Ampumaurheiluliiton Grande Finale -viikonloppu alkoi lauantaina Lohjalla sijaitsevassa Kisakallion urheiluopistossa. Päivän ja tulevien vuosien teema on ”osumisen iloa hyvässä seurassa”. SAL täyttää sata vuotta vuonna 2019. (lisää…)
Suomen Ampumaurheiluliitto järjestää perinteiset lajiparlamentit ja Grande Finale -palkitsemisgaalan Kisakalliossa viikonvaihteessa. (lisää…)
Opetus- ja kulttuuriministeriön jakaman seuratuen 2017 hakuohjeet ja kriteerit julkaistaan 24. lokakuuta alkavalla viikolla (viikko 43) ministeriön verkkosivuilla sekä Seuraverkon sivuilla. Haku avataan 11. marraskuuta ja se päättyy 16. joulukuuta kello 16.15. (lisää…)
Hanna Lempola onnistui mainiosti siluetin MM-kilpailuissa Etelä-Afrikassa, kun hän ampui ilmapistoolissa hopeaa. Finaalissa Etelä-Afrikan Annette Roussouw’ta vastaan Lempola jäi vain pisteen päähän, kun hän ampui 3/5 ja Roussow 4/5.
”Oma suoritus ilmapistoolissa oli erittäin hyvä ja saavutin oman uuden ennätyksen tuloksella 26/40. Käytössä oli lainapistooli”, onnellinen Lempola kertoo.
Suomen ampujia kisareissussa oli tällä kertaa Lempolan isä Esko Lempola, Unto Järvinen ja Pekka Salo.
Siluettijaoston sivut: http://www.imssu-fin.net/fi/index.html
Mini Rifle -practicalin Suomen mestaruuskilpailut järjestettiin sunnuntaina Sipoon ampumaradalla. Erilaisia ampumataitoja testanneiden ampumaosuuksien jälkeen mestarit löydettiin niin Open Semi-Auto kuin Standard Semi-Auto -divisiooniin.
Open Semi-Auto -divisioonan Suomen mestariksi ampui Keuruun Seudun Ampujien Jarkko Laukia. Laukia kukisti toiseksi sijoittuneen Teemu Rintalan 28,5 kisapisteellä. Sibbo Skyttegilleä edustava Rintala sai 97,11% Laukian tuloksesta. Kolmas kilpailussa oli Pohjois-Karjala IPSC ja Siluetti -ampujien Lauri Nousiainen tuloksella 96,66%.
Standard Semi-Auto divisioonassa voiton vei Kuopion Urheiluampujien Veli Rantanen. Hopeaa nappasi Helsingin Varuskunnan Ampujien Timo Vehviläinen 98,20 prosentin tuloksella ja pronssia Nokian Seudun ampujia edustava Jaakko Viitala tuloksella 93,85%.
Kilpailussa oli mukana yhteensä 89 ampujaa.
Kaikki tulokset löytyvät täältä.
Vuoden 2016 haulikkopracticalin Suomen mestaruusmitaleista tähdättiin viikonloppuna Kirkkonummella Upinniemessä. Tällä kertaa jo keväällä järjestetty SM-kilpailu toi paikalle yhteensä 107 ampumaurheilijaa.
Kaikkien neljän haulikkopracticalin divisioonan Suomen mestaruudet ratkesivat tällä kertaa suhteellisen selvillä eroilla. Tiukinta oli Open-divisioonassa, jossa Pohjois-Karjalan IPSC ja siluettiampujat Ry:n Lauri Nousiainen juhli kultamitalia. Täksi vuodeksi divisioonaa vaihtanut Teemu Rintala ampui hopealle tuloksella 94,58% ja Veli Rantanen kolmanneksi prosenteilla 83,03.
Standard-divisioonassa Keuruun Seudun Ampujien Jarkko Laukia nappasi kotiin kirkkaimman mitalin. Kakkoseksi ampui Petri Runtti, 90,45%, ja kolmanneksi Kim Leppänen, 90,13%.
