Valmentaminen on haastava, mutta kiehtova ja antoisa tapa olla mukana urheilussa. Se tarjoaa mahdollisuuden haastaa itseä, oppia ja oivaltaa uutta, kokea onnistumisia ja syventää ymmärrystä omasta lajista. Valmentaminen on tapa kasvaa ja kehittyä yhdessä urheilijan kanssa. Parhaimmillaan siitä voi tulla pitkä yhteinen matka täynnä hienoja elämyksiä ja oivalluksia.
Kuva Aaro Vuorimaa. Valmentaja Jari Lehtinen opastaa kivääriampujia luotilajien tehoryhmien leirillä Kouvolan Tyrrissä kesäkuussa 2023.
Kuten kaikessa kehittävässä ja tavoitteellisessa toiminnassa, valmentamisestakin tulee sitä mielekkäämpää, mitä enemmän siihen on itse valmis laittamaan aikaa ja energiaa. Yksi hyvän valmentajan tärkeimpiä ominaisuuksia onkin juuri halu oppia, kehittyä ja tulla paremmaksi siinä, mitä tekee. Tässä mielessä valmentaja ei juurikaan eroa urheilijasta.
Suomalaisen valmennusosaamisen mallissa valmentajan osaaminen jaetaan kolmeen eri osa-alueeseen: urheiluosaamiseen, ihmissuhdetaitoihin ja metataitoihin eli itsensä kehittämisen taitoihin. Tämä jaottelu pohjautuu pohjoisamerikkalaisten arvostettujen valmennusosaamisen tutkijoiden ja kehittäjien Jean Côtén ja Wade Gilbertin työhön ja teorioihin. Côtén ja Gilbertin mukaan valmentajana kehittymisen ja kasvamisen edellytys on kyky reflektoida omaa toimintaa ja kaiken lähtökohtana on valmentajan oma halu oppia ja kehittyä.
Kuva Olympiakomitea / KIHU. Valmentajan osaamisalueet.
On tärkeää muistaa, että kaikista ei tarvitse, eikä voi tulla huippuvalmentajia. Aivan kuten ei kaikista ampumaurheilijoistakaan tule olympiavoittajia tai maailmanmestareita. Jokainen valmentaja määrittelee itse omat tavoitteet ja sen tason, jolla haluaa valmentaa. Suomalaisen ampumaurheilun elinvoimaisuuden ja kehittymisen näkökulmasta jokainen taso on myös yhtä tärkeä ja arvokas.
Ilman osaavia ja innostavia ampumaurheilukouluohjaajia meillä ei ole aktiivista seuratoimintaa, eikä uusia harrastajia, joista osa etenee kilpailemaan ja vain hyvin pieni osa etenee aina huippu-urheilijan polulle asti. On myös hyvä muistaa, että eri tasoilla vaaditaan valmentajalta hieman erilaista osaamista. Aikuisen huippu-urheilijan valmentajalta edellytetään erilaisia taitoja kuin lasten ampumaurheilukoulun ohjaajalta.
Koulutusjärjestelmä uudistuu
Miten eri tasoilla vaadittavaa valmennusosaamista sitten voi hankkia ja kehittää? Suomen Ampumaurheiluliitto tarjoaa valmentajille mahdollisuuksia kehittyä formaalin muodollisen koulutuksen kautta. Liiton valmentaja- ja ohjaajakoulutus on ollut viimeisen vuoden voimakkaan kehitystyön alla ja sen tuloksena juuri näillä hetkillä starttaa ensimmäiset uudenmuotoiset monilajisen ampumaurheilukoulun (MOAK) ohjaajakoulutukset.
Ohjaajakoulutusten toteuttamiseksi olemme saaneet liitossa koottua eri lajeista osaavan ja motivoituneen kouluttajaverkoston, jonka osaamisen ja yhteisen linjan varmistamiseksi on järjestetty tämän vuoden aikana neljä kouluttajien verkosto- ja koulutustapaamista.
Kuva Kustaa Ylitalo. Pistoolivalmentaja Juhani Forsman opastaa valmentajakouluttaja Sanna Erdogania pistooliammunnan saloihin kouluttajakoulutuksen demoharjoituksessa Tampereella toukokuussa 2023.
Muodollinen koulutusjärjestelmä tarjoaa tulevaisuudessa valmentajille selkeän polun, jota pitkin valmentaja voi halutessaan edetä seuratason ampumaurheilukouluohjaajasta aina ammattivalmentajaksi asti. Tavoitteena on saada vielä tämän syksyn aikana käynnistettyä uudistettu tason yksi ohjaaja- ja valmentajakoulutus (VOK-1), joka on ampumaurheilukoulun ohjaajakoulutuksen jälkeen seuraava steppi valmentajan koulutuspolulla. VOK-1-koulutuksen etä- ja verkko-opinnot käynnistyvät loka-marraskuussa ja lähiopinnot vuoden 2024 alussa.
