Kultahippujen Ruutifinaalit pidetään Hyvinkäällä 27. heinäkuuta

Ilmoittautumiset finaaliin 16. heinäkuuta mennessä.

Kilpailukutsun löydät tästä.

Ampumaurheiluliiton julkaiseman Urheiluampuja-lehden vuoden 2019 toinen numero on ilmestynyt. (lisää…)

Ampumaurheilun ohjaajakoulutuksen kurssin kesto on 16h. Siihen kuuluu itsenäisesti verkko-oppimisympäristössä opiskelu (8h) ja lajiosa (8h) käytännön harjoitteluna ampumaradalla. Ohjaajakoulutukseen voi osallistua kuka tahansa (yli 14v.), joka on kiinnostunut lasten ja nuorten tukiammunnasta ja ampumaurheilukoulun toiminnasta.

Verkko-oppimisympäristössä opiskelu

Itseopiskelukurssi koostuu seuraavista osa-alueista
1. Ohjaajana toimiminen
2. Ohjaajan rooli
3. Ohjaaminen ja harjoituksen rakenne
4. Kultahippusäännöt
5. Ampumaurheilukoulun suunnittelu ja markkinointi

Kolme ensimmäistä ohjaamiseen liittyvää osiota koostuvat ampumaurheilukoulun toimintaan liittyvästä materiaalista, Tervetuloa Ohjaajaksi -videosta sekä aiheeseen liittyvistä kysymyksistä. Materiaali löytyy alustalta PDF -muodossa, johon voi tehdä merkintöjä. Lisäksi materiaali löytyy kuunneltavana videona. Tervetuloa Ohjaajaksi -video on Olympiakomitean tekemä kaikille lajeille yhteinen video, mikä on tarkoitettu aloitteleville ohjaajille.

Säännöissä perehdytään tukiammuntaan. Tavoitteena on ohjeistaa ja opastaa toimimaan annettujen ohjeiden ja komentojen mukaisesti ampumaurheilukoulussa ja kilpailutilanteissa. Osioon liittyy kultahippusääntöihin perehtyminen sekä niihin liittyviin kysymyksiin vastaaminen.

Ampumaurheilukoulun suunnitteluosiossa annetaan vinkkejä toiminnan käynnistämiseen tai nykyisen toiminnan tehostamiseen. Mahdollisesti teidän seurassanne lasten ja nuorten toiminta on jo hyvällä mallilla. Osiosta löytyy myös jonkin verran materiaalia, mitä liittyy lasten vanhempiin.

Lajipäivän sisältö
1. Turvallisuusasioiden huomioiminen
2. Kivääri- ja pistooliammunnan tukiammunnan perustekniikoiden opettaminen
3. Osaa toteuttaa harjoitustapahtuman

Ampumaurheilukoulussa on ensisijaisen tärkeää opettaa kaikille harrastajille turvallisuusasioiden huomioiminen heti alusta alkaen. Lajipäivän aikana katsotaan käytännössä, miten turvallisuus huomioidaan harjoitustilanteessa ja kilpailuissa.Kouluttajina SAL:sta ovat Heikki Pääkkönen ja Heikki Romppanen.

Lajipäivä sisältää paljon käytännön lajiharjoittelua ja tukiammunnan perustekniikoiden ohjaamista. Tavoitteena on hallita tekniikoiden perusteiden opettaminen innostavasti ja turvallisesti. Samalla katsotaan, miten eri ampumasarjoissa (esim. 8IT ja 10IT) ammutaan eli harjoitellaan Kultahippusääntöjä käytännössä. Koulutuspäivän aikana käydään läpi myös yksittäisen harjoituksen ohjaamista. Mahdollisuus myös omakustanteiseen lounasruokailuun.