Modified-divisioonassa paras oli viime vuoden maailmanmestaruuskisoissa menestystä niittänyt Helsingin Varuskunnan Ampujien Mikael Kaislaranta. Toinen oli Olli-Pekka Partanen prosentein 93,43 ja kolmas Jari Rastas prosentein 90,19.
Suurin ero voittajan ja kakkosen välillä nähtiin Standard-Manual divisioonassa. Mestari Jaakko Viitala oli suorastaan ylivoimainen, toiseksi ampunut Teemu Potkonen sai 84,66 prosenttia Nokian Seudun Ampujia edustavan Viitalan pisteistä. Mikael Ekberg ampui kolmanneksi tuloksella 74,00%.
Kilpailun järjesti Porkkalan Ampujat. Kaikki tulokset löytyvät täältä.
Menestystä myös Virossa
Vapunpäivänä Virossa ammuttu May-Day kivääripracticalkilpailu oli suomalaisille myös menestyksekäs. Open Semi-Auto –divisioonassa voiton nappasi Hannu Uronen ja Standard-semiauto –divisioonassa paras oli Isto Hyyryläinen.
May-Day Rifle –kilpailun kaikki tulokset löytyvät täältä.
Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL) on lähettänyt lausuntonsa Hallintovaliokunnalle liittyen Euroopan komission suunnitelmiin ampuma-asedirektiivin muuttamiseksi.
Ampumaurheiluliitto kiinnittää tiistaina 8. joulukuuta päivätyssä lausunnossaan huomiota pääsääntöisesti vain kohtiin, joilla on vaikutusta urheilulliseen toimintaan, mutta toteaa lausunnossaan, että suunnitelluilla muutoksilla tulee olemaan toteutuessaan erittäin merkittäviä vaikutuksia ampuma-aseiden hankkimiseen ja hallussapitoon sekä asekeräilyyn ja ampumaharrastuksen eri muotoihin ei yksin Suomessa, vaan myös koko eurooppalaiseen ja kansainväliseen ampumaurheiluun.
Ampumaurheiluliitto on julkaissut ja lähettänyt kannanottonsa asiaan liittyen jo aikaisemminkin (mm. 12.11. ja 28.11.). Myös näissä lausunnoissa liitto toteaa yksiselitteisesti, ettei se hyväksy lailliseen ampumaharrastus- ja kilpaurheilutoimintaan kohdistuvia kiristyksiä, mutta tukee muiden ampumaharrastusjärjestöjen ja Valtioneuvoston esityksen tavoin toimia laittomien aseiden pois kitkemiseksi. Liitto pitää Suomen nykyistä harrastus- ja kilpailutoiminta säätelevää aselainsäädäntöä riittävänä. Lausunnoissa ilmaistujen kannanottojen mukaan urheiluammuntaa rajoittavat muutokset eivät ole hyväksyttäviä, mutta luonnollisestikin kaikki rikollinen toiminta on äärimmäisen tuomittavaa.
Ampumaurheiluliittoon kuuluu 304 jäsenseuran kautta noin 34 000 jäsentä. Ampumaurheilu on elinkaariurheilua: nuorimmat ovat alle 8-vuotiaita ja vanhimmat yli 80-vuotiaita. Kilpasarjoja on kaikille ikäluokille, molemmille sukupuolille ja vammaisurheiluluokille.
Ampumaurheiluliiton toiminta on liikuntalain alaista toimintaa, jota Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee.
Ampumaurheilua harrastetaan kahdeksassa lajiryhmässä, joissa jokaisessa on useita eri lajeja. Olympialajeja on viisitoista ja ei-olympialajeja useita, esimerkiksi practicalin lajiryhmässä on 20 eri lajia ja siluetissa neljätoista. Tunnusomaista näille on, että lähes jokaista lajia harrastetaan omalla tarkoitukseen sopivalla ja urheilijan ominaisuuksiin räätälöidyllä urheiluvälineellä eli urheilija omistaakin useita eri aseita.
Ampumaurheilu on kuulunut nykyaikaisten olympialaisten ohjelmaan sen alusta alkaen, sillä nykyaikaisten olympialaisten perustajana pidetty ranskalainen Pierre de Coubertin oli myös ampumaurheilun harrastaja (pistooliammunta).
