Vesa Nissinen jatkaa Ampumaurheiluliiton puheenjohtajana. Asiasta päätti SAL:n liittokokous sunnuntaina Lohjalla pitämässään kokouksessa. Aluetoiminnassa päätettiin siirtyä keskitettyyn malliin.
Suomen Ampumaurheiluliiton liittokokous pidettiin sunnuntaina Lohjalla Kisakallion urheiluopistolla. Kokouksen puheenjohtajana toimi Outi Wuorenheimo. Äänioikeutettuja osallistujia oli 22.
Kokous valitsi helsinkiläisen Vesa Nissisen, 61, jatkamaan liiton puheenjohtajana. Hän aloitti tehtävässään vuonna 2017 eli tuleva kaksivuotiskausi (2025–26) on järjestyksessään viides.
Nissinen jatkaa puheenjohtajana, vaikka hän kaksi vuotta sitten sanoi, että tämä on hänen viimeinen kaksivuotiskautensa.
– Kiitos luottamuksestanne! Halusin jatkaa tehtävässä, koska olen aloittanut niin monta asiaa, jotka ovat minun vastuullani. Asiat on nyt vietävä loppuun. Tuntuu hyvältä jatkaa työntekoa teidän kanssanne, Nissinen kiitti kokousväkeä.
Kokouksessa käsiteltiin liittohallituksen selostus SAL:n toiminnasta ja taloudenhoidosta kahdelta edelliseltä kalenterivuodelta (2022–2023) sekä keskusteltiin ja päätettiin toiminnan ja talouden suuntaviivoista seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.
– Vuosi 2022 oli uuden strategian toinen vuosi. Päätoiminen seurakehittäjä aloitti kyseisen vuoden alussa, ja valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen ja valmennuskulttuurin kehittämishanke alkoi syyskuussa. Koronan suhteen tilanne normalisoitui ja kansainvälinen kilpailu- ja leiritoiminta palautui ennalleen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti kustannuksia, toiminnanjohtaja Anne Laurila listasi.
Laurilan mukaan vuoden 2023 aikana vaikuttamistyö kantoi hedelmää. Hän mainitsi muun muassa merkittävät kirjaukset hallitusohjelmaan – esimerkkinä tuhannen ampumaradan tavoite.
– Se oli myös hieno huippu-urheiluvuosi. Ympäristölupahanke jatkui kahdeksan työntekijän voimin, ja EU-rahoitteinen ActYoung-hanke alkoi. Vuoden aikana oli taloushaasteita, tase oli kuitenkin hyvässä kunnossa. Kansainvälinen matkustaminen kallistui entisestään. Suomi toimi aktiivisesti venäläisten pitämiseksi poissa urheilutoiminasta ja kamppaili Euroopan ampumaurheiluliiton (ESC) johdon vaihtamiseksi, Laurila totesi yhteenvedossaan.
Suomalaiset ampumaurheilijat saavuttivat 62 arvokisamitalia vuonna 2022 ja 59 arvokisamitalia viime vuonna. Tänä vuonna määrä oli 68.
Liittovaltuuston puheenjohtaja Markus Ahtiainen esitteli liiton strategian vuosille 2025–2028. Sen valmistelu aloitettiin kesäkuussa 2023. Ahtiainen luonnehti sitä liittohallituksen ja -valtuuston sekä toimiston väestä koostuneeksi työryhmätyöskentelyksi.
– Nykytilaa ja tulevaisuuden tavoitteita arvioitiin neljässä itsenäisessä työryhmässä. Ryhmien lähestymisteemat olivat muuttuva toimintaympäristö, battle must win, swot-analyysi ja out of box. Ryhmien työt koottiin yhteen, jonka jälkeen muodostettiin tietopohja tilannekuvan muodostamiseksi. Tämän jälkeen tehtiin avoin kysely netissä ja esiteltiin strategialuonnosta useissa tilaisuuksissa.
Ahtiaisen mukaan tilannekuva seuraavalle strategiakaudelle hahmottuu seuraavien teemakokonaisuuksien ympärille: ampumaradat, ampumaharrastukseen kohdistuva regulaatio ja sisäinen kumppanuus. Lisäksi on haluttu huomioida kuluvan strategiakauden jatkumo ja muuttuva toimintaympäristö. Visioon, missioon ja arvoihin ei tehty muutoksia.
– Kuten aiemmassakin strategiassa, myös uudessa on huomioitu seurakyselyn vastauksia ja Olympiakomitean strategia, jonka visio on ”kansainvälisesti menestyvä urheilumaa, jossa yhä useampi liikkuu enemmän”.
