Pirjo Peltola sai torstaina Ampumaurheiluliiton korkeimman huomionosoituksen. Sen luovutti hänelle toiminnanjohtaja Anne Laurila. Kari Kopra sai hopeisen ansiomerkin.
Ampumaurheiluliiton toimistossa vietettiin torstaina läksiäis- ja joulukahveja. Kiväärivalmentaja Pirjo Peltolan pitkä työrupeama liitossa päättyy vuodenvaihteessa. Trapin päävalmentaja Kari Kopra lopettaa myös tehtävässään vuoden lopussa.
Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Anne Laurila luovutti Peltolalle liiton korkeimman huomionosoituksen kultaviirin. Se on järjestyksessään 43:s.
– Pirjolla on valtavan pitkä ura ampumaurheilussa – ensin urheilijana ja sitten valmentajana. Hän on toiminut 25 vuoden ajan liiton valmennustehtävissä ja para-ampumaurheilun kehittäjänä. Pirjo on liiton nykyisistä työntekijöistä pitkäaikaisin. Toivottavasti ampumaurheilu säilyy mukanasi myös jatkossa jossain kulmassa, Laurila sanoi kiitospuheessaan.
Karstulasta kotoisin oleva Peltola toimi viimeksi kiväärilajien päävalmentajana useiden vuosien ajan. Hän on edustanut Suomea lukuisissa kansainvälisissä arvokisoissa, joista mainittakoon kaksi olympiaedustusta (Soul 1988 ja Barcelona 1992). Peltola sijoittui Soulin ilmakiväärissä upeasti viidenneksi. Yksi uran huippuhetkistä oli myös vuoden 1986 MM-joukkuekulta.
Peltola voitti uransa aikana kaksitoista henkilökohtaista SM-kultamitalia. Merkittävä saavutus on sekin, että hän saavutti SM-mitaleja peräti neljällä vuosikymmenellä – ensimmäisen vuonna 1979 ja viimeisen 2000.
Peltola nosti kahvitilaisuudessa joitakin muistoja esiin. Niistä mainittakoon valmennusuran alku tyttöjen ja naisten kanssa, ensimmäiset tyttökivääriampujien arvokisamitalit, para-ammunnan integrointi Ampumaurheiluliiton toimintaan sekä Henri Häkkisen olympiamitali Pekingissä 2008. Tuoreimpina muistoinaan hän mainitsi muuton Joensuusta Turkuun valmennustehtäviin ja akatemiatoimintaan.
– Jälkeenpäin ajatellen huomaan haluavani muistella erilaisia prosesseja ja kehittämistyötä, kun taas päivittäisissä hetkissä mitalit ja menestys ovat tärkeimpiä.
Kopra sai Ampumaurheiluliiton hopeisen ansiomerkin. Hän toimi trapin päävalmentajana kolmen vuoden ajan ja sitä ennen nuorten valmentajana neljä vuotta. Kopra ilmoitti jo viime vuonna, ettei jatka tehtävässään Tokion olympialaisten jälkeen.
Kopra tuli urheilijana trapin maajoukkuetoimintaan mukaan vuonna 1985. Hän lopetti ampumisen jossain vaiheessa kokonaan, kunnes kymmenen vuotta myöhemmin aloitti taas uudestaan.
– Siirryin vähitellen aikuisten valmennustoimintaan mukaan. On ollut hienojakin hetkiä, mutta on ollut myös haastavaa. Hienoja hetkiä jään kaipaamaan, ja olisi ehkä ollut kiva jatkaakin, mutta ei, orimattilalainen Kopra sanoi.
– Nyt alkaa eläkeläisen vapaa-aika eli hirveä kiire, hän naurahti.