Lehti on lukijoilla joko perjantaina tai viimeistään ensi maanantaina eli 13. joulukuuta.
Kirjapaino pahoittelee tapahtunutta.
Toimistosihteeri Maila Pynnösellä tuli keskiviikkona 32 vuotta täyteen Suomen Ampumaurheiluliitossa.
Maila Pynnösen vuosipäivä sujui muun muassa SAL:n toimistoa koristellessa joulun kunniaksi.
– Näin korkealle olen päässyt, hän nauroi, kun hän ripusti joulukoristeita käytävän kattoon tuolin päällä seisten.
Lämpimät kiitokset Mailalle menneistä vuosista!
Yksitoista urheilijaa on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön tämänvuotisen Pro Urheilu -tunnustuspalkinnon.
Pro Urheilu -tunnustuspalkintoja on myönnetty vuodesta 2000 lähtien. Ne voidaan myöntää merkittävästä urheilu-urasta tai huomattavasta urheilusaavutuksesta. Palkinnot ovat suuruudeltaan 20 000 euroa.
Palkinnot jakoi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin keskiviikkona Helsingissä.
– Huippu-urheilumenestys on ollut ja on edelleen meille suomalaisille suuri asia. Palkinnon saaneet ovat oman urheilija-uransa aikana tuottaneet meille ja koko Suomen kansalle suuria ilon hetkiä ja elämyksiä, joista haluamme yhdessä teitä kiittää, Wallin sanoi jakotilaisuudessa.
Tunnustuspalkinnon saivat olympiakultamitalisti, keihäänheittäjä Arto Härkönen, olympia- ja MM-kultamitalisti, mäkihyppääjä Jari Puikkonen, MM-kultamitalisti, mäkihyppääjä Juhani Kärkinen, MM-hopeamitalisti, ratamoottoripyöräilijä Teuvo "Tepi" Länsivuori, MM-kultamitalisti, kestävyysjuoksija Pekka "Lätsä-Pekka" Päivärinta, jääkiekkoilija Juhani "Juuso" Wahlsten, olympiapronssimitalisti, estejuoksija Tapio Kantanen, MM-kultamitalisti, voimanostaja Anna-Liisa Prinkkala, MM-kultamitalisti, suunnistaja Sinikka Kukkonen, MM-hopeamitalisti, pikaluistelija Toivo Salonen ja paralympiakultamitalisti, pikajuoksija Harri Jauhiainen.
Yhdeksättä kertaa jaetut, kuvanveistäjä Nora Tapperin suunnittelemat, Pro Urheilu -mitalit myönnettiin kuudelle suomalaiselle urheilijalle tai urheilussa muuten keskeisesti vaikuttaneelle henkilölle.
Mitalin saivat urheilujohtaja Birgitta Kervinen, urheiluhistorioitsija Ingmar "Pelle" Björkman, urheilulääkäri Sakari Orava, urheilujohtaja Heikki Niininen, urheilujohtaja Marie Lundmark ja urheilutoimittaja Juhani Syvänen.
Aikuiset ovat vastuussa siitä, että lapsen päivittäisen kahden tunnin liikunta-annos täyttyy. Omilla valinnoillamme joko mahdollistamme tai estämme lapsen tai nuoren liikkeen. Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishankkeen tavoitteena oli selvittää lasten ja nuorten liikkumisen nykytila ja tehdä toimenpide-ehdotuksia liikunnasta syrjäytymisen vähentämiseksi.
Toimenpide-ehdotuksia työstettiin Nuoren Suomen koordinoimana yhteistyössä 96 asiantuntijan kanssa. Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishankkeen toimenpide-ehdotukset julkistettiin tiistaina.
Testaa, oletko sinä lasten liikunnan mahdollistaja?
Tiedän kuinka paljon lapsen tulee liikkua päivittäin.
