Haulikon skeet- ja trap-ampujille on tarjolla kansainvälinen Männiku Cup Virossa Tallinnan kupeessa 11.-12. huhtikuuta. Viime vuonna kisaan osallistui kolmisenkymmentä suomalaista. Tänä vuonna kilpakumppaneiksi lienee tarjolla virolaisia, latvialaisia ja liettualaisia.

– Männiku Cup on hyvä kansainvälinen kilpailu miehille, naisille ja nuorille, mainostaa skeetin nuorten maajoukkuevalmentaja Pentti Saari.

Männiku Jahilasketiir järjestää kisan Männikun ampumaurheilukeskuksessa aivan Tallinnan kupeessa. Lisätietoja seurasta ja radasta löydät seuran nettisivuilta, jonne ilmestyy myös kilpailukutsu. Suomalaiset ovat perinteisesti majoittuneet Dzingel-hotellissa, joka on Tallinnan ja ampumaurheilukeskuksen välissä.

Katso viime vuoden tulokset "Jesse Louhelainen voitti kovalla tuloksella skeetin EM-katsastuksen"-jutusta.

SAL:n kilpailuvaliokunta järjestää ylituomarikurssin Vierumäellä 4.4.2009

Tämä on viimeinen ylituomarikurssi vuonna 2009. Seuraava kurssi järjestetään keväällä 2010.

Paikka: Suomen Urheiluopisto, Vierumäki

Aika: 4.4.2009 klo 8.00-18.00
Opistolla tarjotaan aamiainen klo 8.00 alkaen. Kurssi alkaa yhteisellä tilaisuudella klo 9.00.

Lajit: Kivääri, pistooli, haulikko sekä 10m ja 50m liikkuva maali.

Kurssin hinta: 70,00 €, sisältää koulutuksen, aamu- ja iltapäiväkahvit ja lounaan. Hintaan sisältyy myös korttimaksu, jonka osuus hinnasta on 20,00€.

Kurssille ilmoittautuminen:
19.3.2009 mennessä sähköpostilla: kirsi.kankaanmaki@ampumaurheiluliitto.fi
puh. (09) 3481 2482 tai maila.pynnonen@ampumaurheiluliitto.fi
puh. (09) 3481 2481. Ilmoita nimesi lisäksi laji, seura ja yhteystietosi.

Majoitus: Mikäli tarvitset majoitusta, voit kysyä sitä suoraan Vierumäeltä puh. vaihde (03) 8424 11. Majoitus kahden hengen huoneessa maksaa 65,00 € / hlö, yhden henkilön huonelisä on 35,00 €.

Suomen Olympiakomitean hallitus myöntänyt 200 000 euroa ampumaurheilulle vuodelle 2009 Lontoo 2012 –tukiohjelmasta keskiviikkona 4. maaliskuuta. Ampumaurheilun lisäksi järjestelmätukilajeja ovat varmasti yleisurheilu, paini ja judo. OK on jo asettanut jokaiselle järjestelmätukilajille tavoitteeksi olympiamitalin. Tuettavat ampumaurheilijat ovat kivääriampujat Hanna Etula, Henri Häkkinen ja Marjo Yli-Kiikka, pistooliampujat Kai Jahnsson, Mira Nevansuu ja Marko Talvitie sekä haulikkoampujat Marko Kemppainen, Timo Laitinen ja Satu Mäkelä-Nummela.

– Lontoo 2012 -tukiohjelman ensimmäiset tukipäätökset tehtiin. Suomen Olympiakomitean hallituksen tukipäätös koskee vuotta 2009, mutta samalla se linjaa koko alkaneen olympiadin tukisummia. Järjestelmätukea saa varmuudella neljä lajia; yleisurheilu (heitot, kestävyyslajit ja hypyt), ammunta, paini ja judo. Purjehduksen osalta tukipäätöstä ei vielä tehty vaan valmistelua jatketaan edelleen, Olympiakomitean tiedote kertoo.

– . Huippuyksilötuelle on tällä hetkellä nimetty seitsemän urheilijaa, jotka ovat viidestä eri lajista. Lontoo 2012 -ohjelman tukibudjetti vuoden 2009 osalle on 760 000 euroa. Lontooseen paikkoja tavoittelevien palloilulajien tuet päätetään osana palloilulajien erityistukea huhtikuussa 2009.