Viime vuoden aikana Ampumaurheiluliitossa järjestettiin liitto- ja aluetasolla 350 kilpailua, joista 44 oli SM-kilpailuja. Urheiluammunnassa kilpaillaan myös kansainvälisellä tasolla laajalti lajeissa, joihin mahdolliset kiristysmuutokset tulisivat merkittävästi vaikuttamaan (mm. yksi olympialaji, useat kansalliset pistoolilajit ja practical-lajit).
Esitetyt muutokset koskettaisivat samoin myös Reserviläisurheiluliiton ja mahdollisesti myös metsästysammunnan Kansainvälisen liiton FITASC:n alaisia kilpailulajeja. EU:n esittämä asekielto johtaisi monien lajiemme harrastuksen loppumiseen. Niiden mahdollinen loppuminen aiheuttaisi satojen miljoonien eurojen vaikutukset koko ampumaharrastajakunnalle.
Ampumaurheiluliitto painottaa, että liittojen toiminta on vastuullista ja kurinalaista, ja kansainvälisten liittojen säännöt säätelevät toimintaa tiukasti. Urheiluammunnassa toiminta on aina ohjattua ja järjestäytynyttä ja mm. ihmisen aseella osoittaminen tai tähtääminen on kaikissa tilanteissa ehdottomasti kiellettyä ja johtaa suorituksen välittömään hylkäämiseen.
Ampumaradoilla tapahtuvaa urheiluammuntaa ei missään olosuhteissa tule sekoittaa minkäänlaiseen rikolliseen toimintaan tai terrorismiin. Ampumaurheilijoiden käyttämät haulikot, kiväärit ja pistoolit ovat kansainvälisten liittojen sääntöjen mukaisia urheiluvälineitä, joiden hankkiminen on jo nyt viranomaisten taholta tarkoin säädeltyä ja niitä säilytetään viranomaisten määräämällä tavalla.
Ampumaurheiluliiton mielestä luvan myöntämisen sitominen vain joihinkin yksittäisiin laillisen harrastamisen lajeihin ja vakiintuneeseen harrastus- ja kilpaurheilutoimintaan tulee ongelmalliseksi lajien kehittyessä (esim. KOK:n toiveet, ISSF:n, IPSC:n jne. sääntömuutokset) eikä välttämättä parantaisi aseturvallisuutta.
Lausunnossa todetaan myös, että itselataavien aseiden kieltäminen on vakiintuneen harrastus- ja kilpaurheilutoiminnan kannalta ongelmallista eikä välttämättä parantaisi aseturvallisuutta. Aseiden lipaskapasiteetin kategorinen rajoittaminen ei ole ratkaisu aseturvallisuudelle. Tarvetta aseiden ominaisuuksille tulee arvioida harrastettavien lajien suhteen, ei teoreettisen tulivoiman perusteella.
Ampumaurheiluliitto ei myöskään näe hallussapitolupien määräaikaisuuden vaikuttavan aseturvallisuuteen. Lupien määräaikaisuus lisää vain viranomaisten työmäärää ja byrokratiaa. Suomessa sisäministeriö on juuri kehittämässä aselupien hallintoon liittyviä menettelyitään nimenomaan työmäärän vähentämiseksi ja kunnollisten kansalaisten aselupiin liittyvän asioinnin sujuvoittamiseksi.
Ampumaurheiluliitto toteaa, että EU:n suunnitelluilla muutoksilla tulisi olemaan toteutuessaan erittäin merkittäviä vaikutuksia ampuma-aseiden hankkimiseen ja hallussapitoon sekä asekeräilyyn ja ampumaharrastuksen eri muotoihin Suomessa. Vaikutukset kohdistuisivat urheiluammunnan lisäksi etenkin reserviläisten omaehtoiseen ampumaharjoitteluun vaikuttaen maanpuolustukseen ja myös sen uskottavuuteen.