Suomalaiset liikuntasuositukset määrittelevät lasten ja nuorten tarvitseman liikuntamäärän. Varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Kouluikäisten suositusten mukaan 7-18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia joka päivä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli puolet suomalaisista lapsista ja nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi.
Seuraan lapsen liikkumista.
Erittäin vähän tai ei lainkaan liikkuvia lapsia on pojista viidesosa ja tytöistä neljäsosa. Tästä joukosta valtaosa on aivan tavallisia lapsia ja nuoria. Lasten liikuntatottumukset kehittyvät osana perheen liikunta- ja terveystottumuksia, joten vanhemmilla on suuri rooli lasten liikunnan mahdollistajana. Lapsen päivittäisen liikunnan seurantakortin avulla vanhemmat voisivat arvioida lapsen liikkumista. Neuvolakäynneillä, päivähoidon kasvatuskeskusteluissa ja koulun terveysseurannoissa tulee lapsen liikunta-aktiivisuus ottaa puheeksi vanhempien kanssa.
Täytän lapsen päivittäisen liikunta-annoksen pienistä tuokioista.
Päivittäinen liikkuminen ei ole lapselle vaihtoehto vaan välttämättömyys. Päivittäiset liikuntatuokiot kerätään lyhyinä hetkinä pitkin päivää. Lisää lapsen omaehtoista liikkumista ja perheen arkiliikuntaa. Päivähoidossa ja koulussa tarjoa mahdollisuus päivittäiseen liikkumiseen.
En pysäytä lapsen liikkumista kielloilla.
Lapsen liikkumista estää turhat kiellot. Turvallisuutta ei edistetä estämällä lasta liikkumasta. Keinussa saa seistä ja puuhun kiipeillä. Sisällä saa hyppiä ja juosta. Huomaamattamme kiellämme lapsen liikkeen turvallisuus- ja mukavuussyihin vedoten.
Opettajana huolehdin oppilaitteni päivittäisestä liikkumisesta.
Mahdollistan jokaiselle oppilaalle tunnin liikettä joka päivä. Viikoittaiset liikuntatunnit eivät riitä. Löydän muita keinoja lisätä liikkumista mm. tarjoamalla liikunnan tukiopetusta, matalankynnyksen kerhoja tai mahdollisuuden monipuoliseen välituntiliikuntaan.
Lasten liikuttajana tunnistan liikkumattoman lapsen ryhmässäsi.
On arvioitu, että 25-30 prosentilla lapsista ja nuorista on liikuntaa rajoittavia esteitä ja he tarvitsevat erityistä tukea liikkumiseen aktivoimisessa. Erityisen riskiryhmän muodostavat lapset ja nuoret, jotka liikkuvat alle 30 minuuttia päivässä. Ryhmässä liikkumattomat lapset usein ”katoavat taustalle”. Tunnistamisen tueksi tulee tuottaa työkaluja liikunta-aktiivisuusseurantaan ja leikinomaisia liikuntatestejä motoristen perustaitojen havainnointiin.
Pihamme liikuttaa lasta.
Koululaisten liikkumisesta yli kolmasosa tapahtuu koulupihoilla. Kuntien tulee kunnostaa koulupihat lasten liikkumisen toimintakeskuksiksi. Kunnostamistyön tueksi tulee tuottaa liikuttavan pihan suosituksia kodeille, päivähoitoon ja kouluun. Vähän liikkuvia lapsia ja nuoria tulee houkutella liikkumaan uusilla digiliikuntavälineillä.
Otan lapset ja nuoret mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.
Miksi joku päättää nuorten puolesta miten ja missä liikutaan? Ota nuoret mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Selkeät työnjaot ja avoin innostava ilmapiiri edistävät osallisuutta. Aidon osallisuuden avulla nuoret oppivat yhteiskunnan täysvaltaisiksi jäseniksi. Liikunnalla on tässä myös välinearvo.
Urheiluseurassamme voi sekä harrastaa että kilpaurheilla.