Olympiakomitean nykyinen tukijärjestelmä on ollut voimassa Ateena 2004 -kesäkisoista viime kesän Peking 2008 -kisoihin. OK arvioi jo ensimmäisen olympiadin aikana järjestelmän selkeyttäneen sen omaa roolia suhteessa lajeihin. OK kertoo tämän näkyvän muun muassa ”toimintojen johdonmukaisuutena ja lajien olympiakisasuunnittelun täsmentymisenä ja pitkäjänteistymisenä”.

– Lähtöasetelmat kohti menestystä ovat selkeät. Avainlajeja tuetaan liiton kautta ja muissa lajeissa huippuyksilöitä pyritään tukemaan räätälöidysti kohti menestystä. Kertaalleen testatun ohjausjärjestelmän todettuja vahvuuksia hyödynnetään ja uskon, että Olympiakomitean tuki lajeille on entistä vahvempi, toteaa valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola asetelmista.

– Olympiakomitea tulee asettamaan menestystavoitteen Lontoon kisoihin kuluvan kevään aikana, kun kaikki tukipäätökset kesälajien osalta vuodelle 2009 on tehty.

Mitä tarkoittavat järjestelmätuki ja huippuyksilötuki?

Järjestelmätuki on tukea lajiliitolle. Järjestelmätuki myönnetään niille liitoille, joiden valmennusjärjestelmä pystyy tuottamaan urheilijoille kansainvälisen menestyksen edellyttämät laadukkaat valmennuspalvelut. Olympiakomitean tuki kohdennetaan liiton toimintoihin siten, että ne tehostavat erityisesti lajiin nimettyjen olympiaurheilijoiden valmentautumista. Tukisummat päätetään ja nimilistat tarkastetaan vuosittain. Järjestelmäliitolle asetettu tavoite on mitali Lontoossa.

Huippuyksilötuki on suoraa tukea urheilijoille. Huippuyksilötukea myönnetään silloin, kun urheilija-valmentajaparin tai pienen tiimin katsotaan tuottavan parempi valmennuskokonaisuus kuin mitä lajiliitto voi tarjota. Huippuyksilötuelle voivat päästä niiden lajien ehdottomat huiput, joiden lajiliitto ei saa järjestelmätukea. Urheilijoita otetaan lähempään tarkasteluun jatkuvasti ja voidaan nimetä huippuyksilötuelle myös matkan varrella kohti Lontoota. Huippuyksilöiden tukisummat päätetään vuosittain. Huippuyksilötuella olevilla urheilijoilla on tavoite saavuttaa mitali- tai pistesija Lontoossa.

Järjestelmätuet ja nimetyt tukiurheilijat vuodelle 2009

Ammunta 200 000 €
Hanna Etula, Lahden Ampumaseura
Henri Häkkinen, Joensuun Ampujat
Kai Jahnsson, Poliisien Ampumaseura
Marko Kemppainen, Suomussalmen Urheiluampujat
Timo Laitinen, Sibbo Skyttegille
Satu Mäkelä-Nummela, Orimattilan Seudun Urheiluampujat
Mira Nevansuu, Kuortaneen Kunto
Marko Talvitie, Lehtimäen Ampujat
Marjo Yli-Kiikka, Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura

Yleisurheilu 250 000 € (heitot 125 000 €, kestävyyslajit 75 000 €, hypyt 50 000 €): Olli-Pekka Karjalainen, Frantz Krüger, Tero Järvenpää, Ari Mannio, Tero Pitkämäki, Antti Ruuskanen, Teemu Wirkkala, Janne Holmén, Jukka Keskisalo, Francis Kirwa, Mikko Lahtio, Antti Kempas, Jarkko Kinnunen, Tommi Evilä, Petteri Lax, Minna Nikkanen ja Vanessa Vandy.

Paini 85 000 € (kreikkalais-roomalainen): Jarkko Ala-Huikku, Jani Haapamäki, Rami Hietaniemi, Valtteri Moisio, Kim-Jussi Nurmela ja Tero Välimäki.