Ampumaurheiluliiton mielestä direktiivin ja kansallisen lainsäädännön muutosten pitää keskittyä laillisen aseen omistuksen ja ampumaurheiluharrastuksen sekä kilpailemisen rajoittamisen sijasta laittoman asekaupan ja laittomien aseiden hallussapidon vastaiseen taisteluun. Ampumaurheiluliitto korostaakin, että urheiluammunta on vastuullista nuoriso- ja harrastustoimintaa sekä menestyvä huippu-urheilulaji – sillä ei ole mitään tekemistä rikollisen toiminnan ja terrorismin kanssa.
Lisäksi Ampumaurheiluliitto esittää, että EU:n ja Suomen tulee luoda pitkäjänteinen ja selkeä aselainsäädännön linja, jonka mukaan johdonmukaisesti toimitaan. Linja tulee luoda yhteistoiminnassa harrastajakunnan kanssa. Lakeihin ei tule tehdä hätiköityjä muutoksia, joiden merkitystä turvallisuudelle ja muita vaikutuksia ei ole selvitetty.
SAL:n aiemmat kannanotot:
https://www.ampumaurheiluliitto.fi/?x1759=14058940
https://www.ampumaurheiluliitto.fi/?x43=13934263
Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona 18.11.2015 ehdotukset mahdollisiksi ampuma-asedirektiivimuutoksiksi. Ne julkistettiin nopeasti Pariisin terroritekojen jälkeen, ja niissä on useita kohtia, jotka tulisivat merkittävästi vaikeuttamaan suomalaista urheiluammuntaa ja harrastusta.
Suomen Ampumaurheiluliitto painottaa, että urheiluammuntatoiminta on vastuullista, kurinalaista ja tiukasti säädeltyä urheilua, eikä urheiluammunnalla ole mitään tekemistä terroritoiminnan kanssa. Ampumaurheiluliiton toiminta on liikuntalain alaista toimintaa, jota Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee.
Suomen Ampumaurheiluliitto tukee muiden ampumaharrastusjärjestöjen tavoin toimia laittomien aseiden pois kitkemiseksi, mutta ei hyväksy tiukennuksia lailliseen aseenomistukseen. Liitto pitää Suomen nykyistä aselainsäädäntöä riittävänä. Ampumaurheiluliitto antoikin jo marraskuun 12. päivänä lausuntonsa hallintovaliokunnalle asedirektiivien mahdollisesta muuttamisesta. Lausunnossa ilmaistun kannanoton mukaan urheiluammuntaa rajoittavat muutokset eivät ole hyväksyttäviä, mutta luonnollisestikin kaikki rikollinen toiminta on äärimmäisen tuomittavaa.
Suomen Ampumaurheiluliittoon kuuluu 304 jäsenseuran kautta noin 34 000 jäsentä. Näistä noin 20-25 000 harrastaa aktiivisesti ampumaurheilua (kerran tai useammin viikossa). Ampumaurheilu on elinkaariurheilua. Nuorimmat ovat alle 8-vuotiaita ja vanhimmat yli 80-vuotiaita. Kilpasarjoja on kaikille ikäluokille ja molemmille sukupuolille sekä vammaisurheiluluokille.
Ampumaurheiluliitossa harrastetaan ammuntaa kahdeksassa lajiryhmässä, joissa jokaisessa on useita eri lajeja. Olympialajeja on viisitoista, ja ei-olympialajeja on useita. Esimerkiksi practicalin lajiryhmässä on 20 eri lajia ja siluetissa 14. Tunnusomaista näille on, että lähes jokaista lajia harrastetaan omalla tarkoitukseen sopivalla urheiluvälineellä eli aseella.
Vuoden 2014 aikana Ampumaurheiluliitossa järjestettiin liitto- ja aluetasolla 350 kilpailua, joista 44 oli SM-kilpailuja. Urheiluammunnassa kilpaillaan myös kansainvälisellä tasolla laajalti lajeissa, joihin mahdolliset kiristysmuutokset tulisivat merkittävästi vaikuttamaan (mm. yksi olympialaji, useat kansalliset pistoolilajit ja practical-lajit). Samoin esitetyt muutokset koskettaisivat myös Reserviläisurheiluliiton alaisia kilpailulajeja. EU:n esittämä asekielto johtaisi monien lajiemme harrastuksen loppumiseen. Lajien mahdollinen lakkautuminen aiheuttaisi satojen miljoonien eurojen vaikutukset koko ampumaharrastajakunnalle.
