Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston kokous pidettiin sunnuntaina. Koronavirustilanteen myötä säädetty laki mahdollisti tilapäisen poikkeamisen yhdistyslaista ja kokoukseen osallistumisen etäyhteydellä. Kokous hyväksyi liiton strategian vuosille 2021-24.
Kun liittovaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Markus Ahtiainen oli avannut kokouksen Vantaalla, toiminnanjohtaja Anne Lantee kertoi poikkeuksellisen kokouksen järjestelyistä. Liiton palveluneuvoja Olli Törni kirjasi etänä olevien puheenvuoropyynnöt, ja paikalla olleita pyydettiin puhumaan lähellä kaiutinta, jotta kaikki osallistujat kuulivat puheenvuorot.
Kevätkokoukseen osallistui paikan päällä seitsemän ja kaikkiaan 23 valtuutettua tai varavaltuutettua.
Valtuusto hyväksyi kokouksessaan vuoden 2019 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Liiton kulut olivat noin 3,1 miljoonaa euroa ja tulos 134 051 euroa ylijäämäinen. Liiton yhdeksän alueen tilinpäätökset sisältyvät liiton tilinpäätökseen. Niiden tulos oli yhteensä 11 000 euroa.
Viime vuosi oli talouden kannalta hyvin poikkeuksellinen SAL:n 100-vuotisjuhlavuoden takia. Merkittävin talouteen vaikuttanut juhlavuoden tapahtuma oli haulikon maailmancup Lahden ja Hollolan alueella. Maailmancupin budjetti pidettiin erillään liiton budjetista, mutta tuloksessa näkyy kuitenkin myös cupin tulos. Se oli kolmivuotinen projekti, jonka yhteenlaskettu tulos oli lopulta 98 194 euroa ylijäämäinen. Maailmancupin avustuksesta joudutaan kuitenkin maksamaan merkittävä summa takaisin ministeriöön.
Liittovaltuusto vahvisti kokouksessaan vuoden 2021 talousarvion perustana olevat maksut. Jäsenmaksuihin ei tule muutoksia. Jäsenseuroilta kannettavan jäsenmaksun suuruus yli 20-vuotiasta jäsentä kohti on myös ensi vuonna 26 euroa, ja erillisten yhdistysten jäsenmaksu pysyy 400 eurossa.
Aikuisten ja nuorten lisenssien hinnat pysyvät myös ennallaan, kuten myös harrastelisenssin, ylituomarikortin ja I-luokan tuomarikortin hinnat. Muovikortilliset lisenssit maksavat 5 euroa. Kilpailulupaan (ennätyskelpoinen tai vastaava ei-ISSF-lajin kilpailu) ei myöskään tullut muutoksia.
Toiminnanjohtaja Anne Lantee kävi vuoden 2019 toimintakertomuksen läpi pääpainopisteiden kautta. Niitä olivat liittovaltuuston linjausten mukaisesti olosuhteiden varmistaminen, vaikuttamisen ja viestinnän tehostaminen, liiton sisäisen toiminnan kehittäminen, seurojen tarpeisiin vastaaminen ja huippu-urheilun tulosten parantaminen.
Vuosi 2019 oli erityinen Ampumaurheiluliiton historiassa, sillä se oli liiton toiminnan 100-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuosi avattiin tammikuussa, jolloin juhlittiin ulkoisten sidosryhmien kanssa Helsingissä. Varsinainen pääjuhla, joka oli suunnattu erityisesti ampumaurheiluperheelle, järjestettiin elokuun lopussa Tampereella. Tuolloin julkistettiin myös liiton 100-vuotishistoriateos Sata tarkkaa vuotta – Ampumaurheilun historia Suomessa, jonka kirjoitti Kalle Virtapohja.