Judo* 75 000 €: Valtteri Jokinen, Nina Koivumäki, Niko-Tapio Niemelä, Elina Paulman, Jaana Sundberg ja Johanna Ylinen.

* Judon menestyskehityksestä tehdään erillinen välianalyysi olympiadin puolivälissä.

Järjestelmätuet yhteensä 610 000 €

Huippuyksilötuet vuodelle 2009

Melonta: Jenni Mikkonen 7 500 € ja Anne Rikala 7 500 €.

Ratsastus: Kyra Kyrklund 5 000 €.

Soutu: Minna Nieminen ja Sanna Stén 20 000 €.

Sulkapallo: Ville Lång 5 000 €.

Uinti: Hanna-Maria Seppälä 10 000 €.

Huippuyksilötuet yhteensä 55 000 €

Purjehduksen osalta tukipäätöksen valmistelua jatketaan.

Haulikon kaksoistrap säilyy muutoksitta Lontoon 2012 olympialaisiin vakuuttavat Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) puheenjohtaja Olegario Vazquez Rana ja pääsihteeri Horst G. Scheiber.

Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) puheenjohtaja Olegario Vazquez Rana ja pääsihteeri Horst G. Scheiber sanovat, ettei kaksoistrapiin tehdä yhtään muutosta kuluvan olympiadin aikana. Näin kaksoistrapin kilpailumuoto säilyy nykyisellään 2012 olympialaisiin asti.

Katso uutinen ISSF:n nettisivuilta: http://www.issf-shooting.org/default.aspx?mod=emag&pane=12&inst=0&iist=962

Olympiakultamitalisti Satu Mäkelä-Nummela avasi Olympiavoittajantie Orimattilassa ystävänpäivänä lauantaina 14. helmikuuta. Olympiavoittajantien päässä on Satu Mäkelä-Nummelan toinen koti eli Salolan ampumaurheilukeskus.

– Aika monta kertaa olen tätä tietä ajanut ja nyt voin sanoa, että ajaminen on kannattanut, Satu Mäkelä-Nummela totesi tien avajaisissa.

– Kaupunki on jo muistanut minua (10.000 euron stipendi ja kansanjuhla) ja nyt vielä tämä. Olympiavoittajantie on jotakin pysyvää. Tällainen muistaminen kannustaa minua. On hienoa tuntea, että saavutuksiani arvostetaan. Oikein paljon kiitoksia Orimattilan kaupungille ja Orimattilan Seudun Urheiluampujille, kun joka kerta juhlissa on ollut pullan päällä kermaa.

Satu Mäkelä-Nummela sanoi Olympiavoittajantien ajamisen tuntuneen lähes samalta kuin entisen Linjatienkin. Salolan ampumaurheilukeskuksen maisema on muuttunut.

– Ampumaurheilukeskus näyttää jo nyt hienolta, hän arvioi edelleen rakenteilla olevia meluvalleja.

Orimattilan kaupungin sana pitää

Orimattilan kaupunki lupasi Kulta-Sadun kansanjuhlassa 27. elokuuta, että se nimeää Salolan ampumaurheilukeskukseen johtavan tien olympiavoittajan mukaan. Ystävänpäivänä 14. helmikuuta kaupunki lunasti lupauksensa, kun Linjatiestä tuli Olympiavoittajantie.

– Tämä on yksi pysyvä muisto Satu Mäkelä-Nummelan olympiavoitosta, sanoi Orimattilan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tero Mölsä (kesk.).

– Meillä oli esillä myös muita nimivaihtoehtoja. Olympiavoittajantie on Sadun toivomus. Tämä on Sadun toinen kotitie. Me toivomme, että hän käyttää tietä jatkossakin ja että tie on muidenkin ampujien ankarassa käytössä.

Orimattilan kaupunki on pitänyt sanansa myös kehittäessään Salolan ampumaurheilukeskusta Orimattilan Seudun Urheiluampujien kanssa. Viime aikoina meluvallit ovat nousseet nopeasti, kun Pennalassa käynnissä olevista isoista rakennushankkeista on ollut tarjolla maata.