Ampumaurheiluliitto painottaa, että liittojen toiminta on vastuullista, kurinalaista ja kansainvälisten liittojen säännöt säätelevät toimintaa tiukasti. Urheiluammunnassa toiminta on aina ohjattua ja järjestäytynyttä ja mm. ihmisen aseella osoittaminen tai tähtääminen on kaikissa tilanteissa ehdottomasti kiellettyä ja johtaa suorituksen välittömään hylkäämiseen. Ampumaradoilla tapahtuvaa urheiluammuntaa ei missään olosuhteissa tule sekoittaa minkäänlaiseen rikolliseen toimintaan. Ampumaurheilijoiden käyttämät haulikot, kiväärit ja pistoolit ovat kansainvälisten liittojen sääntöjen mukaisia urheiluvälineitä, joiden hankkiminen on jo nyt viranomaisten taholta tarkoin säädeltyä ja niitä säilytetään viranomaisten määräämällä tavalla.
Ampumaurheiluliiton mielestä luvan myöntämisen sitominen vain joihinkin yksittäisiin laillisen harrastamisen lajeihin ja vakiintuneeseen harrastus- ja kilpaurheilutoimintaan tulee ongelmalliseksi lajien kehittyessä (esim. KOK:n toiveet, ISSF:n, IPSC:n jne sääntömuutokset) eikä välttämättä parantaisi aseturvallisuutta. Aseturvallisuus ei muodostu aseiden teknisellä luokittelulla, vaan lainsäätäjän ja lain täytäntöön panijan tulee kohdistaa huomionsa ensisijaisesti käyttäjälle ja käyttötarkoitukselle asetettuihin vaatimuksiin. Myöskään lipaskapasiteetin kategorinen rajoittaminen ei paranna aseturvallisuutta. Aseiden ominaisuuksia tulee arvioida harrastettavien lajien tarpeiden perusteella, ei teoreettisen tulivoiman mukaisesti (tulinopeus, tulenantokyky, kantama, osuvuus, vaikutus kohteessa). Liitto ei myöskään näe hallussapitolupien määräaikaisuuden vaikuttavan aseturvallisuuteen.
Ampumaurheiluliiton mielestä direktiivin ja kansallisen lainsäädännön muutosten pitää keskittyä laillisen aseen omistuksen rajoittamisen sijasta laittoman asekaupan ja laittomien aseiden hallussapidon vastaiseen taisteluun.
Lisäksi Ampumaurheiluliitto esittää, että Suomen tulee luoda pitkäjänteinen ja selkeä aselainsäädännön linja, jonka mukaan johdonmukaisesti toimitaan. Linja tulee luoda yhteistoiminnassa harrastajakunnan kanssa. Lakeihin ei tule tehdä hätiköityjä muutoksia, joiden merkitystä turvallisuudelle ja muita vaikutuksia ei ole selvitetty.
28.11.2015
Suomen Ampumaurheiluliiton hallitus ja liittovaltuusto
Suomen Ampumaurheiluliitto on palkinnut kauden parhaitaan Kisakallion urheiluopistossa järjestetyssä Grande Finale -tilaisuudessa. Vuoden ampumaurheilijana palkittiin Sibbo Skyttegillen kasa-ampuja Tomi Korpi.
Sibbo Skyttegilleä edustava Tomi Korpi on valittu Ampumaurheiluliiton Vuoden ampumaurheilijaksi. Hän on ensimmäinen kasa-ampuja, joka on nimetty liiton vuoden parhaaksi.
Korpi voitti Australian Brisbanessa heinäkuussa järjestetyissä kasa-ammunnan pistelajien MM-kisoissa kuusi mitalia (5+1+0). Kultamitaleista neljä oli henkilökohtaisia mitaleja. Kisoissa nähtiin suomalaisittain huikea loppuhuipennus, kun pienoiskiväärin HV-luokan 3×25 ls kilpailussa tuli Suomeen kolmoisvoitto. Voiton vei Korpi, toiseksi tähtäsi hänen 12-vuotias poikansa Aappo ja värisuoran täydensi Risto Murisoja.