SEURAAVA LAJIPÄIVÄ
15.6.2019, Mikkeli klo 09.00-17.00

ILMOITTAUTUMINEN MIKKELIIN
Ilmoittaudu Ohjaajakoulutukseen ja Mikkelin lajipäivään täällä. Huomioi, että tarvitset (seuran) laskutustiedot ilmoittautumisen yhteydessä. Kun koulutukseen on ilmoittautunut kahdeksan henkilöä, lähetetään kaikille koulutusvahvistus.

Kurssi pidetään Mikkelin Ampujien ilma-aseradalla.

Kurssi päättyy viimeistään n. klo 17.00. Osallistumismaksu 80€ /kurssilainen. Sisältää koulutuksen ja materiaalin. Mahdollisuus omakustanteiseen lounasruokailuun.

Ilmoittaudu jo heti, niin pääset opiskelemaan ajoissa ohjaajakoulutuksen verkko-oppimisympäristössä!

Tiedustelut
Timo Rautio
timo.rautio@ampumaurheiluliitto.fi
Puh. 040 8202300

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt liikunta- ja urheiluseuroille yhteensä 3,7 miljoonaa euroa seuratoiminnan kehittämistukea. Seuratuen avulla lisätään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia sekä tuetaan paikallista seuratoimintaa ja liikunnallisen elämäntavan edistämistä. Avustuksella kehitetään myös vapaaehtoistyötä seuroissa. (lisää…)

Asko Terkola valittiin jatkamaan Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston puheenjohtajana lauantaina Vantaalla pidetyssä kokouksessa.  (lisää…)

Ampumaurheilun yläkoululeiritys 2019-20

Ampumaurheilun yläkoululeirityksiä järjestetään kaudella 2019-2020 Kisakallion ja Tanhuvaaran urheiluopistoilla. Suomen Ampumaurheiluliitto suosittelee tavoitteellisesti harjoittelevia ampumaurheilijoita hakemaan mukaan yläkoululeirityksiin. Yläkouluvaihe on tärkeä osa Urheilijan polkua ja kasvua huippu-urheilijaksi.

Yläkoululeiritys on osa Olympiakomitean yläkouluohjelmaa, jonka tarkoituksena on nuorten urheilijoiden tukeminen koulun ja urheilun yhteensovittamisessa. Painopisteenä leiritysjärjestelmässä ovat koulu ja opiskelu, elämäntaidot sekä urheilullinen kehittyminen. Yläkoululeirityksen myötä lahjakkailla nuorilla on matalampi kynnys ja paremmat valmiudet siirtyä myöhemmin urheiluakatemioihin.

Menneenä lukuvuotena ampumaurheilun yläkoululeirityksessä oli valtakunnallisesti mukana yhteensä 20 nuorta urheilijaa. Ampumaurheilun yläkoululeirityksiin ei ole pääsykoetestejä. Tarvitaan riittävä kilpaurheilullisuus, mutta avainasemassa on urheilijan halu ja motivaatio kehittyä huippu-urheilijaksi. Lisäksi edellytetään perheen sitoutumista koko vuoden leiritysohjelmaan ja leirien väliseen kehitysprojektiin. Kokemukset kokonaisvaltaisesta ja tavoitteellisesta yläkoululeiriohjelmasta ovat olleet hyvin positiivisia niin perheiden, urheilijoiden kuin järjestelytahojenkin näkökulmasta.
Lue lisää kokemuksista Olympiakomitean uutisesta .