– Yritämme pitää ampumaurheilukeskuksesta syntyvän meluhaitan mahdollisimman vähäisenä. Kun suunnittelimme nykyisiä töitä, alueen asukkailla oli edustus melluvallityöryhmässä, Tero Mölsä kertoi.

– Ampumaurheilukeskuksen asema on turvattu kaavamerkinnöillä. Jokainen joka alkaa rakentaa uudelle alueelle radan läheisyyteen, tietää missä suunnassa ja millä etäisyydellä rata on.

Päijät-Hämeessä on useita kansainvälisen tason ampumaurheilukeskuksia. Maakunnan ampumaurheilukeskusten veturi on Suomen Urheiluopiston Vierumäki Areena. Haulikkolajien keskuksia ovat Orimattilan Salola ja Hollolan Hälvälä.

Suomen Ampumaurheiluliitto juhlii 90-vuotista taivaltaan yhteensä 30 eri tapahtumassa vuoden 2009 aikana.

– Juhlimme ja teemme yhdessä. Kiitämme seuroja, seuratoimijoita ja urheilijoita. Lisäksi viemme konkreetin apupaketin seuroille, hahmottelee Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi juhlavuotta.

– Tavoitteenamme on kehittää Ampumaurheiluliiton yhteisöllisyyttä. Ampumaurheiluliitto on valinnut 90-vuotisjuhliensa iskulauseiksi ”Pienestä ampumaurheilijasta isoksi ihmiseksi hyvässä seurassa” ja ”Puhtaita osumia hyvässä seurassa”. Ne kertovat liiton toiminnan ja lajien kasvatuksellisuudesta, turvallisuudesta ja urheilullisuudesta, yhteisöllisyydestä sekä
ympäristön huomioimisesta.

Kahvia ja kakkua tarjolla

Ampumaurheiluliitolla on yhteensä 30 tapahtumaa 90-vuotisjuhlissaan. Osassa tapahtumista liitto tarjoaa kahvia ja kakkua.

• 7.-8.3. Lasten ja nuorten Kultahippufinaalit, Mikkeli
• 13.-15.3. GoExpo-messut ja seminaari, Messukeskus, Helsinki
• 20.-23.3. Ilma-aseiden SM-kisat ja kakkukahvit, Suomen
  Urheiluopisto, Vierumäki
• 3.-5.4. Iso- ja vakiopistoolin Eurooppa-cup -kilpailu, Suomen
  Urheiluopisto, Vierumäki
• 24.-25.4. Liittovaltuusto, SLU-talo, Helsinki'
• 23.-30.5. Ampumaurheiluviikko, seurat järjestävät tapahtumia eri
  puolilla Suomea
• 13.-14.6. Kansalllisen trapin ikämiesten, nuorten ja naisten SM-kilpailu
  ja kakkukahvit, Mäntsälä
• 27.-28.6. Mustaruudin SM-kilpailu ja kakkukahvit, Orivesi
• 4.-5.7. Haulikon compakin SM-kilpailu ja kakkukahvit, Sipoo
• 24.-26.7. Kiväärin 50 ja 300 metrin lajien ikämiesten ja -naisten
  SM-kilpailu sekä pistoolilajien nuorten SM-kilpailu ja kakkukahvit, Oulu
• 25.-26.7. Practicalin SM-kilpailu ja kakkukahvit, Suomussalmi
• 30.7.-2.8. 50 metrin kiväärilajien kaikkien sarjojen SM-kilpailut ja
  kakkukahvit, Joensuu
• 1.-2.8. Skeetin Y-sarjan SM-kilpailu ja kakkukahvit, Lempäälä
• 1.-2.8. Trapin Y-sarjan SM-kilpailu ja kakkukahvit, Hollola
• 7.-9.8. Pistoolin Y- ja N-sarjojen SM-kilpailu ja kakkukahvit,
  Laukaa
• 8.-9.8. Riistamaalin ruutilajien ikämiesten SM-kilpailu ja kakkukahvit, Koski
• 22.-30.8. Liikkuvan maalin MM-kisat, Suomen Urheiluopisto, Vierumäki
• 19.-20.9. Kasa-ammunnan SM-kilpailu ja kakkukahvit, Lohtaja
• 31.10.-1.11. Lajiparlamentit ja vuoden parhaiden Grande Finale -palkitsemistilaisuus, Suomen Urheiluopisto, Vierumäki

Lisäksi kakkua ja kahvia on tarjolla yhdessä siluetin SM-kilpailussa. Tapahtumaa ei ole vielä päätetty. Elo-syyskuussa Ampumaurheiluliiton toimisto järjestää alueiden kanssa yhdeksän seuratapaamista.