Arvokisamitalien lisäksi Tomi Korpi nappasi tämän vuoden aikana kuusi SM-mitalia.
– Olen liikuttunut ja häkeltynyt. Tämä oli yllätys, Korpi sanoi komea pokaali sylissään.
– Se, että olen ensimmäinen kasa-ampuja vuoden parhaana, tuntuu todella hienolta. Menestykseni tae on se, että kotona on maailman paras kirittäjä – ja tietysti muut suomalaiset ampujat, jotka hekin ovat kovia huipputason ampujia.
Vuoden valmentajaksi valittu Pentti Saari, 66, on Ampumaurheiluliiton skeetin nuorten maajoukkuevalmentaja. Hän vastaa valmennusryhmään valittujen nuorten ampujien ohjauksesta. Hän sai tiimin toi
mimaan heti, sillä menestyksestä saatiin nauttia jo tänä vuonna, kun pojat voittivat Italian Lonatossa MM-joukkuehopeaa ja Eetu Kallioinen, 17, sivusi poikien maailmanennätystä (124). Lisäksi Kallioinen saavutti EM-hopeaa Slovenian Mariborissa heinäkuussa. Ryhmän päätavoitteena on menestyminen Tokiossa vuonna 2020 järjestettävissä olympiakisoissa.
Suonenjoella ja kotipaikkakunnallaan Kittilässä asuva Saari on eläkkeellä. Hänellä ei ole tällä hetkellä nimettynä henkilökohtaista valmennettavaa, mutta aiemmin heitä on ollut vuodesta 2000 lähtien. Vuosina 2008-09 hän toimi nuorten skeet-maajoukkueen valmentajana. Uusi pesti alkoi tänä vuonna.
Saaren kiinnostus valmentamiseen heräsi 2000-luvun alussa, kun hän muutti Suonenjoelle. ”Ampuminen oli täällä silloin melko aktiivista, ja kun itsellä oli jo jäähdyttely päällä, halusin jatkaa jaloa harrastusta valmennuksen kautta ja siirtää oppimaani ja saamaani tietoa myös muille”, hän on sanonut aiemmin tänä vuonna.
Vuoden yllättäjä -palkinto meni Ala-Hämeen Ampujia edustavalle Eetu Kallioiselle, 17. Hän sijoittui poikien EM-skeetissä toiseksi ja MM-kilpailuissa viidenneksi. Lonaton MM-kisojen peruskilpailussa hän sivusi poikien maailmanennätystä rikkomalla 124 kiekkoa. Lisäksi hän kuului Suomen joukkueeseen, joka voitti MM-hopeaa.
Vuoden nuori ampuja -palkinto ojennettiin Lapin Ampujien Mika Kinisjärvelle, 20, joka kuului menestyneeseen poikien liikkuvan maalin maajoukkueeseen. Hän kirjaimellisesti putsasi pöydän voittamalla kaksissa EM-kisoissa kaikki neljä henkilökohtaista kultamitalia (Arnhem ja Maribor). Kinisjärvi oli myös Huippuampujien cup-kilpailun voittaja.
SAL:n nuorisovaliokunta palkitsi Vuoden kultahippuampujana Joel Palmgrenin (Mikkelin Ampujat). Valintaa perusteltiin sillä, että hän on ”iloinen ja positiivinen poika, joka ottaa huomioon myös muun ikäiset ampujat niin harjoituksissa kuin kilpailutapahtumissakin”.
– Joel on myös menestynyt hyvin vuoden 2015 kultahippuampujien kiväärilajien finaaleissa: kolmas sija Hämeenlinnassa ilmakiväärin 12HT-sarjassa ja ensimmäinen sija 50m kiväärin 12T-sarjassa Isossakyrössä, perusteluissa todettiin.