Seurojen kolme yleisintä omaa kehitystavoitetta olivat vastausten perusteella: rataolosuhteiden kehittäminen (75 %), seuran jäsenmäärän kasvattaminen (50 %) ja ohjatun toiminnan määrän lisääminen nykyisestä (45 %).
Ahtiaisen esittelemä Ampumaurheiluliiton strategia hyväksyttiin kokouksessa. Sen painopistealueet ovat seuratoiminnan elinvoiman kasvattaminen ja olosuhteisiin vaikuttaminen. Kolmas perustehtävä liitolla on huippu-urheilumenestyksen tuottaminen.
Seuratoiminnan elinvoiman kasvattamisen avainsanat ovat sisäinen kumppanuus. Avainresurssit kehittyvät myönteisesti: ihmiset, jotka toiminnan mahdollistavat, seurat ja niiden taloudelliset mahdollisuudet. Lisäksi vahvistetaan toimijoiden osaamista, tuetaan kehittymistä ja jaksamista sekä varmistetaan toimijoiden riittävyys. Seuroja tuetaan erityisesti ympäristöasioissa, seurakehityksessä, nuorisotoiminnassa ja talouden kehittämisessä.
Ampumaurheilussa on positiivinen asenneilmapiiri ja kaikkia arvostetaan. Yhteistyö ampumaharrastuksessa mukana olevien toimijoiden kesken on vahvaa (mm. reserviläiset, metsästäjät). Strategiassa todetaan: ”Toimimme paikallisella ja valtakunnallisella tasolla toisiamme tukien. Vaikutamme yhdessä ampumaharrastuksen edellytyksiin.”
Olosuhteisiin vaikutetaan siten, että Suomessa on tuhat ampumarataa vuoteen 2030 mennessä, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu. Lisäksi ampumaharrastajien ja kumppanuuksien määrä kasvaa tällä hallituskaudella, ja saavutetut muutokset ja kehityksen suunta vakiinnutetaan: ”Jatkamme yhteiskunnallista vaikuttamista ampumarata-asioissa, jotta lainsäädäntö ja tulevat hallitusohjelmat tukevat jatkossakin ampumaratojen myönteistä kehitystä ja ampumarataverkoston kehittämiseen ja ylläpitoon on mahdollista saada taloudellista tukea.”
Strategian mukaan ampumaratojen halutaan olevan aiempaa helpommin saavutettavissa eli Ampumaurheiluliitto vaikuttaa ampumarataverkoston rakentumiseen lähelle harrastajia, erityisesti kasvukeskuksissa ja isoissa kaupungeissa.
Strategian mukaan ampumaratatoimijat ovat jatkossa aidommin osallisia ampumarata-asioissa ja pääsevät ampumaharrastusta koskeviin päätöksentekoprosesseihin yhä aikaisemmassa vaiheessa: ”Pyrimme käynnistämään haluamamme muutokset yhteiskunnallisella tasolla ja vaikuttamaan päätöksenteon sisältöihin paljon ennen lausuntovaihetta.”
Ampumarata-asioiden lupakäsittelyn halutaan yksinkertaistuvan ja siirtyvän sisäministeriön alaisuuteen.
– Kannustamme siirtymistä ns. Ruotsin malliin, jossa ympäristöasiat ovat osana ampumaratalupaa, ja vaikutamme ministeriövaihdoksen syntyyn. Asiantuntijamme ovat mukana rakentamassa uutta tehokkaampaa ja yksinkertaisempaa mallia Suomeen yhteistyössä virkamiesten ja poliitikkojen kanssa, Ahtiainen jatkoi ja lisäsi, että harrastuksen aloituskynnys alenee.
Huippu-urheilumenestyksen turvaamisessa ammattimaisuus kasvaa. Ampumaurheilijoiden halutaan menestyvän tärkeimmissä arvokilpailuissa eli he saavuttavat olympiapaikkoja ja finaalipaikkoja ISSF:n olympialajien kilpailuissa. Suomen halutaan olevan johtavia maita ei-olympialajien arvokilpailuissa. Esikuvat tuovat uusia harrastajia ja huippu-urheilijoita.
Onnistumisen edellytyksiä ovat muutoskyky, vahva viestintä ja digikehitys.