Katso tarkemmin: www.ampumaurheiluliitto.fi/esittely/sal90-juhlavuosi/

Olympiahopeamitalisti Juha Hirvi ryhtyy valmentamaan Suomen kiväärimaajoukkuetta, joka tähtää jo Lontoon 2012 olympialaisiin. Suomen Ampumaurheiluliitto palkkaa Hirven lisäksi kaksi uutta täysipäiväistä valmentajaa, kun virolainen Peeter Päkk aloittaa haulikon skeetin olympiavalmentajana ja Pasi Wedman kiväärilajien nuorten olympiavalmentajana. Valmentajina jatkavat saksalainen Matthias Hahn, joka työskentelee edelleen pistoolilajien päävalmentajana, sekä trapin nuorten olympiavalmentajana toimiva Matti Nummela ja vammaisampumaurheilun kehityspäällikkönä Pirjo Peltola.

– Valmentajaorganisaation tavoitteena on jatkaa ampumaurheilun 2000-luvun olympiamitaliputkea. Ampumaurheilu on ainut laji, joka on tuonut mitalin 2000-luvun kaikista kolmesta kesäolympiakilpailusta. Juha Hirvi laukoi pienoiskiväärillä olympiahopeaa Sydneyssä. Marko Kemppainen paukutti skeetissä olympiahopeaa Ateenassa. Satu Mäkelä-Nummelan trapin olympiavoiton ja Henri Häkkisen ilmakiväärin olympiapronssin muistavat kaikki, toteaa Suomen Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja Leena Paavolainen.

– Kaikki 2000-luvun olympiamitalistit ovat mukana Ampumaurheiluliiton Lontoon 2012 -projektissa. Satu, Henri ja Marko ovat sitoutuneet valmentautumaan ainakin seuraaviin olympialaisiin urheilijoina. Juha arvioi kuusissa olympialaisissa kilpailemisen riittävän yhdelle urheilijalle ja on nyt valmentajana.

Leena Paavolainen arvioi maajoukkueissa olevan jo nyt 10-12 ampujaa, jotka voivat menestyä Lontoon 2012 olympialaisissa. Hän arvioi mahdollisia mitaliurheilijoita olevan kaikissa kolmessa lajiryhmässä, kun Mäkelä-Nummelan ja Häkkisen lisäksi Pekingin olympiajoukkueesta huippu-urheilu-uraansa jatkavat myös pistooliampujat Mira Nevansuu ja Kai Jahnsson, kivääriampujat Hanna Etula ja Marjo Yli-Kiikka sekä haulikkoampuja Marjut Heinonen.

– Nykyisen tiedon mukaan olympialaisten maapaikoista ryhdytään kilpailemaan 2010 eli ensi vuonna. Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto (ISSF) ei ole vielä kertonut, miten se paikkoja jakaa, Leena Paavolainen kertoo.

Kolmen uuden valmentajan palkkaaminen on Ampumaurheiluliitolta vahva panostus valmennukseen. Nyt ampumaurheilussa on kuuden palkallisen valmentajan osaava organisaatio.

– Kaksi mitalia Pekingistä todisti, että valmennusjärjestelmämme on osaava ja tuottoisa. Tämän panostuksen jälkeen pääsemme ammattimaisen valmentajaorganisaation osalta samalle viivalle kilpailijamaiden kanssa. Tulevaisuuden tavoitteena on taata riittävät resurssit urheilijoiden ammattimaiseen valmentautumiseen, Leena Paavolainen sanoo.

– Ampumaurheiluliiton tavoitteena on jatkaa Olympiakomitean ja Paralympiakomitean järjestelmätukilajina. Me olemme nyt aloittamassa koko olympiadin mittaista projektia, jonka perustana ovat lajikohtaiset huippuvalmennustiimit. Niitä johtavat Matti Nummela, Peeter Päkk, Juha Hirvi ja Matthias Hahn.