Kultahippuohjaajan palkinto ojennettiin Rami Syrjälle, joka toimii Kangasalan Kymppi 64-seurassa. Valintaperusteluissa todettiin muun muassa se, että Syrjä ” osaa ottaa huomioon sen, onko ampuja vasta aloittelija vai jo kokeneempi ampuja”. Hänestä on myös sanottu, että hän ohjaa kaikkia tasapuolisesti ammattitaidolla, mutta ”ei liian vakavasti, vaan pilke silmäkulmassaan eli ilon kautta”.
– Lapset ja nuoret luottavat häneen kuin muuriin ja kuuntelevat häntä. Syrjän valmennettavista on myös noussut viimeksi kuluneen vuoden aikana ikäluokkansa parhaimmistoon kuuluvia ampujia. Hän osaa innostaa ja kannustaa lapsia ja nuoria, valiokunta perusteli valintaa.
Vuoden kultahippuseura on Kuusankosken Ampujat. Seuraan kuuluu noin 430 jäsentä, joista nuoria harrastajia on noin sata. KuusA:n positiivisesta vireestä kertoo myös se, että se palkittiin Kymenlaakson vuoden 2013 nuorisourheiluseurana.
KuusA:n nuorisopäällikkönä toimii Jukka Jokinen, joka tuli poikansa mukana lajin pariin vuonna 1996 ja on sillä tiellä edelleen. Martti Purmonen on KuusA:n puheenjohtaja.
Kultahippu-parhaille Kultakeskus lahjoitti erikoisaplkinnot.
Lohjalla sijaitsevassa Kisakallion urheiluopistossa järjestetyssä Ampumaurheiluliiton kauden päätösjuhlassa ja parhaiden palkitsemistilaisuudessa Grande Finalessa oli paikalla noin 150 vierasta. Tilaisuuden juontajana toimi kivääriampuja Hanna Pitkänen.
SUOMEN AMPUMAURHEILULIITON PALKINNOT 2015
Vuoden ampumaurheilija: Tomi Korpi (Sibbo Skyttegille)
Vuoden valmentaja: Pentti Saari (poikien skeetin maajoukkueen valmentaja)
Vuoden nuori ampuja: Mika Kinisjärvi (Lapin Ampujat)
Vuoden yllättäjä: Eetu Kallioinen (Ala-Hämeen Ampujat)
Huippuampujien cup-kilpailun voittaja: Mika Kinisjärvi (Lapin Ampujat)
Erikoismaininta: Satu Mäkelä-Nummela (olympiapaikka), Vesa Törnroos (olympiapaikka), Marko Kemppainen (Euroopan kisojen 3.), Aappo Korpi (MM-1), Kim Leppänen (MM-1), Jari Raudaskoski (MM-1), Sami Hautamäki (EM-1), Marko Nikko (EM-1), Petri Savinainen (EM-1), Jorma Juntunen (EM-1).
Nuorisovaliokunnan palkittavat:
Vuoden Kultahippuampuja: Joel Palmgren (Mikkelin Ampujat)
Vuoden Kultahippuohjaaja: Rami Syrjä (Kymppi 64)
Vuoden Kultahippuseura: Kuusankosken Ampujat
Stipendit, menestyksen perusteella: Tarmo Ansamaa (mustaruuti), Sami Hautamäki (practical), Tomi-Pekka Heikkilä (liikkuva maali), Topi Hulkkonen (liikkuva maali), Jorma Juntunen (siluetti), Mikael Kaislaranta (practical), Eetu Kallioinen (haulikko), Mika Kinisjärvi (liikkuva maali), Aappo Korpi (kasa-ammunta), Tomi Korpi (kasa-ammunta), Jarkko Laukia (practical), Esko Lempola (siluetti), Kim Leppänen (practical), Ari Matero (practical), Risto Murisoja (kasa-ammunta), Satu Mäkelä-Nummela (haulikko), Marko Nikko (siluett), Pekka Paatinen (mustaruuti), Raine Peltokoski (practical), Jari Raudaskoski (kasa-ammunta), Teemu Rintala (practical), Petri Savinainen (siluetti), Jarkko Viitala (practical), Rauno Ärväs (siluetti).
