Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö julkaisi maanantaina kesälajien tukipäätökset ensi vuodelle. Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja Ville Häyrinen on tyytyväinen OK:n päätöksiin.
Kaikkiaan tehostamistukea jaettiin kesälajeille 4 037 080 euroa. Maanantaina julkaistujen tehostamistukipäätöksien myötä purjehduksesta tulee ensimmäinen kesäolympialaji, joka sijoittuu huippu-urheiluyksikön tehostamistukiohjelmissa kärkilajien tukiohjelmaan. Tukijärjestelmä uusittiin vuodelle 2018, ja ennen purjehdusta kärkilajien tukiohjelmassa ovat olleet kesälajeista parayleisurheilu ja talvilajeista jääkiekko ja maastohiihto.
Ampumaurheilu on edelleen yksi OK:n investointilajeista, joita on kaikkiaan yhdeksäntoista. Ampumaurheilun tehostamistuen kokonaissumma on 170 000 euroa. Tuen kohdentuminen jakautuu yksilötukiin (Eetu Kallioinen, Aleksi Leppä, Satu Mäkelä-Nummela ja Lari Pesonen) ja maajoukkueohjelmien tehostamiseen (kivääri, skeet ja trap), olympiavalmentajatukiin (Pietro Genga, skeet, Lesley Goddard, trap, John Leighton-Dyson, kivääri/pistooli), NOV-palkkatukeen (Joni Stenström, kivääri) sekä valmentajatukeen (Timo Laitinen).
– Olen tyytyväinen, että kärkiyksilöihimme satsataan isosti, ja siihen, että OK:ssa nähdään valmennusorganisaatiomme toimivana ja että OK haluaa sitä tukea, Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja Ville Häyrinen sanoi, kun tukipäätökset oli julkistettu.
Tehostamistukeen liittyvät myös asiantuntijaohjelma (fyysinen valmennus, lihashuolto, psyykkinen valmennus), KIHU:n asiantuntijuuden tuki työresurssien puitteissa sekä Turun urheiluakatemian asiantuntijuuden tuki kiväärin maajoukkueohjelmassa oleville urheilijoille.
Para-ampumaurheilun tehostamistuen kokonaissumma on 15 300 euroa. Yksilötuen piirissä on kivääriampuja Jarkko Mylly sekä paralympiavalmentajatuki ja valmennuksen tukitoimet liittyen aseiden ja luotien testaukseen ja asehuoltoon ja KIHU:n testit Jyväskylässä.
Kärkilajien tukiohjelman kriteerit ovat tiukat: lajin huippu-urheilujärjestelmän ja kärkiurheilijoiden valmentautumisen kokonaisuuden täytyy olla paitsi kansainvälisesti kilpailukykyinen myös jatkuvassa kehityksessä, lajiliiton resursoinnin huippu-urheiluun täytyy olla mittavaa ja kaiken tämän tuloksena täytyy olla uskottava näkymä useampaan kuin yhteen olympia- tai paralympiamitaliin.
– Purjehdus on osoittanut useamman mitalin näkymän todeksi konkreettisesti tänä vuonna, laji- ja kisaohjelmia johtava Huippu-urheiluyksikön varajohtaja Leena Paavolainen totesi.
Purjehdus on vain keihäänkärki: kesäolympialajit ovat muutenkin nosteessa.
– Pariisin olympialaisiin on aikaa puolitoista vuotta. Mitä lähemmäs kisoja mennään, sitä vahvemmin priorisoimme panostamme menestyspotentiaaliin – puhutaan sitten euroista tai osaamisresurssista. Kärkilajien takana investointilajien tukiohjelmassamme on 19 lajia, joista yhdeksän on olympiayksilölajeja ja kolme paralympialajeja. Kirkkain olympia- ja paralympiamenestyspotentiaalimme on näissä lajeissa sekä muutamassa yksilötuella olevassa urheilijassa, ja se myös näkyy resursoinnissa, Paavolainen kiteyttää.
Maanantaina julkaistuissa tehostamistukipäätöksissä yksilötukea osoitettiin 110 yksilölajien urheilijalle sekä suoraa joukkuetukea yhdeksälle joukkueelle. Valmentajia tukipäätösten piirissä on 117, ja valmentajien työtä tuetaan yhteensä 1 526 580 eurolla.
Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö on tehnyt jälleen kattavan tilannekatsauksen suomalaisesta huippu-urheilumenestyksestä. Suomalaista huippu-urheilumenestystä seurataan neljällä sektorilla (olympia-, paralympia- ja ei-olympialajit sekä joukkuepelit), ja jokaisella niistä vuosi 2022 on ollut menestyksen ja positiivisen kehityksen vuosi.
Helmikuussa 2022 käytiin Pekingissä talviolympialaiset. Kahdeksan mitalin ja 11 pistesijan tulos oli suomalaisittain paras talviolympiatulos sitten 2000-luvun alun. Pekingin tuloksen myötä Pariisin kesäkisoihin jäi saavutettavaksi kaksi mitalia ja yhdeksän pistesijaa, jotta tavoitteeseen päästään. Tokion olympialaisissa vuonna 2021 tulos oli kaksi mitalia ja kuusi pistesijaa.
– Jos katsomme kesäolympialajien vuotta 2022 kokonaisuutena, näkymä on tällä hetkellä paras vuosikausiin, vaikka Mira Potkosen ja Tuula Tenkasen urat päättyivät Tokion olympialaisiin, huippu-urheiluyksikössä huippu-urheiludatan asiantuntijana toimiva Ilkka Palomäki toteaa.
– Aloitimme syksyllä 2017 tekemään jatkuvaan kilpailuseurantaan pohjautuvaa mitaliennustetta seuraaviin olympialaisiin, eikä kesälajien ennuste ole ollut kertaakaan niin korkealla kuin tällä hetkellä. Jos Pariisin kesäolympialaiset alkaisivat tänään, ennusteemme olisi 2,45 mitalia.
Ennuste pohjautuu täysin tulosdataan ja ennen kaikkea urheilijoiden perustasoon. Useammassakin lajissa on Suomessa urheilijoita, joilla on parhaimmillaan mahdollisuudet mitalitasolle, mutta ennuste ottaa huomioon vain urheilijat, jotka ovat säännöllisesti mitalitaistelussa tai sen välittömässä läheisyydessä, kun maailman parhaat kilpailevat keskenään.
Mitaliennuste Pariisin paralympialaisiin on kauden 2022 jälkeen 4,9 mitalia. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna kasvua on 0,4 mitalia.
– Terävin kärki ei ole laajentunut, mutta ei kaventunutkaan. Kasvu tulee siitä, että kärjen välittömässä tuntumassa olevien urheilijoiden määrä on kasvanut. Tällä porukalla realistisen mitalitason saavuttaminen Pariisiin mennessä vaatii kehitystä, mutta vähintään pistesijanäkymä on jo nyt vahva.
OK:n tiedotteessa todetaan, että esimerkiksi kivääriampuja Jarkko Mylly pystyi pistesijatason suoritukseen MM-kisoissa.
Pariisin kesäolympiakisojen mitaliennuste: 2,45 (29.11.2021 oli 1,60)
Pariisin kesäparalympiakisojen mitaliennuste: 4,90 (29.11.2021 oli 4,50)
Maanantaina kerrottiin myös Olympiakomitean uudistumisprosessista. Se on kuluneen syksyn aikana uudistanut johtamistaan, päivittänyt sääntöjään ja toimeenpannut ulkopuolisten arvioiden suosittelemat toimenpiteet vastuullisuuden ja hyvän hallinnon totuttamiseksi. Olympiakomiteassa käytiin myös muutosmenettely, jonka seurauksena toimenkuvia uudistettiin ja uusia rekrytointeja avattiin pois lähteneiden henkilöiden tilalle.
Osana uudistumista päätettiin myös huippu-urheiluyksikön uudelleenorganisoinnista. Uudessa toimintatavassa huippu-urheiluyksikköön rakentuu kaksi toiminnallista kokonaisuutta. Laji- ja kisaohjelmien kokonaisuudesta vastaa Leena Paavolainen ja toimintaympäristöjen ja osaamisen kokonaisuudesta Antti Paananen. Näiden päälinjojen alle siirtyvät aiempien urheiluakatemiaohjelman, osaamisohjelman, huippuvaiheen ohjelman ja kisaohjelman keskeiset sisällöt ja toiminnot.
Huippu-urheiluvastaavien tehtäviin nimettiin Liisa Ahlqvist-Lehkosuo, Toni Roponen, Tommi Pärmäkoski ja Juha Sten. Avoimessa haussa olleisiin tehtäviin tuli määräaikaan menneessä 77 hakemusta.
Lähde: OK:n tiedotteet 5.12.