Urheiluampuja-lehden 4/2019 sivulla 39 käsiteltiin uutta ampuma-aselakia (muutoslaki 724/2019, voimaan 15.7.2019). Kappaleessa ”Harrastuksen jatkumisen osoittaminen” puhuttiin lain 53a §:stä ja sanottiin, että ”vuonna 2019 siihen lisättiin pistoolien lisäksi itselataavat keskisytytteiset kiväärit”.
Tarkkasilmäinen lukija huomautti, että 53a § lakitekstissä lukee: ”… hallussapitoon oikeuttava lupa 6 §:n 2 momentin 4–7 kohdassa tarkoitettuun ampuma-aseeseen, erityisen vaaralliseen ampuma-aseeseen taikka ampuma-aseeseen, jonka toimintatapa on itselataava kertatuli, on viiden vuoden kuluttua luvan antamisesta ja tämän jälkeen viiden vuoden välein toimitettava lupaviranomaiselle selvitys 45 §:n 5–10 momentissa tarkoitetun lupaedellytyksen voimassaolosta.”
Ensimmäinen lihavoitu kohta liittyy pistooleihin (”käsiase”), toinen mm. n.s. ”siviilirynkkyihin” (alkuperäisen EU-direktiivin kohde, nyt Suomessa A-luokkaan luokitellut) mutta kolmas lihavoitu kohta tuli yllätyksenä niin monelle asealan toimijalle kuin viranomaiselle kuin aseenhaltijallekin. Eli kaikki itselataavalla kertatulella toimivat ampuma-aseet. Kansankielellä puhutaan ”puoliautomaateista”. Tähän luokkaan kuuluvat myös itselataavat haulikot ja pienoiskiväärit. Yksi aselakiin lisätty lause ”… taikka ampuma-aseeseen, jonka toimintatapa on itselataava kertatuli…” aiheutti tämän.
Tunnettuja itselataavia haulikoita ovat mm. useimmat Benellit, Winchesterin SX-sarja, Berettan 400-sarja, Browning A5 ja Maxus, Remington 1100, V3 ja Versamax sekä monet turkkilaiset brändit. Tunnettuja itselataavia pienoiskivääreitä ovat mm. Ruger 10/22.
Itselataavien asetyyppien omistajien ei tarvitse todistella ampuma- tai metsästysharrastuksensa jatkumista, jos
(1) pistoolilupa (pistooli, pienoispistooli, revolveri, pienoisrevolveri) (voimassa toistaiseksi) on myönnetty ennen 13.6.2011,
(2) itselataavaa kertatulta ampuva kivääri, haulikko tai pienoiskivääri (lupa voimassa toistaiseksi) on hankittu viimeistään 12.6.2017.
Jos A-luokkaan kuuluva ampuma-ase on hankittu 13.6.2017 tai sen jälkeen, ja luvanhaltija haluaa edelleen säilyttää oikeutensa hankkia ja pitää hallussa suurikapasiteettisia latauslaitteita, on lupaa haettava uudelleen kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta (viimeistään 14.1.2020). Lupaa haetaan poliisilaitokselta uuden lain mukaisin perustein ja perusteen olemassaolo on osoitettava uuden lain mukaisesti ja se annetaan siirtymäaikana maksutta. Ratkaisevaa on se, että hakemus on pantu vireille siirtymäaikana. Sitä voi myöhemmin täydentää, ja lupa on voimassa ennallaan siihen saakka kunnes hakemus on käsitelty ja uusi lupa myönnetty. Hakemus säilyy siis vireillä poliisin järjestelmässä odottamassa esimerkiksi sitä, että edellytys vuoden mittaiseen ampumaseuran jäsenyyteen on ollut mahdollista täyttää.
A-luokkaan kuuluvat seuraavat aseet:
- ampuma-aseet, jotka on valmistettu toimimaan sarjatulella, mutta on muunnettu toimimaan kertatulella, lippaallisella kertatulella tai itselataavalla kertatulella
- lyhyet (kokonaispituus on enintään 600 mm tai piipun pituus on enintään 300 mm), keskisytytteiset itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan laukaista yli 21 patruunaa ilman uudelleenlatausta tai joissa käytetään latauslaitetta (kiinteä tai irrotettava), jonka kapasiteetti on yli 20 patruunaa
- pitkät (mitat yli yllä mainitun lyhyen ampuma-aseen määritelmän) keskisytytteiset itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan laukaista yli 11 patruunaa ilman uudelleenlatausta tai joissa käytetään latauslaitetta (kiinteä tai irrotettava), jonka kapasiteetti on yli 10 patruunaa
- lyhyet itselataavat kertatuliaseet, jotka on suunniteltu ja valmistettu ammuttavaksi kahdella kädellä ja olkapäätä vasten tuettavaksi taikka muuten kahden käden otteella ammuttavaksi
Harrastuksen jatkumisen todistaminen
Pistooliharrastuksen jatkuminen todistetaan ampuma-asekouluttajan todistuksella. Näitä on tullut moniin ampumaseuroihin vuoden 2011 aselakiin liitetyn pistooliluvan harrastustodistustaakan myötä. Jos pistoolilupa on annettu metsästysperusteisena (”loukkupyynnin lopetusase”), todistus haetaan riistanhoitoyhdistykseltä.