Ampumaurheiluliitto julkisti uuden valmentajaorganisaationsa Suomen Urheiluopistolla, joka on suomalaisen ampumaurheilun valtakunnallinen valmennus-, koulutus- ja kehityskeskus. Myös Euroopan Ampumaurheiluliitto (ESC) on nimennyt sen sekä Kuortaneen Urheiluopiston ja Tanhuvaaran Urheiluopiston viralliseksi valmennuskeskuksekseen.

– Hirvi ja Wedman työskentelevät jo Suomen Urheiluopistolla ja tämän vuoden aikana myös Hahn.

Suomen Ampumaurheiluliiton valmentajaorganisaation palkalliset valmentajat

Valmennuksen johtaja: Leena Paavolainen

Haulikkolajit: Matti Nummela, trap, nuorten olympiavalmentaja sekä Peeter Päkk, skeet, olympiavalmentaja. Nummela vastaa trapin ja Päkk skeetin Lontoon 2012 -projektista ja maajoukkuetoiminnasta.

Kiväärilajit: Juha Hirvi, päävalmentaja, olympiavalmentaja sekä Pasi Wedman, nuorten olympiavalmentaja. Hirvi vastaa kiväärilajien Lontoon 2012 -projektista ja maajoukkuetoiminnasta

Pistoolilajit: Matthias Hahn, päävalmentaja, olympiavalmentaja. Hahn vastaa pistoolilajien Lontoon 2012 -projektista ja maajoukkuetoiminnasta.

Vammaisampumaurheilu ja paralympiajoukkue: Pirjo Peltola, kehityspäällikkö. Peltola vastaa vammaisampumaurheilun kehittämisestä sekä maajoukkueen valmentautumisesta kohti Lontoon 2012 paralympialaisia.

48-vuotias kotkalainen Juha Hirvi on pienoiskiväärin täysottelun olympiahopeamitalisti vuodelta 2000 sekä kolminkertainen EM-kultamitalisti, kaksinkertainen MM-hopeamitalisti, kolminkertainen EM-hopeamitalisti ja yksinkertainen EM-pronssimitalisti. Hän ensimmäinen suomalainen urheilija yhdessä Kyra Kyrklundin kanssa, joka on osallistunut kuusi kertaa kesäolympialaisiin. Hirvi opiskelee valmentajan erikoisammattitutkintoa.

51-vuotias virolainen Peeter Päkk on koulutukseltaan liikunnanopettaja. Urheilu-urallaan hän on ampunut skeetissä MM-joukkuehopeaa ja MM-joukkuepronssia sekä EM-joukkuekultaa. Lisäksi hän on osallistunut Barcelonan olympialaisiin 1992 sekä ampunut skeetissä täydellisen tuloksen 225/225 ensimmäisenä maailmassa. Hän on valmentanut Islannin (1998), Iso-Britannian (2004-2005) ja Espanjan (2005-2008) maajoukkueita. Lisäksi hän on toiminut seuravalmentajana Englannissa 1998-2004.

53-vuotias orimattilalainen Matti Nummela on muun muassa olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummelan valmentaja. Hän on urheilu-urallaan ampunut trapissa EM-kultaa 1983 ja EM-pronssia 1992 sekä edustanut Suomea olympialaisissa kolme kertaa. Hän paukutti kahdeksanneksi 1988 olympialaisissa Soulissa. Hän on suorittanut valmentajan erikoisammattitutkinnon.

33-vuotias lahtelainen Pasi Wedman koulutukseltaan liikuntatieteen opiskelija. Urheilu-urallaan hän on ampunut liikkuvassa maalissa neljänneksi vuoden 2000 olympialaisissa Sydneyssä. Joukkuekilpailuissa hän on voittanut MM-kultaa, EM-kultaa, kaksi MM-hopeaa, kaksi EM-hopeaa, kolme MM-pronssia ja yhden EM-pronssin yhdessä Krister Holmbergin ja Vesa Saviahteen kanssa. Henkilökohtaisissa kilpailuissa hän on ampunut kaksi EM-hopeaa. Juniorina hän on laukonut EM-kultaa ja ME-tuloksen.