Urheiluseurojen osaaminen nuorten liikuttajina tulee hyödyntää nykyistä paremmin. Urheiluseurojen harrasteliikuntamuotoja ja mahdollisuuksia tulee kehittää mm. tarjoamalla matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Moniarvoinen liikuntakulttuuri edellyttää, että sekä harrasteliikunta että kilpaurheilu nähdään tasavertaisina ja yhtä arvokkaina liikunnan muotoina. Ketään ei pudoteta pois seuratoiminnasta. Jotta monipuolinen tarjonta olisi mahdollista, seuroille tulee tarjota taloudellista tukea ja koulutusta.
Pallo vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivoimiseksi on nyt heitetty meille kaikille aikuisille. Ota koppi ja ole lasten ja nuorten liikunnan mahdollistaja!
Kehittämishankkeen taustatahoina ovat hallituksen Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, Lasten ja nuorten liikuntaohjelma ja Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta.
Linkistä http://www.nuorisuomi.fi/selvitystyo löydät ”Haasteena vähän liikkuvat lapset ja nuoret” -toimenpide-ehdotusraportin ja ”Pienet valinnat ratkaisevat” -videon.
Suomen Henri Häkkinen nappasi pronssimitalin kiväärin pika-ammunnassa (300m) lauantaina päättyneissä 45. Sotilaiden Maailmanmestaruuskilpailuissa Rio de Janeirossa, Brasiliassa.
Häkkinen oli heikosti mennen pystyasennon jälkeen vielä poissa mitalikorokkeelta, mutta erityisesti polven toinen sarja oli loistokasta ammuntaa. Sen ansiosta Häkkinen kiri edellä olleet ampujat kiinni ja nousee toistamiseen palkintosijoille näissä kisoissa. Häkkisen tulos pika-ammunnassa oli 567. Hän hävisi tasatuloksen Itävallan Michal Podolakille sisäkympein 12-8. Kilpailun voitti Norjan Odd Arne Brekne tuloksella 568.
Muista suomalaisista Jussi Puustinen ampui 545 ja Juha Rutonen 539.
Häkkinen valittaneen kisojen parhaaksi mieskivääriampujaksi kahden henkilökohtaisen mitalin ja yhteistuloksen ansiosta.
Pika-ammunta ammutaan vakiokiväärikilpailun tapaan, mutta kymmenen laukauksen sarjoille makuulta on aikaa 90 sekuntia sekä pystystä ja polvelta 120 sekuntia. Maailman ennätys 578 on USA:n Stephen Goffin (1986) ja Norjan Vebjörn Bergin (2009) nimissä.
Suomen sotilaspistoolijoukkue oli pikkuisen kiukkuinen pistoolin pika-ammunnan joukkuekilpailun viimeisen sarjan jälkeen. Marko Räsäsen pistooli lähti sarjatulelle (häiriökiintiö täynnä) ja samalla kauan pistoolijoukkueelle haettu mitali MM-tasolla jäi odottamaan itseään.
Jorma Jäntti oli Suomen paras tuloksella 580. Petri Ylinen ampui 578. Jäntti ja Ylinen selvisivät huomiseen henkilökohtaiseen kilpailuun. Marko Räsäsellä jäi häiriösarjassa ampumatta yksi laukaus, ja pronssimitalit jäivät vain neljän pisteen päähän. Räsäsen tulos oli 559.
Jorma Jäntin kausi on ollut paras suomalaisista sotilaspistooliampuijsta, mitä todistaa myös tämän kilpailun tulos. Lähellä Jänttiä on ollut myös Ylinen, joka on kauden edetessä parantanut otteitaan. Huomisesta kauden päätöskisasta odotellaan Suomen leiristä hyvää ja rentoa ammuntaa.