Ampujien ansiomerkit:
Kultainen jalokivellä: Tomi Korpi, Petri Savinainen, Kim Leppänen.
Kultainen: Mikael Kaislaranta, Teemu Rintala, Jaakko Viitala, Ari Matero, Sami Hautamäki, Tarmo Ansamaa, Aappo Korpi.
Hopeinen: Eetu Kallioinen, Jarkko Laukia.
Lajijaostojen palkinnot
HAULIKKO:
Trap:
Yleinen: Veli-Matti Matikainen (SSG)
Juniori: Eemil Pirttisalo (RMY)
Nainen: Satu Mäkelä-Nummela (OSU)
Veteraani: Risto Rämö (LAS)
Skeet:
Yleinen: Tommi Takanen (LAS)
Juniori: Timi Vallioniemi (A-HA)
Nainen: Katja Poutanen (HyMA)
Veteraani: Jukka Turtiainen (SMY)
Kaksoistrap:
Yleinen: Sami Ritsilä (OSU)
Juniori: Miki Ylönen (PiekSA)
Sporting:
Yleinen: Tero Rantonen (OMAS)
Nainen: Saija Hautaoja (SA)
Veteraani: Rune Sundqvist (JSF)
Juniori: Ville Korkea-aho (JSF)
KIVÄÄRI:
Kiväärinainen: Katariina Laine (HlAS)
Kiväärimies: Juho Autio (OMAS)
Kiväärityttö: Marianne Palo (IMAS)
Kivääripoika: Sebastian Långström (KSF)
PISTOOLI:
Vuoden pistooliampuja: Mira Suhonen (KuKu)
Vuoden pistoolinuori: Cristian Friman (ESF)
Vuoden työn sankari: Marko Leppä (HAS)
LIIKKUVA MAALI:
Vuoden paras: Tomi-Pekka Heikkilä (K-64)
Vuoden juniori: Mika Kinisjärvi (LA)
Erikoispalkinto: Topi Hulkkonen (ESA)
SILUETTI:
Vuoden siluettiampuja: Marko Nikko (SSG)
PRACTICAL:
RD:n malja kehittyneimmälle ampujalle: Kim Leppänen (SSG)
Jaoston malja aktiiviselle seuralle: Vasa Skyttegille-Vaasan Ampujat
Paras kivääriampuja: Raine Peltokoski (VS-VA)
Paras haulikkoampuja: Mikael Kaislaranta (HVA)
Paras pistooliampuja: Tony Ruohonen (SäSA)
MUSTARUUTI:
Vuoden mustaruutiampuja: Tarmo Ansamaa (TSA)
KASA-AMMUNTA:
Vuoden kasa-ampuja: Jari Laulumaa (SKA)
Lisää kuvia liiton facebookissa.
Vuoden neljäs Ampumaurheiluliiton Urheiluampuja-lehti on ilmestynyt. Lehdessä on laaja kattaus ampumaurheilua, lähtöjuttuna katsaus huippu-urheiluvuoteen ja tulevaan Rion olympiavuoteen.
Urheiluampuja-lehti tapasi aiemmin tässä kuussa Lonaton MM-kisoissa ammuntaa harrastavan F1-kuljettajan Valtteri Bottaksen. Seuraesittelyssä ovat Ala-Hämeen Ampujat ja Luhangan Ampujat. Urheilija arjessa -sarjassa esitellään trap-ampuja Noora Antikainen.
Lehdessä kerrotaan myös nuoresta skeet-ampujasta Eetu Kallioisesta, joka sivusi poikien ME:tä Lonaton MM-kisoissa. Lisäksi katsaukset kasa-ammunnan, siluetin ja sportingin kisavuodesta. Noin 20 kysymykseen vastaa liikkuvan maalin lajivalmentaja Ville Häyrinen. Mukana myös raportti Isossakyrössä järjestetyistä Kultahippufinaaleista.
Voit lukea Urheiluampujan sähköisen version täältä. Sivulla 7 olevan QR-koodin kautta pääset katsomaan kuvia, jotka on otettu haulikkolajien MM-kilpailuissa Italian Lonatossa.
