– Valiokunta pitää tutkimisen arvoisen asiana myös sen selvittämistä, pitäisikö ampuma-aseen hankkineet henkilöt velvoittaa suorittamaan niin sanottu ampumakortti. Kortti olisi tarkoitettu niille aloittaville ampujille, joilla ei juurikaan ole kokemusta ampumisesta, toteaa eduskunnan puolustusvaliokunta lausunnossaan ampuma-aselaista. Puolutusvaliokunta julkaisi lausuntonsa tiistaina 4. toukokuuta.
Puolustusvaliokunta toteaa lausunnossaan käsiaseluvan ikärajan nostamisen 20 vuoteen olevan "valiokunnan saaman selvityksen mukaan erityisen ongelmallinen niille
alle 20-vuotiaille henkilöille, jotka harrastavat ampumaurheilua ja kuuluvat Suomen Ampumaurheiluliiton maajoukkue- ja valmennusryhmiin. Puolustusvaliokunta ehdottaa hallintovaliokunnalle, että aktiivista kilpa-ammuntaa harrastavalle alle 20-vuotiaalle urheilijalle annetaan myös jatkossa poikkeuslupana tai erivapautena rinnakkaislupa nykyisen käytännön mukaisesti. Valiokunta huomauttaa, että ampuma-ase lakiehdotuksen 54 §:n mukaan kivääriaseeseen voidaan antaa rinnakkaislupa ampumaurheilua varten myös 15 vuotta vaan ei 18 vuotta täyttäneelle
henkilölle".
Ampuma-aselaissa käsiaseluvan saamisen yhtenä edellytyksenä on, että hakija on harrastanut ammuntaa vähintään kaksi vuotta, jos hän hakee lupaa ampumaurheilu perusteenaan. Puolustusvaliokunta haluaisi lyhentää harjoitteluajan 6-12 kuukauteen. "Lyhyempi harjoittelujakso mahdollistaisi valiokunnan mielestä myös 2 vuoden harjoittelujaksoa paremmin hakijan intensiivisemmän ja paremmin kontrolloidun seurannan ja harrastamisen tosiasiallisen laadun osoittamisen. Mikäli harjoitteluaika halutaan säilyttää hallituksen esityksessä kuvatun mukaisena puolustusvaliokunta esittää, että suoritettu varusmiespalvelus tai naisten vapaaehtoinen asepalvelus otetaan täysimääräisesti huomioon laskettaessa kahden vuoden määräaikaa aseen hallussapitoluvan hankkimiseksi niiden henkilöiden osalta, joiden tehtäviin on varusmiespalveluksen aikana kuulunut käsiaseiden aktiivinen käyttö (esimerkiksi sotilaspoliisit)", puolustusvaliokunta lausuu.
Puolustusvaliokunta arvioi ampuma-aselain aiheuttavan merkittäviä lisätehtäviä. Esimerkiksi "ampumaseuran ampuma-asekouluttajan tulee pystyä tosiasiallisesti seuraamaan ampuma-aselupaa hakeneen henkilön säännöllistä harjoittelua. Valiokunta näkee, että tällaisen harjoittelutoiminnan seuranta on monin paikoin toteutettavissa ainoastaan ampumaseuratoimintaan jollain tavalla kytkeytyvällä mekanismilla. Puolustusvaliokunta esittää, että hallintovaliokunta ottaa mietinnössään tarkemmin kantaa siihen, kuinka 45 §:n edellyttämä aktiivinen ampumaharrastus on käytännössä osoitettavissa tilanteessa, jossa hankkimisluvan hakija ei kuulu ampumaseuraan".
Hallintovaliokunta muodostaa eduskunnan kannan ampuma-aselakiesitykseen. Mietinnön tekevälle hallintovaliokunnalle lausunnon antavat puolustusvaliokunnan lisäksi maa- ja metsätalousvaliokunta ja perustuslakivaliokunta.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan lausunto löytyy täältä.
Perustuslakivaliokunnan lausunto löytyy täältä.
Katso myös "Eduskunnan valiokunnat käsitelleet ampuma-aselakia yli puoli vuotta": https://www.ampumaurheiluliitto.fi/hallinto/?x31762=3736471.