat ohjelmansa perjantai-iltana. Ennen iltapalaa heillä oli lajiharjoitus ja he kävivät uimassa. Lauantaina ohjelma oli samanlainen, mutta lajiharjoitustunteja kertyi huomattavasti enemmän. Sunnuntaina olivat vuorossa valtakunnalliset kultahippukarsinnat. Ilma-aseiden Kultahippufinaalit järjestetään Hämeenlinnassa 5.-6. huhtikuuta.

Ampujien toiminnasta vastasivat Mikko Mattila (kivääri) ja Juhani Forsman (pistooli) apunaan hallitsevat kiväärin Suomen mestarit Annika Sihvonen, Aleksi Leppä ja Nita Törmänen.

Forsman selvitti seminaariväelle uusiutuvaa kultahipputoimintaa. Sampo Kettusen luennon aiheena oli ampujan psyykkinen valmennus. Ampujien fyysisistä harjoitteista kertoi Pasi Wedman. Lauantaina kuultiin myös luento ravitsemuksesta. Mattilan ja Forsmanin luennon aihe oli siirtyminen tukiammunnasta pystyammuntaan.

– Nuoret ampumaurheilijat saivat tärkeitä ohjeita, heitä ohjeistettiin ja heille kerrottiin ampuma-asennoista. Mukavaa oli myös se, että heillä oli muutakin ohjelmaa, Rautio summasi.

Viikonlopun järjestelyistä vastaavat SAL:n valmennus- ja koulutusvaliokunta sekä nuorisovaliokunta, Tanhuvaaran urheiluopisto, Savonlinnan Metsästys- ja Ampumaseura sekä leppa.fi.

Suomen sotilaiden skeet-joukkue sijoittui hienosti neljänneksi CISM:n kansainvälisessä haulikkokilpailussa Qatarin Dohassa lauantaina. Mitalikaan ei ollut kaukana, sillä Suomi jäi vain yhden kiekon päähän pronssia napanneesta Qatarin ykkösjoukkueesta.

Skeet-ampujien aamu alkoi hyvin, ja Suomi oli vahvasti mitalikannassa vielä ennen viimeistä sarjaa.  Viimeisen kierroksen haasteet johtivat kuitenkin siihen, että mitali valui hikisistä sormista.

Suomalaisista parhaiten ampui Miikka Peltonen rikkomalla 116 kiekkoa. Oskari Kössi ampui yhden kiekon vähemmän. Tomi Aspholm täydensi tasaista joukkuetta 115 kiekon rikkomisella.

Skeetin finaaliraja oli 118 kiekkoa.

Trapissa Veli-Matti Matikainen taisteli itsensä finaaliin miehelle hyvällä tuloksella 119 kiekkoa. Alun hyvä ammunta taittui finaalin puolessa välissä, ja tulostaululle ilmestyi turhan monta punaista ohilaukauksien merkeiksi.

Matikaisen finaalitulos oli yhdeksän kiekkoa, joka riitti kuitenkin uusintaan neljännestä finaalipaikasta. Uusinta-ammunta päättyi lyhyeen, ja Matikainen kuittasi itselleen ensimmäisestä kansainvälisestä finaalista kuudennen sijan.

Trapin finaaliraja oli 119 kiekkoa.

Nyt kilpailuihin osallistuneet sotilashaulikkoampujat olivat ensimmäiset Suomea kansainvälisessä sotilaskilpailuissa edustaneet. Luotilajeissa Suomella on huikeat perinteet. Puolustusvoimat suunnittelee haulikon edustusryhmän perustamista ensi vuodesta alkaen.

Tuloksia

Skeetin joukkuetulokset: 1) Qatar 2 352, 2) Italia 349, 3) Qatar 1 346, 4) Suomi 345.

Skeet: 1. Luigi Lodge Italia 16, 2) Saeed Abushari Qatar 13, 3) Mohammed Al-Kuwari Qatar 14-4, 4) Al-ishag Ahmees Qatar 14-3.

Trap: 1) Massimo Groce Italia 14, 2) Al Deehani Kuwait 12, 3) Daniel Resca 14, 4) Al Nasseri 9.

Tekstit: Mikko Taussi

Qatarin Dohassa järjestettävässä sotilaiden kansainvälisessä haulikkokilpailussa Suomen skeet-joukkue on ensimmäisen päivän jälkeen kolmantena. Kilpailusta on ammuttu ensimmäiset 75 kiekkoa.

Joukkueessa ampuvat Miikka Peltonen, Oskari Kössi ja Toni Aspholm. Peltonen on henkilökohtaisella tuloksellaan (72) toisena vain pisteen jäljessä kilpailua johtavaa Brunein Hasan Majedia. Kössi ja Aspholm rikkoivat molemmat 68 kiekkoa.

Peltonen harmitteli toista sarjaansa, josta irtosi vain 22 kiekkoa.

– Läheltä meni, muttei osunut. Eihän siinä muuta voi kuin ampua tarkemmin, Peltonen virkkoi Dohan yli 30 asteen helteessä.

Trapin ainoa suomalainen, Veli-Matti Matikainen, ampui ensimmäisenä päivänä 72 kiekkoa ja on hyvissä asemissa.

Kilpailuihin osallistuu kymmenen maata ja 77 ampujaa.

Skeetin joukkuetulokset (75/125): 1. Qatar 209, 2. Italia 208, 3. Suomi 208.

Teksti: Mikko Taussi