Urheilullinen päätapahtuma oli edellä mainittu haulikon maailmancupin kilpailu Hälvälän ampumaurheilukeskuksessa Hollolassa. Satu Mäkelä-Nummela antoi kotiyleisölle parasta mahdollista jännitystä, kun hän nappasi naisten trapissa olympiamaapaikan Tokioon. Myös miesten skeet-ampujat Oskari Kössi ja Eetu Kallioinen tarjosivat huikeaa jännitystä kamppailemalla olympiapaikoista kuuden ampujan finaalissa. Harmillisesti upeat suoritukset eivät riittäneet olympiapaikkoihin, joita oli vain kaksi tarjolla. Kallioinen oli lopulta neljäs ja Kössi viides. Lari Pesonen oli varmistanut jo aiemmin yhden maapaikan Tokioon miesten skeetissä.
Suomalaiset ampumaurheilijat saavuttivat viime vuonna kaikkiaan 62 arvokisamitalia.
Juhlavuoden päätöstapahtuma Grande Finale järjestettiin Lohjalla Kisakallion urheiluopistossa lokakuun lopussa.
Sähköisten järjestelmien kehittäminen eteni viime vuoden aikana siten, että kilpailu- ja tilastopalvelu Kiti otettiin käyttöön tämän vuoden alussa ensimmäisen vaiheen osalta eli tulos- ja tilastopuolen osalta. Suomisportin osalta kehityksessä päästiin siihen pisteeseen, että pilottiseurat saivat vuoden lopussa käyttöönsä Suomisportin seurapalvelun, joka tulee laajemmin käyttöön kuluvan vuoden aikana.
Vuoden 2019 aikana valmisteltiin myös sähköistä II-luokan tuomarikoulutusta. Valmentajakoulutuksen kehittämistä tehostettiin erillisellä projektilla, jonka aikana muun muassa rakennettiin ohjaajakoulutuksen sisältö osittain verkko-oppimisympäristöön.
Jäsenseuroille tarjottiin yhdessä Metsästäjäliiton kanssa ampumaratojen ympäristölupapalvelua, jonka laajentamista kattamaan myös muut merkittävät valtakunnalliset järjestöt valmisteltiin kesästä alkaen SAL:n johdolla. Joulukuussa otettiin käyttöön uusi aselupiin ja uuteen aselakiin liittyvä neuvontapalvelu jäsenseuroille ja niiden jäsenille. Kokeilu on määräaikainen ja liittyy uuden aselain herättämiin kysymyksiin harrastajien keskuudessa.
Liittovaltuuston kokouksessa käsiteltiin myös Ampumaurheiluliiton pidemmän aikavälin suunnitelmia. Puheenjohtaja Vesa Nissinen esitteli valtuutetuille liiton strategian vuosille 2021-24. Visio on se, että ampumaurheilu on kehittyvä ja menestyvä urheilulaji.
– Strategiassa painotetaan sitä, että meillä on elinvoimaisia ja kasvavia seuroja. Liiton ja seurojen välistä yhteistyötä parannetaan. Teemme kaikkemme sen hyväksi, että tuotamme entistä parempia palveluja, joilla autamme seuroja onnistumaan omassa työssään ja tekemään niitä asioita, jotta laji voi mennä eteenpäin, Nissinen sanoi.
Nissisen mukaan strategian avainasioita ovat ne, että seuratoiminnan laatu paranee, seuran toimintaan on helppo tulla mukaan ja seura toimii uudistumiskykyisesti ja tavoitteellisesti. Nissisen mukaan tärkeää on myös se, että seuroilla on käytössään riittävät ja ympäristövastuulliset rataolosuhteet, joilla harrastajat viihtyvät, ampumaurheilun arvostus harrastuksena ja huippu-urheiluna kasvaa ja monipuoliset harrastamisen tavat ja mahdollisuudet innostavat kasvamaan ja kehittymään.
Liittovaltuusto hyväksyi esityksen mukaisesti Ampumaurheiluliiton strategian tuleville vuosille.