41-vuotias saksalainen Mattihias Hahn on toiminut pistoolilajien päävalmentajana Suomessa syksystä 2006. Hän on suorittanut kaikki Saksan Ampumaurheiluliiton valmentajakurssit sekä Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF) C-lisenssin. Saksan lisäksi Hahn on valmentanut Italiassa, jossa hänen henkilökohtainen valmennettavansa oli Roberto DiDonna. Omalla urheilu-urallaan hän on ampunut olympiapistoolissa nuorten EM-joukkuepronssia.

47-vuotias joensuulainen Pirjo Peltola toimi kiväärilajien päävalmentajana Pekingiin päättyneellä olympiadilla, kun hänen Joensuun Ampujien seurakaverinsa ja ampumakoululaisensa Henri Häkkinen voitti olympiapronssia. Hän on toiminut kiväärilajien lajipäällikkönä ja päävalmentajana vuodesta 2001. Peltola on valmentanut vuosia paralympiakultamitalisti Minna Leinosta. Urheilu-urallaan hän on edustanut Suomea 1988 olympialaisissa Soulissa ja ampui ilmakiväärillä viidenneksi. Lisäksi hän on voittanut MM-joukkuekultaa ilmakiväärissä 1986.

Ikämiehet ja –naiset pääsevät kilpailemaan Suomen ennätyksistä Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton ISSF:n lajeissa, liikuntavammaisten kivääri- ja pistoolilajeissa, riistamaalin lajeissa sekä haulikon automaattitrapissa, kansallisessa trapissa, sportingissa ja compakissa 1.1.2009 alkaen. Suomen ennätykset kirjataan myös sarjoissa Y50, Y60, Y70 ja N50 sekä haulikkolajeissa Y55 ja Y65. Suomen Ampumaurheiluliiton liittovaltuusto hyväksyi sääntömuutoksen kokouksessaan 29. marraskuuta.

Ennätykseksi näissä sarjoissa kirjataan kauden paras tulos 1.1.2009 alkaen.
Kilpailun johtajan ja teknisen asiantuntijan tulee tehdä ennätysilmoitus ennätyskelpoisten kisojen
tulosten perusteella. Ennätysilmoitus toimitetaan liiton toimistolle. Sen voi täyttää myös netissä osoitteessa: https://www.ampumaurheiluliitto.fi/lomakkeet/ennatysilmoitus/

Ampumaurheilusta kiinnostuneille liikuntavammaisille järjestetään lajiin tutustumispäivä.

Aika: 31.1.2009 klo 10 – 16

Paikka: Maunulan liikuntahalli, os. Maunulanmäki 3 – 5, 00630 Helsinki

Ampumaurheilu on lähes kaikille liikuntavammaisille sopiva harraste- ja kilpaurheilulaji. Kilpailutoiminnassa ovat mukana ilma-, ruuti- ja haulikkoaselajit. Paralympialaisten ohjelmassa ovat ilma- ja pienoiskiväärilajit sekä ilma-, vapaa- ja urheilupistooli.

Maunulan tutustumispäivän järjestävät yhteistyössä Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) kanssa Suomen Metsästysyhdistys (SMY), Poliisien Ampumaseura (PAS) ja Helsingin Varuskunnan Ampujat (HVA).

Lajiin tutustuminen aloitetaan ampumalla ilmakiväärillä kiinteältä pöytätuelta. Pyörätuolilaiset ampuvat istuen omassa tuolissaan. Käsivoimiltaan heikot voivat käyttää avustajaa lataamiseen.

Tutustumispäivän aikana järjestetään lounasruokailu Maunulan radalla.

Ennakkoilmoittautumiset (26.1. mennessä) ja tiedustelut: Pirjo Peltola, peltolapirjo@hotmail.com, puh: 040 5915809 tai Seppo Kokkonen, seppo.kokkonen@welho.com, puh: 040 5139443

Ilmoittautumisessa tulee kertoa osallistujan nimi, yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköpostiosoite) ja kuvaus vammasta sekä mahdolliset ruoka-allergiat.

Tutustumispäivän hinta on 15 euroa / osallistuja sisältäen asevuokran, taulu- ja luotikulut, opetuksen ja ruokailun.

