Liittokokous: Vesa Nissinen jatkaa Ampumaurheiluliiton puheenjohtajana, aluetoiminnasta keskusteltiin
30.10.2022 klo 16:40
Lassi Palo
JAA  UUTINEN
FACEBOOKISSA

Vesa Nissinen jatkaa puheenjohtajana vuodet 2023-24. (Kuva: Lassi Palo)

Vesa Nissinen jatkaa Ampumaurheiluliiton puheenjohtajana. Asiasta päätti SAL:n liittokokous sunnuntaina Lohjalla pitämässään kokouksessa.

Suomen Ampumaurheiluliiton liittokokous pidettiin sunnuntaina Lohjalla Kisakallion urheiluopistolla. Kokous valitsi helsinkiläisen Vesa Nissisen jatkamaan liiton puheenjohtajana. Hän aloitti tehtävässään vuonna 2017 eli tuleva kaksivuotiskausi (2023-24) on järjestyksessään neljäs.

– Kiitän luottamuksestanne! Minulla on aina ollut se periaate, että kaikessa demokratiassa pitää olla vaihtuvuutta ja uusia tuulia. Luottamus on ollut suurta, mutta varautukaa henkisesti siihen, että kahden vuoden kuluttua on aika vaihtaa puheenjohtajaa. Olen kahden seuraavan vuoden ajan kaiken luottamuksen arvoinen, Nissinen sanoi kokousväelle valintansa jälkeen.

Ampumaurheiluliitto on juuri nyt nelivuotisen strategiansa puolivälissä. Kaksi edellistä vuotta oli koronavuosia, joten kyse oli poikkeuksellisesta ajanjaksosta. Kokouksessa kuultiinkin liittohallituksen selostus liiton toiminnasta ja taloudenhoidosta kahdelta edelliseltä kalenterivuodelta ja päätettiin toiminnan ja talouden suuntaviivoista seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.

Toiminnanjohtaja Anne Laurila palautti kokouksessa mieliin, kuinka kansainvälinen ja kotimainen kilpailutoiminta pysähtyi koronapandemian takia maaliskuussa 2020. Myös ohjattu harrastustoiminta päättyi, ja ratojen käyttöön ja kokoontumisiin tuli rajoituksia. Ilma-aseiden EM-kotikisat 2021 peruttiin, ja PM-kotikisat siirtyivät vuodesta 2020 vuoteen 2022. Samalla otettiin merkittävä digiloikka, josta esimerkkinä Laurila mainitsi mahdollisuuden osallistua etänä liitonkin kokouksiin.

– Koronalla oli merkittävä vaikutus liiton talouteen, koska kansainvälinen toiminta pysähtyi, Laurila sanoi.

Laurila nosti esiin merkittäviä uusia avauksia vuosina 2020-21. Ympäristölupahanke alkoi vuoden 2020 alussa. Samaan aikaan otettiin käyttöön kilpailu- ja tilastopalvelu Kiti. Strategia uudistettiin, ja vaikuttamistyötä tiivistettiin. Yksi iso vaikuttamistyön aihe on ollut lyijyasiat. Uudet toimintasäännöt hyväksyttiin viime vuonna.

Laurila mainitsi yhtenä avauksena myös vastuullisuusohjelman, joka pitää sisällään hyvän hallinnon, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, ympäristö, turvallisen toimintaympäristön ja rehellisen kilpailun.

Koronan aikana nuorisotoiminnan tunnusluvuissa tapahtui isoja muutoksia, joiden vaikutukset näkyvät edelleen. Tärkeää on saada luvut nyt nousuun, Laurila totesi ja sanoi, että ”viriämisen merkkejä on”.

– Harrastelisenssien suhteen vaikuttaa siltä, että koronasta ollaan toipumassa. Pieni valonpilkahdus on se, että aikuisia tulee ampumaurheiluun lisää mukaan. Suunta on oikea, mutta töitä pitää tehdä, Laurila sanoi.

Koronan vaikutukset näkyivät myös arvokisamitalien määrissä. Suomalaiset voittivat niitä neljä vuonna 2020 ja kuusi vuonna 2021. Tänä vuonna arvokisoja on järjestetty normaalisti, joten suomalaisten saavuttamien arvokisamitalien määrä nousi 60:een.

Ampumaurheiluliiton jäsenseuroissa oli viime vuoden lopussa yhteensä 29 473 jäsentä. Puheenjohtaja Vesa Nissisen mukaan tavoitteena on ”pinnistellä” määrä ensi vuoden aikana taas yli 30 000:n.

Laurila kertoi myös tutkimuksesta, jonka mukaan ampumaurheilusta on erittäin tai melko kiinnostunut 925 000 täysi-ikäistä suomalaista. Potentiaalia siis on, hän totesi.

