Ampuma-ala huolissaan ampumarataverkoston harvenemisesta

25.4.2008 klo 12:00

JAA  UUTINEN
FACEBOOKISSA

Ase- ja ampuma-alan harrastajat, järjestöt ja yritykset ovat huolissaan ampumarataverkoston harvenemisesta Suomessa. Erityisen hankala tilanne on suur-Helsingin alueella, missä ratoja on karsittu koko ajan kiihtyvän rakentamisen myötä. Alan harrastajat, yritykset ja viranomaiset kokoontuivat perjantaina 25. huhtikuuta Finlandia-taloon keskustelemaan alaa uhkaavista asioista.

– Kasvukeskusten kaavoitus ajaa ampumaradat ahtaalle. Haluamme herättää viranomaisten mielenkiinnon siihen, miten kaavoituspäätökset vaikuttavat ampumaharrastusolosuhteisiin, Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi kertoi.

Aarrekiven mukaan kaavoituksissa ei oteta huomioon ampumaratoja. Kun asuinrakentaminen tiivistyy, ratojen käyttöä rajoitetaan.

– Osa radoista joudutaan sulkemaan, koska ne ovat liian lähellä asutusta. Jäljelle jäävät radat ruuhkautuvat. Ampumaradat voitaisiin säilyttää myös taajama-alueella, mikäli ne otettaisiin jo kaavoitusvaiheessa huomioon. Tilanne on erityisen hankala Etelä-Suomessa.

Seminaarissa puhunut Aarrekivi kertoi, että osa harrastajista lopettaa, koska kodin lähellä ei ole turvallista harrastuspaikkaa.

– Osa siirtyy lähimmälle muulle radalle. Pahimmassa tapauksessa osa ammunnoista siirtyy hiekkakuopille tai muille ”laittomille” paikoille. Tämä lisää alueen turvattomuutta ja aiheuttaa ympäristöongelmia. Ongelmista huolimatta ammunta kaikissa muodoissaan kiinnostaa ja kasvattaa suosiotaan.

Suomi on menestynyt erinomaisesti kansainvälisissä ampumaurheilukilpailuissa. Perustan kilpailumenestykselle on luonut koko Suomen kattava turvallinen ja ajanmukainen rataverkosto. Suomen Ampumaurheiluliitto ja muut ampumatoimintaa harjoittavat tahot olivat huolissaan rataverkoston vähenemisen ja samanaikaisten lupakäytäntöjen rajoitusten vaikutuksista erityisesti nuorten kansalliseen ja kansainväliseen kilpailutoimintaan sekä vasta-alkajien pääsyyn lajin pariin.

Ampumaradat lähelle käyttäjiä

Harrastajan puheenvuorossaan olympia-ampuja Juha Hirvellä on selkeä näkemys ampumaradoista ja niiden sijoittelusta ja ammunnan harrastamisesta. Hän totesi, että ampumarata on perusliikuntapaikka siinä missä muukin urheilukentät tai -hallit. Ammunta on liikuntalain alaista liikuntaa ja urheilua.

– Minusta ampumaratoja, ainakin pieni kaliiberisten (.22) lajien pieniä ratoja, voisi rakentaa lähiöiden läheisyyteen ja niille pitäisi päästä yleisillä kulkuneuvoilla. Ne voidaan helposti kulissoida meluttomiksi ja turvallisiksi. Ellei meillä ole ampumaratoja ja suorituspaikkoja tarpeeksi, on turha odottaa myöskään uusia huippuja. Toisaalta lähiöradoille myös toiminnassamme mukana olevat vammaisurheilijatkin pääsisivät mukaan huomattavasti helpommin, muistutti Juha Hirvi, joka valmistautuu kuudensiin olympialaisiin.

– Minä en olisi täällä tänään puhumassa, jos ampumarata ei olisi ollut Kotkan kaupunkialueella 80-luvun alussa. Ajelin polkupyörällä kotoa radalle pienoiskivääri selässä ja kassit tarakalla. Ampumisen aloitin 15-vuotiaana metsästäjänä ja metsästysammunnan harrastajana 1975, kun asuimme vielä Kotkassa pienessä Hurukselan kylässä.

Juha Hirvi kertoo monissa maailman suurkaupungeissa olevan isojakin ampumaratoja. Ampujat kilpailevat olympiamitaleista Pekingin kaupunkialueella elokuussa. Kaupunkialueella kilpaillaan säännöllisesti myös esimerkiksi Saksan Münchenissä, Italian Milanossa ja Sveitsin Zürichissä.

– Ampumaurheilu on turvallinen ja sosiaalinen harrastus. Ainoa asia, mikä ampumakoulussa pitää oppia, on turvallisuus. Huippu-urheilijat, ampumakoululaiset, harrastajat, invalidiampujat ja näkövammaiset voivat ampua yhtä aikaa samassa paikassa. Esimerkiksi Kotkassa myös koululais- ja työpaikkaryhmät käyvät paljon ampumassa.

Tapahtuman järjestivät Asealan Elinkeinonharjoittajat ry, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Metsästäjäin Keskusjärjestö, Nammo Lapua oy, Reserviläisliitto – Reservin Aliupseeriliitto ry, Reserviläisurheiluliitto ry, Suomen Ampumahiihtoliitto ry, Suomen Ampumaurheiluliitto ry, Suomen Metsästäjäliitto – Finland Jägarförbund ry ja Suomen Reserviupseeriliitto ry. Järjestäjätahot edustavat noin 500.000 ase- ja ammunnan harrastajaa.