Pistooli- ja kiväärilajien finaalipaikat ratkaistaan jatkossa haulikkolajien tavoin pudotusammunnalla. Lisäksi pistooli- ja kiväärilajeissa peruskilpailussa saman pistemäärän ampuneiden kilpailijoiden ja joukkueiden sijoitukset määräytyvät ensisijaisesti sisäkymppien määrän mukaan. Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto (ISSF) ottaa uudet säännöt käyttöön vuoden 2009 alusta.

Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto (ISSF) on tehnyt muutamia sääntömuutoksia erityisesti pistooli- ja kiväärilajeihin. ISSF ottaa uudet säännöt käyttöön vuoden 2009 alusta.

Tärkeimmät ISSF:n pistooli- ja kiväärilajien muutokset koskevat peruskilpailun jälkeisen tasatuloksen ratkaisua ja finaalipaikkojen jakamista. Peruskilpailussa saman pistemäärän ampuneiden kilpailijoiden ja joukkueiden keskinäinen järjestys määräytyy ensisijaisesti sisäkymppien lukumäärän mukaan ja toissijaisesti 10 laukauksen sarjojen perusteella. Kolmantena perusteena on kymppien, ysien, kasien ja niin edelleen osumien määrä. Jos peruskilpailun jälkeen on pistooli- ja kiväärilajien finaaliin menossa tasatuloksella useampia ampujia kuin on finaalipaikkoja, finaalipaikat ratkaistaan pudotusammunnalla. Pudotusammunnassa pistooli- ja kivääriampujat ampuvat viisi laukausta. Jos sen jälkeen on tasatuloksia, keskinäinen sijoitus ratkaistaan laukauksittain. Jatkossa pistooli- ja kiväärilajien protestiaika on kymmenen minuuttia. Pudotusammunta alkaa 30 minuuttia peruskilpailun jälkeen.

– Esimerkiksi Siuksen sähköiset taululaitteet ilmoittavat suoraan sisäkymppien määrän. Paperitauluihin ammuttaessa pitää jatkossa tulkata myös sisäkympit. Sisäkympit on merkitty tauluihin. Ilmakiväärissä osuma on sisäkymppi, kun osuma poistaa kympin pisteen taulusta. Sähköisissä taululaitteissa jossakin tapauksessa osuma voi olla 10,2 ja jossakin tapauksessa 10,3, sanoo Juha Hirvi, joka on ISSF:n urheilijakomitean puheenjohtaja.

– Pudotusammuntojen järjestämistä pidän kokeiluna, kun esimerkiksi maailmancupien aikataulut ovat erittäin tiukat. Ensi vuosi näyttää, miten pudotusammunnat sopivat pistooliin ja kivääriin.

Kilpailuvaliokunnan puheenjohtaja Curt Sjöblom ja sääntötyöryhmän puheenjohtaja Georg-Peter Björkqvist sanovat, että Suomi aikoo ottaa ISSF:n tärkeimmät sääntömuutokset käyttöön kotimaisessa kilpailutoiminnassa vuoden vaihteessa. Tärkeimpien sääntömuutosten käännökset julkaistaan pikaisesti joulukuun aikana.

– Sääntömuutokset vaativat muutoksia kilpailujen tulospalvelun käytännöissä sekä pistooli- ja kiväärilajeissa käytettyyn kotimaiseen ammunnan tulospalveluohjelmaan (DS-Ranking System). Oleellista järjestäjien näkökulmasta on se, että jokainen osuma pitää kirjata ohjelmaan ja sisäkympit on huomioitava kaikissa sarjoissa. Ennen sisäkympit ovat olleet käytännössä merkitseviä vain lasten tukisarjoissa. Pudotusammunnat vaikuttavat oleellisesti myös aikatauluihin. Tulospalveluohjelmaan muutokset koetetaan saada vuoden vaihteeseen mennessä, mutta kiire tulee, toteaa Ville Virtanen, joka on tänäkin vuonna hoitanut useiden kotimaisten kilpailujen tulospalvelun.

Katso ISSF:n sääntötiedote ISSF:n nettisivuilta: www.issf-shooting.org/default.aspx?mod=emag&pane=12&inst=0&iist=953.