Onnistumisen riemua, jännitystä, hymyä. Kaikkia näitä nähtiin, kun ilma-aseiden Kultahippufinaalit alkoivat lauantaina Kauhajoella. ”Kilpailutilanne koskettaa aina”, Marjo Yli-Kiikka kiteytti osuvasti.
Suomalaisen ampumaurheilun tulevaisuus kilpailee tänä viikonloppuna Kauhajoella ilma-asekauden huipentumassa. Kuten edellisinäkin vuosina, Kultahippufinaaleissa nähdään taas onnistumisen riemua ja tiukkaa keskittymistä, iloisia ilmeitä ja kyyneleitäkin.
Ampumaurheiluliiton vuoden suurimmassa lasten ja nuorten tapahtumassa eli Kauhajoella nyt järjestettävissä ilma-aseiden Kultahippufinaaleissa on mukana 177 nuorta (viime vuonna 135). Seuroja on yhtä monta kuin vuosi sitten eli 23.
Yksi osallistujista on Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseuran (IMAS) Tytti Vaismaa, 13. Hän on ollut mukana kultahipputoiminnassa mukana jo vuodesta 2019 lähtien, kun hän aloitti ampumaurheilun.
Viikko sitten Vaismaa osallistui Turussa järjestettyihin ilmakiväärin ja -pistoolin SM-kilpailuihin, ja nyt lauantain ohjelmassa olivat Kultahippufinaalit. Sunnuntaina hän kilpailee jo ilmaolympiapistoolin SM-kilpailuissa Kotkassa.
Kauhajoella tuli mitali niin ilmakiväärissä kuin -pistoolissakin.
– Kivaa on ollut! Olen saanut mitalin jokaisista Kultahippufinaaleista. Pääsen Kultahippuihin vielä ensi vuonnakin, hän sanoi.
Vaismaa harjoittelee ampumaurheilua kaksi kertaa viikossa. Harjoitusten lisäksi tulevat kilpailut. Lisäksi Vaismaa harrastaa yleisurheilua ja etenkin korkeushyppyä ”lähinnä tukiliikuntana”.
Kultahippufinaalien kisajärjestelyistä vastaavat Kauhajoen Ampujat (KhjA) ja Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura (IMAS). Rata on pystytetty Kauhajoen koulukeskuksen liikuntasaliin. Kilpailun johtajana toimii Juha Virtanen. Hän on KhjA:n puheenjohtaja.
Virtanen sanoi tervehdyspuheessaan, että ampumaurheilu on paljon enemmän kuin vain laukausten osumista tauluun: se on keskittymistä, hallittuja suorituksia ja oman itsensä kehittämistä.
– Jokainen kilpailu tarjoaa arvokasta kokemusta ja oppimismahdollisuuksia. Jokainen laukaus vaatii tarkkaa keskittymistä, ja jokainen kilpailusuoritus on uusi mahdollisuus oppia, Virtanen sanoi.
IMAS:n puheenjohtaja Marjo Yli-Kiikka kehuu järjestelyissä mukana olevia ”tekeväksi sakiksi”:
– Näitä kisoja on suunniteltu noin vuoden ajan. Tila on loistava, väljyyttä on. Täällä on nähty kaikenlaista säpinää ja tunteita laidasta laitaan. Kilpailutilanne koskettaa aina, on kilpailu mikä tahansa, kokenut olympiakävijä sanoi.
Kauhajoella kilpailtiin lauantaina henkilökohtaiset kilpailut, ja sunnuntaina ovat vuorossa värikkäät joukkuekilpailut, joissa lapset ja nuoret elävät täysillä mukana ja tuulettavat innokkaasti kaverin onnistuessa.
Kultahippufinaalit järjestetään Kauhajoella myös ensi vuonna. Ajankohta on 28.–29. maaliskuuta.
Mitkä Kultahippufinaalit?
Valtakunnallisia ilma-aseiden Kultahippufinaaleja on järjestetty vuodesta 1994 lähtien. Ensimmäiset finaalit järjestettiin Pieksämäellä. Finaalit jouduttiin perumaan koronapandemian takia vuosina 2020 ja 2021.
Kultahipputoiminnaksi kutsutaan ampumaurheilun alle 14-vuotiaiden seuratoimintaa. Toiminnan tarkoituksena on luoda lapsille mahdollisuuksia olla mukana ampumaurheilun seura- ja kilpailutoiminnassa, ja sen sisältö, kilpailutoiminta ja ampumalajit on suunniteltu huomioiden lasten ja nuorten omat lähtökohdat, tarpeet ja valmiudet.
Tukiammunta on harjoittelumuoto, jonka avulla aloittelijat ja lapset pääsevät helposti jyvälle uudesta harrastuksestaan. Asetta kannattelevat tuet helpottavat ammunnan perusasioiden, kuten tähtäyksen ja liipaisun, oppimista. Kultahippukilpailuissa tukien käyttäminen on sallittua.
Kultahippufinaalien sarjat ovat (IT istumatuki, VT vastapainotuki, HT hihnatuki):
Ilmakivääri: 8 IT, 10 IT, 12 VT, 12 HT, 14 VT ja 14 HT
Ilmapistooli: 8 IT, 10 IT, 12 VT, 14 VT
Kultahippufinaalien kaikki tulokset KjhA:n verkkosivuilla. Lisää kuvia Ampumaurheiluliiton Facebookissa.