Ampumaurheilun yläkoululeiritykset kaudella 2019-2020

Tanhuvaaran yläkoululeiritys
(Etelä-Savon urheiluakatemia)
7.-9. lk ja 2. aste, mukaan valitaan 20 nuorta
Haku 10.5.2019 mennessä
Hakulomake
Infoa Tanhuvaaran yläkoululeirityksestä
Valmentaja:
Marko Leppä

Kisakallion yläkoululeiritys
(pääkaupunkiseudun urheiluakatemia ja Turun seudun urheiluakatemia)
valtakunnallinen yläkoululeiri, Ampumaurheiluliiton valmennuskeskus
7.-9. lk, mukaan valitaan 20 nuorta
Haku 29.5.2019 mennessä
Hakulomake
Infoa Kisakallion yläkoululeirityksestä
Valmentaja:
Marko Tanskanen

Esite Kisakallion yläkoululeirityksestä 2019-2020
Esite Kisakallio yläkoululeiritys 2019 2020

Lisätietoja ampumaurheilun yläkoululeirityksestä
Nuoriso- ja koulutuspäällikkö
Timo Rautio, 040 8202300
timo.rautio@ampumaurheiluliitto.fi

Miten mukaan ampumaurheilun Tähtiseuraksi?

Seuran kehittäminen on innostavaa tiimityötä. Tähtiseura-ohjelman kehittämispolulle voivat lähteä mukaan kaikki seuratoiminnan kehittämisestä kiinnostuneet ampumaurheiluseurat. Kehittämisen apuvälineenä toimii Ampumaurheiluliiton ja Olympiakomitean kaikille seuroille avoin ja maksuton Tähtiseura-verkkopalvelu. Tervetuloa mukaan kehittämispolulle!

Ensiaskeleet Ampumaurheilun Tähtiseuran kehittämispolun aloittamiseksi

1. Pohtikaa seurassanne kehitystarpeita ja perustakaa 3 – 5 hengen Tähtiseuratiimi, jonka tavoitteena on viedä seuran kehittämispolkua eteenpäin sekä innostaa myös muita mukaan. Hyödyntäkää tiimiharjoitukset-työkalua tiimin muodostamisessa.

2. Valitkaa osa-alue(et), jota haluatte lähteä kehittämään: lapset ja nuoret tai aikuiset. Käsitelkää asia seuran johtokunnassa / hallituksessa, joka tekee päätöksen kehittämispolulle lähtemisestä, valittavista kehityspolun osa-alueista sekä mahdollisesta Tähtimerkin tavoittelusta.

3. Liittykää Tähtiseura-verkkopalveluun. Tutustukaa huolellisesti käyttöönottoon liittyviin ohjeisiin.

• Verkkopalvelussa voi tässä vaiheessa tehdä lasten ja nuorten sekä aikuisten kehittämispolkua.
• Tähtiseura-verkkopalvelu toimii osana Suomisport-palvelua. Jos seurallanne on pääkäyttäjä Suomisportissa, toimii hän myös Tähtiseura-verkkopalvelun pääkäyttäjänä ja hyväksyy seuran muut jäsenet palveluun. Tarvittaessa kysy apua Ampumaurheiluliitosta.

4. Tutustukaa kyseisen osa-alueen laatutekijöihin.  Laatutekijät löytyvät myös Tähtiseura-verkkopalvelusta. Tehkää suunnitelma ja aikataulu seuranne kehittämispolulle.

5. Aloittakaa kehittäminen valitsemallanne osa-alueella. Kehittämistä voi tehdä omaan tahtiin palan kerrallaan ja/tai vuorovaikutuksessa liiton tai alueen seurakehittäjän kanssa. Kehittämistyö sisältää itsearviointia. Hyödyntäkää verkkopalvelun työkaluja ja tukimateriaalia. Kysykää tarvittaessa apua Ampumaurheiluliitosta Timo Rautiolta tai liikunnan aluejärjestöjen seurakehittäjiltä.

Mikäli seura haluaa lähteä tavoittelemaan osa-alueen Tähtimerkkiä, edellyttää se kyseisen osa-alueen auditointia.
Tutustu tarkemmin lasten ja nuorten tai aikuisten sisältöihin ja auditointiprosesseihin.

Mitä hyötyä laatuohjelmasta ja Tähtimerkistä on seuralle?

