Ampumaurheilun kaikkien lajien MM-kilpailulla on runsaan sadan vuoden historia. Ampujat kilpailivat ensimmäisistä maailmanmestaruuksista 1897 Lyonissa Ranskassa. Sunnuntaina ampujat aloittavat 49. kaikkien lajien MM-kilpailun Kroatian Zagrebissa.
Ampumaurheilun ensimmäisessä maailmanmestaruuskilpailussa 1897 ampujat kilpailivat 5 lajissa, jotka kaikki olivat 300 metrin kiväärilajeja. Kilpailuista neljä oli henkilökohtaisia ja yksi joukkuekilpailu. MM-kilpailun ylivoimaisesti paras urheilija oli sveitsiläinen Frank Julien, joka voitti kolme henkilökohtaista MM-kultaa ja yhden MM-joukkuekullan. Lisäksi hän ampui yhden MM-hopean, joten hänen suorituksensa oli lähes täydellinen.
MM-historian alussa ampujat kilpailivat maailmanmestaruuksista vuosittain 1914 asti. Ensimmäinen maailmansota aiheutti kuuden vuoden tauon vuosina 1915-1920. MM-kilpailut jatkuivat 1921, jälleen Ranskan Lyonissa. Ampujat kilpailivat jälleen vuosittain mestaruuksista 1939 asti, kunnes toinen maailmansota aiheutti seitsemän vuoden tauon. MM-kilpailujen järjestäminen alkoi uudelleen 1947 Tukholmassa, jonka jälkeen seuraavat MM-tapahtumat olivat 1949, 1950, 1954, 1958, 1959 ja 1962. Tämän jälkeen kaikkien lajien MM-kilpailu on järjestetty joka neljäs vuosi, kaksi vuotta ennen olympialaisia.
Haulikkoampujat kilpailevat muista Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton (ISSF:n) lajeista poiketen myös omissa MM-kilpailuissaan. He järjestävät ovat MM-kilpailunsa muina vuosina paitsi olympiavuonna ja kaikkien lajien MM-kilpailuvuonna.
Suomalaiset voittivat ensimmäiset maailmanmestaruutensa 1930 Antwerpenissa. Eino Oksa voitti kaksi kultaa: 300 metrin vapaakiväärin pystyasennon kilpailun ME-tuloksella 359 ja 300 metrin vapaakiväärin 3 x 40 laukauksen kilpailun tuloksella 1111. Kullervo Leskinen ampui 300 metrin vapaakiväärin makuuasennon voiton ME-tuloksella 389. S.O. Lindgren voitti 50 metrin pienoiskiväärin makuuasennon tuloksella 392.
mv