Todistuksen mallit löytyvät osoitteesta www.poliisi.fi/luvat/ampuma_aseluvat … ja täältä ampumaharrastuksen jatkumisen osoittaminen.
Perusteena ampumaharrastus: Tarvitaan ampuma-asekouluttajan antama todistus ampumaurheilun ja -harrastuksen aktiivisesta harrastamisesta. Käytännössä harrastaminen osoitetaan edeltävän vuoden (12 kk) vähintään neljän harrastuskerran todentamisella. Eli urheiluammunnassa neljä ampumasuoritusta sen tyyppisellä aseella, mille luvan jatkoa haetaan. Esim. ampumapäiväkirja, tulosluettelot tms. jotka esitetään ampuma-asekouluttajalle.
Metsästyksen osalta, tämän kirjoitushetkellä poliisi neuvoo esittämään seuraavat: Metsästyskortti, selvitys metsästysmahdollisuuksista ja harjoitetusta pyynnistä. On varauduttava antamaan selvitys tarpeesta metsästää nimenomaan itselataavalla aseella.
Aseen haltijan tulee itse olla aktiivinen selvityksen toimittamisessa, poliisi ei sitä pyydä. Selvityksiä tarvitaan vain yksi, vaikka aseita olisi useampi.
On mahdollista ja todennäköistä, että käytäntö hakee muotoaan lähiaikoina. Uusien (13.6.2017 tai sen jälkeen myönnettyjen itselataavaa kertatulta ampuvien kiväärien, haulikoiden ja pienoiskiväärien) lupien osalta on seuraavaan viisivuotistarkastukseen aikaa vielä noin 2,5 vuotta.
Entä uuden luvan hakeminen pistoolille tai itselataavalle aseelle? Pistoolien osalta käytäntö on ennallaan eli vaaditaan 20 v. ikä ja kahden vuoden aktiivinen harrastuneisuus. Harrastuksen katsotaan olevan aktiivista, jos harrastuskertoja on ollut vähintään 10 hakemuksen jättämistä edeltävän kahden vuoden aikana. Todistuksen tästä antaa ampumaseuran ampuma-asekouluttaja.
Itselataavan haulikon, kiväärin ja pienoiskiväärin osalta lupahakemuksen käytäntö lienee ennallaan. Jos joutuu perustelemaan, miksi itselataava toimintatapa, niin luonteva argumentti on nopea seurantalaukaus.
Toinen lukija kirjoitti Ampumaurheiluliiton Facebookin kautta seuraavaa: ”… joku esitti, että uuden lain mukaisilla lyhyemmillä pitkillä aseilla ei ole tarvetta/käyttöä urheiluammunnassa. Esimerkiksi practical-ammunnassa niitä käytetään hyvinkin paljon eli tarkkuutta kirjoituksiin.”
Nöyrin anteeksipyyntöni. Mielessä olivat liikaa ”vanhat” ISSF-lajit, niiden rautatähtäimet ja tähtäinvälin maksimoinnin merkitys. Samoin perinteisissä haulikkolajeissa piipunpituudet ovat lisääntymässä, ei lyhenemässä. Skeet-radoilla näkee 30″ piippuja. Mutta kerrataan toivomuksen mukaan aiheesta lyhyet ja pitkät aseet.
Uudessa aselaissa jako lyhyisiin ja pitkiin on tehty ytimekkäästi 6 a §:ssä: Lyhyellä ampuma-aseella tarkoitetaan ampuma-asetta, jonka kokonaispituus on enintään 600 millimetriä tai jonka piipun pituus on enintään 300 millimetriä. Pitkällä ampuma-aseella tarkoitetaan kaikkia muita ampuma-aseita kuin lyhyitä ampuma-aseita.
Pitkän ampuma-aseen pienin kokonaispituus laski 840 mm:stä 600 mm:iin. Piipun tai putken pienin pituus laski 400 mm:stä 300 mm:iin. Tästä voivat hyötyä mm. practical-ampujat, ehkä myös liikkuvan maalin ja riistamaalin ampujat. Voisi ajatella että myös poliisi ja sotaväki hyötyisivät, mutta heillähän on erivapauksia muutenkin.
Tällainen lyhyempi practicaliin tarkoitettu ”pykäläase” on tilattu Urheiluampujaan esiteltäväksi.
Pekka Suuronen