Edellinen, vuonna 2022 järjestetty liittokokous käsitteli aluejärjestelmän tulevaisuutta. Tuolloin aluejärjestelmää tarkasteltiin kolmen vaihtoehtoisen mallin pohjalta: alueet lakkautetaan nykymuodossaan, niiden määrää vähennetään tai niiden määrä pysyy nykyisellään (9). Liittokokous päätti, että aluetoiminnan tulevaisuuden selvitystä jatketaan ja selvitetään vaihtoehtojen kustannusvaikutukset.
Liittohallitus oli nyt koonnut materiaalin asian käsittelyä varten. Tavoitteena on tehdä nykyisestä toiminnasta entistä parempaa joka puolella Suomea, toiminnan virtaviivaistaminen, turhan byrokratian ja hallinnon karsiminen ja resurssien siirtäminen tehokkaammin ruohonjuuritason toimintaan sekä päivittää ja selvittää, millaista toimintaa SAL haluaa alueellisesti toteuttaa, miten ja millä resursseilla sitä toteutetaan.
Lisäksi halutaan löytää toimivin malli liiton jäsenseurojen valmennus- ja harrastustoiminnan tukemiseksi eri puolella Suomea ja edistää seurojen keskinäistä yhteistyötä ja SAL:n toimiston ja seurojen välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua.
Liittokokous äänesti ensin kahdesta vaihtoehdosta: päätetään tässä kokouksessa organisoitumisen mallista, jolla edetään, tai jatketaan asian selvittämistä. Ensimmäinen vaihtoehto voitti äänin 58–24. Alueorganisaation tarkastelussa pyydettiin liittokokouksen linjausta siitä, jatketaanko alueorganisaatiomallilla vai siirrytäänkö keskitettyyn malliin. Äänestyksen perusteella kokous päätti siirtyä keskitettyyn malliin (61–21), mikä tarkoittaa nykyisten aluejaostojen lakkauttamista.
Kolmannessa äänestyksessä päätettiin aikataulusta, koska keskitetty malli vaatii muutoksia muun muassa liiton toimintasääntöihin: halutaanko muutokset tehdä seuraavassa liittokokouksessa vuonna 2026 vai jo aiemmin ylimääräisessä liittokokouksessa, jolloin uusimuotoinen toiminta voisi käynnistyä jo aiemmin. Jälkimmäinen vaihtoehto voitti äänin 71–11.
Liittokokouksessa valittiin kahdeksi seuraavaksi kalenterivuodeksi liittovaltuuston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet sääntöjen mukaisesti:
Etelä-Suomen alue: Markus Ahtiainen (Jarmo Pöndelin), Jere Hakanen (Tero Tuoriniemi), Mikael Ekberg (Marko Reinikainen), Tea Holm (Mikael Kaislaranta), Timo Konttinen (Sami Nikki)
Hämeen alue: Sami Haume (Philippe De Swart), Ville Leskinen ( Jarmo Syvänne), Jarmo Pyyhtiä (Timo Hänninen), Elina Selin (Aada Heikkilä), Lars-Christian Schaumann (Petri Eteläniemi)
Itä-Suomen alue: Lauri Nousiainen (Antti Seppänen), Risto Kilpeläinen (Katja Antrela)
Kaakkois-Suomen alue: Pekka Heiskanen (Jussi Suoknuuti), Pekka Hulkkonen (Jorma Kuivanen), Mikko Mattila (Jouni Alenius), Merja Sikanen (Janne Kovanen)
Keski-Suomen alue: Teemu Lahti (Kari Laitinen), Jari Lehtinen (Juhani Öhman)
Lapin alue: ei esitetty edustajaa
Lounais-Suomen alue: Jarmo Engblom (Harri Pekola), Matti Viljakainen (Pentti Männistö), Janne Huttunen (Jorma Lång), Jorma Röppänen (Pekka Nummelin), Heikki Pietinalho (Ilkka Ratamo)
Pohjanmaan alue: Jussi Ahomäki (Jarkko Rannisto), Marko Mäkelä (Marjo Yli-Kiikka), Juha Savolainen (Jani Lepistö)
Pohjois-Pohjanmaan alue: Veikko Huotari (Vesa Äikäs), Keijo Spring (Joni Luoto)
Reserviupseeriliitto: Petri Ranta (Timo Niiranen)
Reserviläisliitto: Teppo Nikkanen (Henri-Pekka Tuominen)
Upseerien ampumayhdistys: Henri Häkkinen (Matti Laitinen)
SFS: Anders Holmberg (Rolf Nilsson)
Lisäjäsenet: Sari Posio, Esa Savola