Joukkuetulokset
1. Brasilia 1732
2. Ukraina 1726
3. Turkki 1721
6. Suomi 1717.
Suomi sijoittui seitsemänneksi kiväärin pika-ammunnan joukkuekilpailussa 45. Sotilaiden Maailmanmestaruuskilpailuissa Rio de Janeirossa, Brasiliassa perjantaina 3.12.2010.
Suomen joukkueessa ampuivat Henri Häkkinen (554), Jussi Puustinen (551) ja Juha Rutonen (532). Suomi jäi pronssimitaleista 25 pistettä.
Tulokset
1. Itävalta 1666
2. Norja 1665
3. Tanska 1662.
7. Suomi 1637
Mäkelänrinteen uintikeskuksessa Helsingissä kisattiin torstaina leikkimielinen viesti puhtaan urheilun ja reilun pelin puolesta.
Uinnin maailmanmestaria Hanna-Maria Seppälää vastaan kauhoi viisi joukkuetta eli kyseessä oli 6×25 metrin viesti. Seppälä ui yksin tuon yhteensä 150 metrin matkan ja voitti ylivoimaisesti.
Seppälää vastaan kauhoivat muun muassa huippu-urheilun muutostyöryhmän johtaja Jukka Pekkala, kansanedustaja Juha Mieto, telinevoimistelija Timo Tuuha ja Ylen urheilutoimittaja Petra Manner.
Tapahtumalla juhlistettiin Suomen Antidopingtoimikunnan (ADT) ja Fazerin Puhtaasti paras -ohjelman kolmannen toimintavuoden käynnistymistä. Mäkelänrinteen uintikeskus oli täynnä opiskelijoita ja valmentajia sekä lajiliittojen ja median edustajia.
˗ Ohjelma on hyvä tapa viestiä puhtaan urheilun ja reilun pelin arvoista sekä huippu-urheilijoille että yhteiskunnalle. Mahtavaa, että olemme saaneet kasaan näin paljon ihmisiä hyvän asian puolesta, kultaisen värisessä uimapuvussa uinut Seppälä sanoi.
Kultainen uimapuku viittaa ohjelman tunnukseen, joka on kultaiset kengännauhat. Ne kiteyttävät puhtaan urheilun sanoman ja ne on ansaittava ja ne ovat merkki sitoutumisesta puhtaaseen urheiluun, sanotaan ohjelmassa. Nauhat saa dopingtestissä tai osallistumisesta antidopingluennolle.
ADT:n pääsihteerin Pirjo Ruudun mukaan Puhtaasti paras -ohjelman seuraavan toimintavuoden aikana kehitetään erityisesti lajiliittojen omaa antidopingtyötä. Ohjelman tähdistön kapteeni, olympiavoittaja Tapio Korjus on tyytyväinen, että ohjelma on saanut ”hienosti ilmaa siipiensä alle”. Ruutu ja Korjus osallistuivat myös viestikisaan.
Puhtaasti paras -ohjelma esittäytyy kansainvälisesti salibandyn MM-kilpailuissa, jotka alkavat lauantaina ja järjestetään Helsingissä ja Vantaalla.
Osana ohjelmaa kerätään vetoomusta puhtaan urheilun puolesta. Tavoitteena on kerätä maailman suurin vetoomus puhtaan urheilun puolesta. Vetoomus luovutetaan Maailman antidopingtoimistolle WADA:lle.
Suomi haastaa myös muut maat kampanjoimaan rehellisen urheilun puolesta.
Vetoomuksen voi allekirjoittaa Puhtaasti paras -ohjelman verkkosivuilla osoitteessa www.puhtaastiparas.fi
Lisää antidopingasiaa on ensi viikolla ilmestyvässä Urheiluampuja-lehdessä 6/2010.
Oheisessa liitteessä ohjeet ko. määrärahojen hakemiseen. Hakuaika päättyy 31.12.2010. Hakemukset lähetetään osoitteella Opetus- ja kulttuuriministeriö, Kirjaamo, PL 29, 00023 Valtioneuvosto.