• Laatuohjelma on seurakehittämisen työväline. Seura saa tukea seuran kehittämiseen, joka mahdollistaa entistä parempaa seuratoimintaa. ​
• Maksuton verkkopalvelu seurojen kehittämistyön tueksi; tietoa, viestintää, hyviä malleja, koulutusta.​
• Ohjelmassa mukanaolo kannustaa toiminnan kehittämiseen muuttuvassa yhteiskunnassa sekä helpottaa yhteistyötä ja verkostoitumista seurojen välillä sekä lajiliittojen että aluejärjestöjen kanssa.​
• Yhteinen vahva Tähtimerkki -brändi tuo esille seuran laadukkaan toiminnan ja antaa seuralle mahdollisuuden tuoda seuran upeita toimintoja laajemmin näkyviksi ja parantaa imagoa​.

Katso Ampumaurheilun nykyiset tähtiseurat tästä.

Tiedustelut
Timo Rautio
timo.rautio@ampumaurheiluliitto.fi
puh. 040 8202300

Eduskunta hyväksyi viime viikolla viimeisenä istuntopäivänään pääosin EU:n asedirektiivistä seuranneita muutoksia ampuma-aselakiin. Aselain muutosprosessi on ollut pitkä, ja matkan varrella on onneksi saatu muutettua lain yksityiskohtia lähtötilannetta huomattavasti paremmaksi. (lisää…)

Tanhuvaaran Urheiluopiston valmennuskeskus toteuttaa yhteistyössä Olympiakomitean ja Ampumaurheiluliiton kanssa 7.-9.-luokkalaisille suunnattua yläkoululeiritystä. Leirityksen tavoitteena on urheilijana kasvaminen ja monipuolinen sekä laadukas harjoittelu. Leiritys antaa hyvän pohjan perusasteen suorittamisen jälkeen ponnistaa esimerkiksi urheilulukio -maailmaan! (lisää…)

Urheiluseuran tulee nykyisin ilmoittaa uuteen tulorekisteriin jakamansa kilpailupalkinnot. Verohallinnon aiempaa 100 euron ilmoittamisrajaa ei käytetä tulorekisterissä, vaan lähes kaikki palkinnot on ilmoitettava ilman euromääräistä alarajaa. Ainoastaan symboliset, vaihtoarvoltaan merkityksettömät esineet, voi jättää ilmoittamatta. Pokaaleja, mitaleja ja niihin verrattavia tavanomaisia esinepalkintoja, joilla on lähinnä tunnearvoa, ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Esimerkiksi kilometrikorvauksien maksussa seura voi päättää, että niitä maksetaan harvemmin, jolloin tulorekisteri-ilmoituksia ei tarvitse tehdä niin usein. Niiden urheilijoiden kohdalla, joilla on valmennusrahastotili, mahdolliset rahapalkinnot kannattaa maksaa rahastoon, kuten tähänkin asti. ”Urheilijarahastoon siirrettyä urheilijan palkkiota ei ilmoiteta tulorekisteriin.” ”Urheilijan palkkioita ovat muun muassa kilpailupalkinnot, mainos- ja sponsorisopimuksiin perustuvat palkkiot, osallistumispalkkiot ja muut urheilijan asemaan perustuvat palkkiot, Palkkion saaja ei ole työsuhteessa maksajaan.”.

Verottajan tarkempaa tietoa muun muassa palkintojen ilmoitusvelvollisuudesta tästä

————————————————————————————————————————————

Ohjeita tulorekisteriin liittyen liikuntajärjestöille ja -seuroille
Tämä tietoisku on tarkoitettu liikuntajärjestöille ja -seuroille, joiden taloushallintojärjestelmässä ei ole teknistä rajapintaa, joka siirtäisi automaattisesti tulorekisteriin ilmoitettavat tiedot.

Sivulta  www.vero.fi/tulorekisteri löydät kaiken tiedon tulorekisteriin liittyen sekä koulutusmateriaalia mm. videoita.