Valmentajan polku etenee ampumaurheilukoulun ohjaajakoulutuksesta (jatkossa MOAK), liiton järjestämien tasojen 1-3 ohjaaja- ja valmentajakoulutusten (VOK) kautta valmentajan ammattitutkinnolle ammattivalmentaja- (entinen VAT, nykyään liikunnanohjauksen perustutkinto, valmennuksen linja) ja valmentajan erityisammattitutkinnoille (VEAT). Ammatillisia valmentajatutkintoja Suomessa tarjoavat urheiluopistot. Ylintä ammatillista valmentajakoulutusta Suomessa tarjoaa Jyväskylän Yliopiston liikuntatieteen laitos. Ampumaurheiluliitto tekee yhteistyötä valmentajakoulutuksissa Kisakallion Urheiluopiston, Suomen Valmentajat ry:n sekä muiden lajiliittojen, opistojen ja koulutusorganisaatioiden kanssa.
Kuva Kustaa Ylitalo. Ampumaurheiluvalmentajan koulutuspolku 2024.
Ampumaurheiluliiton oman valmentajakoulutusjärjestelmän lisäksi Kansainvälinen Ampumaurheiluliitto (ISSF) tarjoaa jatkossa mahdollisuuden valmentajille suorittaa muodollisia valmentajakoulutuksia heidän kauttaan. Tästä tiedotamme lisää, kun asiat kansainvälisen koulutusjärjestelmän suhteen varmistuvat ja selkiintyvät.
Pääsääntönä on, että muualla suoritetut (esim. muiden lajiliittojen, liikunnan aluejärjestöjen, Suomen Valmentajien tai urheiluopistojen) vastaavat opinnot voidaan lukea hyväksi SAL:n valmentajatasojen suorituksissa. Muualla suoritettujen valmentaja- ja ohjaajakoulutusten korvaavuuksista sovitaan tapauskohtaisesti SAL:n nuoriso- ja koulutuspäällikön kanssa.
Osaamisen jakamista yli lajirajojen
Samaan aikaan muodollisen koulutusjärjestelmän rinnalla on hyvin tärkeää tukea ja lisätä informaalien kanavien kautta tapahtuvaa valmentajien oppimista ja kehittymistä. Kuten nykyään yleisesti tiedetään on valmennusosaamisen jakaminen yli lajirajojen ja eri lajien valmentajien vuorovaikutus yksi norjalaisen huippu-urheilumenestyksen taustatekijöistä.
Ampumaurheilussa meillä on monta erilaista lajia ja niiden parissa hyvin monenlaisia valmentajia hyvin monenlaisella osaamisella varustettuina. Suomalaisen ampumaurheilun kehittymisen kannalta on tärkeää vahvistaa tämän ”hiljaisen tietotaidon” leviämistä ampumaurheilulajista toiseen ja saada eri lajien ja seurojen valmentajat kohtaamaan toisiaan. Tätä tarkoitusta varten on tänä vuonna aktivoitu SAL Valmentajaverkosto, joka järjestää seminaareja, webinaareja, julkaisee artikkeleita ja kokoaa valmentajia saman pöydän ääreen.
Tulevaisuudessa on tarkoitus koota valmentajaverkoston kautta myös yhteinen harjoite- ja valmennusvinkkipankki, jossa valmentajat jakavat toisilleen erilaisia hyväksi toteamiaan valmennusmetodeja ja harjoitteita.
Kuten alussa todettiin, tärkein tapa kehittyä valmentajana on itsereflektio, oman toiminnan arviointi ja valmentajan oma halu oppia ja kehittyä sekä tehdä töitä omien valmennettaviensa kehittymisen eteen. Muodollinen koulutus yhdessä epämuodollisen toinen toisilta oppimisen kanssa muodostaa suomalaisen ampumaurheiluvalmentajan osaamisen perustan.
Kuten mikä tahansa matka, niin myös matka valmentajan polulla on huomattavasti antoisampi, kun ainakin osan siitä kulkee yhdessä ja jakaa ja vaihtaa kokemuksia muiden samalla polulla kulkevien kanssa. Silloin on aina mahdollisuus oppia näkemään uusia asioita ja maisemia polun varrelta.
Tärkeintä ei ole päämäärä vaan itse matka. Antoisaa matkaa valmentajan polulla!
Kuva Kustaa Ylitalo. Kansallisen trap -leirin osallistujia ja valmentaja Timo Vapola Orimattilassa heinäkuussa 2023.
Teksti:
Kustaa Ylitalo
Nuoriso- ja koulutuspäällikkö
Suomen Ampumaurheiluliitto