Simo Ihalaisen tuoreen väitöstutkimuksen mukaan ampumaurheilijoiden ammuntatekniikka heikkenee kilpailutilanteessa lähes kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Kilpailutilanteessa psyykkinen kuormitus ja stressi vaikuttavat merkittävästi suoritukseen.
Simo Ihalaisen väitöstutkimuksessa päästiin ensimmäistä kertaa tekemään suoritustekniikan mittauksia todellisessa kilpailutilanteessa.
– Vaikka kilpailutilanne heikensi suoritusta, sen hallinnassa oli kuitenkin suuria yksilöllisiä eroja. Osa ampujista pystyi säilyttämään ammuntatekniikan lähempänä harjoitustilanteen tasoa, jolloin myös tulokset olivat parempia, Ihalainen kertoo.
Ammuntalajeissa menestyminen vaatii vakiintuneen ja äärimmilleen hiotun ammuntatekniikan. Keskeisimmät osumatarkkuuteen vaikuttavat osatekijät oli mahdollista löytää tutkimuksessa käytetyn laajan testiaineiston avulla, joka koostui huippuampujien noin 20 000 laukauksesta.
– Mallissa tärkeimmät ammuntatekniset osa-alueet olivat pidon vakaus, tähtäyksen tarkkuus, liipaisun ajoitus ja liipaisun puhtaus. Ampumahiihdossa liipaisun puhtauden merkitys korostui ilmakivääriammuntaan verrattuna. Ampumahiihdossa liipaisun puhtaus selitti jopa 60 % osumatarkkuudesta, Ihalainen toteaa.
Liipaisun puhtaudelle tarkoitetaan tähtäyspisteen liikkumista liipaisuvaiheen viimeisillä hetkillä.
– Jos liike on pieni, liipaisu on puhdas, ja jos liike on suuri, liipaisu on epäpuhdas. Käytännössä epäpuhtaassa liipaisussa ase nykäistään liipaisun aikana pois taulun keskeltä. Epäpuhdas liipaisu voi syntyä joko suoraan liipaisusormen huonosta tekniikasta tai tasapainossa tapahtuvasta heilahduksesta liipaisuvaiheen aikana, Ihalainen selittää.
Tutkimuksen tuloksena muodostui ilmakiväärin ammuntatekniikan malli, joka selitti 81 % osumatarkkuudesta. Ammuntatestien tuloksilla oli myös selkeä yhteys kaudella ammuttuihin kilpailutuloksiin. Testitilanteessa mitattu pidon vakaus selitti noin 50 % kauden parhaasta kilpailutuloksesta.
Valmentajat ja ampumaurheilijat voivat mitata tärkeimpiä tässä tutkimuksessa esitettyjä ammuntatekniikan muuttujia käyttämällä kaupallisia ammunnanharjoittelulaitteistoja. Systemaattisella harjoittelulla voidaan kehittää kaikkia tutkimuksessa havaittuja ammuntatekniikan osa-alueita.
– Ampujat ja valmentajat voivat käyttää tämän tutkimuksen tuloksia ammuntatekniikan heikkouksien ja vahvuuksien tunnistamiseen ja harjoittelun painopisteiden valintaan. Säännöllisillä ammuntatekniikan testeillä voidaan myös seurata harjoittelun aikaansaamia muutoksia ammuntatekniikassa, mikä on tärkeä osa huippu-urheilijan harjoittelun optimointia, Ihalainen pohtii.
Ammuntatekniikan harjoittelun lisäksi Ihalainen kannustaa panostamaan harjoittelussa psyykkisten taitojen kehittämiseen.
LitM Simo Ihalaisen biomekaniikan väitöskirjan “Technical determinants of competitive rifle shooting performance” tarkastustilaisuus pidetään maanantaina 9. heinäkuuta. Vastaväittäjänä professori Øyvind Sandbakk (Norwegian University of Science and Technology, Norja) ja kustoksena professori Vesa Linnamo (Jyväskylän yliopisto).
Lähde: Jyväskylän yliopiston tiedote