Ampumaurheilu kuuluu edelleen Olympiakomitean parhaiden kesälajien joukkoon. Se kävi ilmi torstaina, kun OK:n huippu-urheiluyksikkö julkisti ensimmäiset uuden tehostamistukijärjestelmänsä mukaiset tukipäätökset.
Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö jakoi ensi vuodelle kesäolympialajien ja muiden kansainvälisen tason kesälajien tehostamistukea yhteensä 3 223 760 euroa ja parakesälajien tukea 338 000 euroa. Summalla tuetaan sellaisia kansainvälisen tason valmentautumisprosesseja, joihin myös laji itse satsaa ja uskoo merkittävästi.
– Jaoimme nyt ensimmäistä kertaa uusilla kriteereillä tukea suomalaiselle huippu-urheilulle. Toimimme kansainvälisesti vertailtuna pienillä resursseilla, joten meidän on oltava tehokkaita. Parhaiten tehokkuus toteutuu, jos käytämme resurssimme yhteisesti sovittujen kriteerien ja strategisten linjausten mukaisesti, huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski sanoi.
Kesälajien joukossa ei ollut yhtään sellaisia lajia, joka olisi kuulunut OK:n kärkilajeihin. Ampumaurheilu kuuluu toiseksi korkeimmalle tasolle eli niin sanottujen investointilajien joukkoon yhdessä muun muassa uinnin, voimistelun ja yleisurheilun kanssa.
Ampumaurheilun tehostamistuen kokonaissumma on 185 000 euroa, kun se viime vuonna oli 171 800 euroa. Tuki kohdentuu maajoukkueohjelmiin, maajoukkuevalmennuksen tehostamiseen ja kansainvälisen vaatimustason leiritysohjelman toteuttamiseen. Olympiavalmentajatukea saavat Kari Kopra ja Tom Alderin. Nuorten olympiavalmentajan palkkatuki jatkuu Pirjo Peltolalle.
Asiantuntijuuden tehostamistuki suunnataan muun muassa psyykkisen ja fyysisen valmennuksen tehostamiseen sekä ravitsemusvalmennukseen ja näköfysiologiaan.
Helsingissä torstaina pidetyssä OK:n tiedotustilaisuudessa mainittiin esimerkkinä tuetusta kärkiprosessista naisten trapin maajoukkueen päivittäisvalmennuksen tehostaminen ja laadun nostaminen. Lisäksi mainittiin tuettuja talenttiprosesseja, joiden joukossa ovat nuoret ampumaurheilijat Cristian Friman, Eetu Kallioinen ja Vili Kopra.
Tukiurheilijat trapin, skeetin ja kiväärin maajoukkueohjelmissa ovat Satu Mäkelä-Nummela, Marika Salmi, Mopsi Veromaa, Vesa Törnroos, Cristian Friman, Eetu Kallioinen, Vili Kopra, Marjut Heinonen, Timo Laitinen, Oskari Kössi, Tommi Takanen, Juho Kurki, Aleksi Leppä, Eemil Pirttisalo, Timi Vallioniemi ja Niina Aaltonen.
Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen muistutti tiedotustilaisuudessa, että nyt jaettu tuki on vain pieni osa huippu-urheilun saamasta kokonaistuesta.
– Tukieurojen lisäksi prosessin tärkeä anti on se, että uusittua toimintatapaa ja uusia kriteereitä voidaan hyödyntää myös muiden tukieurojen jakamisessa, hän kiteytti.
Kesälajien tukien kokonaissumma kasvoi lievästi vuoteen 2017 verrattuna. Huippu-urheiluyksikön huippuvaiheen ohjelman johtaja Mika Lehtimäki korosti, että suurin muutos on tehty keskittämällä ja kasvattamalla panostusta kärkiurheilijoihin sekä lajeihin, joissa huippu-urheiluyksikön tehostamistuella on paras investointilooginen vaikuttavuus.
– Olemme halunneet vahvistaa menetyspotentiaalisten urheilijoiden ja joukkueiden valmistautumista kohti Tokion olympialaisia 2020. Tämä on tarkoittanut keskittämistä lajien välillä, mutta myös lajien sisällä. Kasvu kohdistuu erityisesti kärkiprosesseihin, Lehtimäki sanoi.
– Keskittämisen seurauksena osa lajeista tai urheilijoista saa vähemmän tukea kuin aiemmin. Ymmärrämme pettymyksen, mutta olemme pyrkineet näillä päätöksillä kantamaan tärkeimmän vastuumme eli varmistamaan tuloksentekoedellytyksiä terävimmän kärjen osalta, Lehtimäki sanoo.
Viime vuonna tukea sai yhteensä 33 olympialajia ja kansainvälisen tason kesälajia sekä 13 paralympialajia. Tänä vuonna prosessiin osallistui 35 olympialajia ja kansainvälisen tason kesälajia, joista 18 sai lajitukea ja yhdeksän lajin urheilijoille myönnettiin yksilötukea. Vammaisurheilun puolella prosessiin osallistui tänä vuonna 13 paralympialajia, joista 10 sai lajitukea ja triathlon yksilötukea. Lisäksi huippu-urheiluyksikkö maksaa palkkatukea 55:lle nuorten olympiavalmentajalle 20 kesälajissa.
Lehtimäki painotti, että huippu-urheiluyksikön tuki on tehostamistukea, jolla tuetaan sellaisia uskottavia, kansainvälisen tason prosesseja, joihin laji ja lajiliitto itse satsaavat ja uskovat merkittävästi.
– Pelkät jaetut rahasummat eivät kerro lajien välisestä järjestyksestä kaikkea. Jokaisen lajin sisällä eurot on kohdennettu räätälöidysti ja tarveharkintaisesti toimintaan. Tuen saamiseksi lajilla tai urheilijalla on oltava omia kansainvälisesti kilpailukykyisiä toimintoja, joita meidän tuellamme voidaan tehostaa.
Lehtimäki korosti myös sitä, että prosessi ei pääty tukien jakamiseen eikä mikään laji putoa pysyvästi järjestelmän ulkopuolelle.
– Useimmille lajeista, jotka nyt jäivät tehostamistuen ulkopuolelle, pystymme antamaan tukea urheiluakatemiaohjelman tai nuorten olympiavalmentajien palkkatuen kautta tai puhtaana asiantuntijasparrauksena. Uskomme, että näiden toimenpiteiden kautta mahdollisimman moni laji kehittyy ja nousee uudelle tasolle, ja pääsee myös suoran huippu-urheilutuen piiriin, Lehtimäki sanoo.
Nyt tukipäätöksen saaneiden lajien ja urheilijoiden kanssa jatketaan yhdessä sovittuja kehittämistoimenpiteitä lajien huippu-urheilusuunnitelmien ja tavoitteiden suunnassa. Lajien kehittämis- ja tukijärjestelmäprosessi jatkuu palautetilaisuudella tammikuussa, jolloin myös kesälajien apurahat jaetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntäminä.
Talvilajien osalta tehdään Pyeongchangin olympialaisten ja paralympialaisten jälkeen päättyvän olympiadin analyysi, käynnistetään vuoteen 2022 tähtäävä olympiadi ja päätetään huippu-urheiluyksikön tehostamistuet vastaavan prosessin kautta. Kesälajien tukia tarkastellaan seuraavan kerran syksyllä 2018.