Mikä on tulorekisteri?
Tulorekisteri on verohallinnon ylläpitämä kansallinen sähköinen tietokanta tulotiedoille. Rekisteri tuli käyttöön 1.1. 2019. Tulorekisterin tavoitteena on antaa reaaliaikainen kuva tulonsaajalle maksetuista tuloista ja etuuksista. Reaaliaikainen rekisteri palvelee viranomaisia, työnantajia sekä suoritusten saajaa. Muun muassa sosiaalietuuksien maksajat saavat hakijan tulotiedot rekisteristä ilman, että työntekijän pitää hakea työnantajalta erikseen palkkatodistusta. Lue lisää tästä ja tästä

Kuka ilmoittaa, milloin ja mitä?
Suoritusten maksajat ilmoittavat tiedot 1.1.2019 jälkeen maksetuista ansiotuloista tulorekisteriin viiden päivän kuluessa maksupäivästä. Tulorekisteriin ilmoitettavia tietoja ovat tehdystä työstä maksetut palkat, luontoisedut, palkkiot, työkorvaukset sekä muut ansiotulot. Myös verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava. Tietojen vuosi-ilmoituksista luovutaan. Viimeiset vuosi-ilmoitukset annetaan vanhalla tavalla vuodelta 2018.

Kuka käyttää tulorekisterin tietoja?
Tulorekisterin tietoja käyttävät seuraavat tahot:

• Verohallinto
• Kansaneläkelaitos (KELA)
• Työttömyysturvarahasto (TVR)
• Työeläkelaitokset
• Eläketurvakeskus (ETK)

Miten ilmoitus annetaan ilman taloushallinnon teknistä rajapintaa?

• Ilmoitus on annettava sähköisenä. Jos teknistä rajapintaa ei ole mahdollista käyttää, tiedot voi ilmoittaa myös tulorekisteriin sähköisessä asiointipalvelussa, jonne tullaan kirjautumaan sivulta tulorekisteri.fi.
• Tulorekisterin sähköiseen asiointipalveluun tunnistaudutaan Suomi.fi-tunnistusmenetelmillä (henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla).
• Tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa on kaksi eri tapaa tulotietojen ilmoittamiseen:
•  1.  Latauspalvelu, jossa tiedot voidaan ladata xml-tiedostona tulorekisteriin
•  2. Verkkolomake, jolla yksittäisen ilmoituksen tiedot syötetään manuaalisesti tulorekisteriin
• niiden järjestöjen, joilla ei ole teknisen rajapinnan omaavaa järjestelmää olisi helpointa käyttää verottajan ilmaista palkka.fi –järjestelmää, josta tiedot siirtyvät tulorekisteriin automaattisesti
• Yleistietoa palkka.fi palvelusta tästä
• Lisätietoa sähköisestä asiointipalvelusta tästä
• palkka.fi palvelusta ja tulorekisteristä tästä

Mitä jos et ilmoita tulotietoja tulorekisteriin?

• ilmoitusten myöhästymisestä verohallinto määrää myöhästymismaksun
• myöhästymismaksu määrätään, jos pakollisesti annettavat tiedot maksetuista suorituksista ilmoitetaan myöhemmin kuin maksupäivää seuraavan kalenterikuukauden kahdeksantena päivänä.
• myöhästymismaksun määrä on kolme euroa jokaiselta maksupäivää seuraavan kuukauden kahdeksatta kalenteripäivää seuraavalta päivältä ilmoittamisajankohtaan saakka. Ajan kulumisen perusteella määrättävän maksun määrä on kuitenkin enintään 135 euroa
• jos tiedot ilmoitetaan yli 45 kalenteripäivää em. määräpäivän jälkeen, myöhästymismaksun määrä on 135 euroa lisättynä yhdellä prosentilla myöhässä ilmoitetun veronalaisen suorituksen tai sitä suuremman myöhässä ilmoitetun eläkkeen perusteena olevan työansion määrästä