Ampumaurheiluliiton perinteinen Grande Finale -viikonloppu alkoi lauantaina Lohjalla sijaitsevassa Kisakallion urheiluopistossa.
Lajiparlamentit ja Grande Finale -tapahtuma järjestetään Kisakallion urheiluopistossa nyt yhdeksännen kerran. Edellisten vuosien tavoin – pois lukien koronavuodet – opistolla liikkuu viikonlopun aikana runsaat sata ampumaurheilusta innostunutta henkilöä.
Tilaisuuden aluksi vietettiin hiljainen hetki Lauri Siltavirran muistoksi. Arvostettu ja menestynyt skeet-valmentaja kuoli Kempeleessä lokakuun 22. päivänä. Hänet muistetaan erityisesti olympiamitalisti Marko Kemppaisen henkilökohtaisena valmentajana. Siltavirta valittiin Ampumaurheiluliiton Vuoden valmentajaksi 2004 ja 2006.
Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Anne Laurila kävi avauspuheenvuorossaan läpi liiton tänä vuonna päättyvää strategiaa ja sen painopistealueita, jotka ovat elinvoimainen ja kasvava seura sekä mahdollistavat olosuhteet. Strategiassa on neljä onnistumisen edellytystä, jotka ovat tiivis vuorovaikutus ja yhteistyö liiton ja seurojen välillä, menestyvä huippu-urheilu, tehokas ja monipuolinen viestintä sekä nykyteknologian ja digitalisaation hyödyntäminen, Laurila selvitti.
Pian päättyvän strategiakauden rinnalla on ollut jo jonkin aikaa käynnissä uuden strategian kehitysprosessi. Laurila toivoi lajiväeltä siihen ”syötteitä ja ajatuksia”. Sana on vapaa, hän totesi.
Laurila nosti esiin myös poimintoja ensi vuodesta ja tulevista vuosista. Hallitusohjelmaan on kirjattu tuhannen ampumaradan tavoite, joka on Laurilan mukaan merkki ampumaurheilun mielikuvan muuttumisesta aiempaa myönteisemmäksi. Digikehityksessäkin otetaan ensi vuoden aikana askeleita eteenpäin.
Tärkeä asia on myös se, että vuosi 2024 on olympiavuosi. Suomalaiset ampumaurheilijat ovat saavuttaneet kaksi maapaikkaa Pariisin olympialaisiin – Eetu Kallioinen skeetissä ja Aleksi Leppä kiväärissä. Laurilan mukaan keskeistä on hyödyntää ampumaurheilun saama näkyvyys mahdollisimman hyvin yhdessä.
– Siksi esimerkiksi alkeistason kurssien saaminen keskitetysti Suomisportin sporttihakuun on erittäin tärkeää. Siellä on 800 000 käyttäjää, joten potentiaalisia uusia harrastajia on. Jos kaikki kurssit ovat Suomisportissa, liittokin voi markkinoida tulevia tapahtumia paremmin, Laurila sanoi.
Voimakas panostus seurojen tukemiseen oman toiminnan kehittämisessä jatkuu. Myös ympäristölupahanke jatkuu, ja jatkohankkeen rahoitushaku on käynnissä. Laurila mainitsi myös ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen ja valmennuskulttuurin kehittämishankkeen sekä yritysyhteistyön tehostamisen.
Ensi vuonna järjestettävät kivääripracticalin MM-kilpailut aloittavat arvokisaputken Ruutikankaalla. Vuonna 2025 siellä järjestetään siluetin ja kasa-ammunnan EM-kilpailut ja vuonna 2027 kiväärin, pistoolin, haulikon ja liikkuvan maalin EM-kilpailut.
Puheenvuoron käytti myös Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja Ville Häyrinen, jonka mukaan suomalaisen huippuampumaurheilun vuosi on ollut erittäin hyvä.
– Arvokisamitaleja on tullut useista lajeista, ja niiden lisäksi saavutimme kaksi maapaikkaa Pariisin olympialaisiin. On myös ollut erittäin antoisaa työskennellä intohimoisesti lajiin suhtautuvien ihmisten ja ammattitaitoisten valmentajiemme kanssa, runsaan vuoden ajan valmennuksen johtajana toiminut Häyrinen summasi.
Iltapäivällä ovat vuorossa lajiparlamentit, ja Ampumaurheiluliiton vuoden parhaat palkitaan kello 18.30 alkavassa Grande Finale -gaalassa.