Kokouksessa keskusteltiin liiton taloudesta. Puheenjohtaja Nissinen sanoi, että hallitus on ohjeistanut toiminnanjohtajaa tekemään nollabudjetin.

– Käytännössä tulee käymään niin, että nollan alle mennään. Meillä pitää riittää tasoitusvaraa tuleville vuosille. Omaa pääomaa pitää käyttää tasaisesti eikä kertarykäyksellä, koska valtionavut eivät ensi vuonna nouse, vaan laskevat tähän vuoteen verrattuna. Toimintaa ei voi näillä pelimerkeillä olennaisesti muuttaa. Kaikki mahdollinen on kuitenkin tehtävä, jotta meillä olisi vireää seuratoimintaa, Nissinen sanoi.

– Tässä se pienenevä rahakehys alkaa nyt näkyä.

Ampumaurheiluliiton vuoteen 2024 ulottuvan strategian painopistealueet ovat elinvoimainen ja kasvava seura sekä mahdollistavat olosuhteet.
– Jotta koko homma voisi onnistua, strategiassa on neljä onnistumisen edellytystä. Ne ovat tiivis vuorovaikutus ja yhteistyö liiton ja seurojen välillä, menestyvä huippu-urheilu, tehokas ja monipuolinen viestintä sekä nykyteknologian ja digitalisaation hyödyntäminen, Laurila selvitti.

Nissinen nosti painokkaasti esiin myös strategiaan kirjatut mahdollistavat olosuhteet: ampumaurheilua ei voi harrastaa, jos ei ole paikkaa missä harrastaa.

Ampumaurheiluliiton hallitus on asettanut vuosille 2022–24 kolme kehittämishanketta, joista yhden tarkoitus on tarkastella liiton tarkoituksenmukaista organisoitumista. Tähän liittyen aluejärjestelmän tulevaisuutta on tarkasteltu kolmen vaihtoehtoisen mallin pohjalta: alueet lakkautetaan nykymuodossaan, alueiden määrää vähennetään tai alueiden määrä pysyy nykyisellään (9).

Aluetoiminnan uudistaminen ja kehittäminen on osa liiton hallituksen johtamisen kehittämisen hanketta. Aihetta on käsitelty liittohallituksessa helmikuussa, maaliskuussa ja syyskuussa sekä liittovaltuuston kevätkokouksessa.

Näkemystä on haettu keväällä myös kysymällä muun muassa alue- ja lajijaostojen ja valiokuntien avainhenkilöiltä. Osa alueista on toiminut hyvin ja ollut aktiivisia, ja osalla toiminta on melko passiivista. On siis huoli siitä, että alueiden seurat ja ampujat hyvin eriarvoisessa asemassa ja että resurssit eivät siirry tehokkaimmalla mahdollisella tavalla käytännön toimintaan.

Aluejaostojen puheenjohtajien kanssa elokuussa pidetyssä palaverissa uudistusta pidettiin erittäin hyvänä ja tervetulleena asiana. Uudistuksen tavoitteena on tehdä nykyisestä toiminnasta entistä parempaa joka puolella Suomea. Avainsanoja ovat toiminnan virtaviivaistaminen, turhan byrokratian ja hallinnon karsiminen sekä resurssien siirtäminen tehokkaammin ruohonjuuritason toimintaan.

Tärkeää on saada selville, millaista toimintaa SAL haluaa alueellisesti toteuttaa sekä miten ja millä resursseilla sitä toteutetaan. Tavoitteena on myös löytää toimivin malli liiton jäsenseurojen valmennus- ja harrastustoiminnan tukemiseksi eri puolella Suomea sekä edistää seurojen keskinäistä yhteistyötä ja SAL:n toimiston ja seurojen välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua.

Liittohallitus toivoi saavansa liittokokoukselta suuntaevästystä kehittämistyöhön – Nissisen sanoin ”saatetta sille, mikä on järkevä tapa jatkaa”. Eli alueorganisaation tarkastelussa pyydettiin linjausta siitä, jatketaanko alueorganisaatiomallilla vai keskitetäänkö seurojen ohjaamista liiton toimistolle.

– Hallitus on nyt saanut riittävästi saatetta, ja se jatkaa keskustelua ja työtään. Mitään esitetyistä vaihtoehdoista ei suljettu pois. Viimeinen kommentti siitä, että malleja tarkasteltaisiin urheilijan polun näkökulmasta eli miten urheilija voisi kehittyä, oli hyvä, Nissinen summasi keskustelun.

Kokouksessa hyväksyttiin sääntömääräisten asioiden lisäksi liittohallituksen esitys liiton sääntöjen muuttamisesta. Kyse on sääntömuutoksesta, joka on kertaalleen hyväksytty ylimääräisessä liittokokouksessa viime keväänä.