Ampumaharrastuksen laajempi yhteiskunnallinen merkitys
Ampumaharrastus on harvinaisen monimuotoinen ja yhteiskunnallisesti merkityksellinen harrastus.
Ammuntaa voivat harrastaa yhdenvertaisesti kaiken ikäiset ja kuntoiset ihmiset sukupuoleen katsomatta tai fyysisistä rajoitteista piittaamatta. Näin se yhdistää hyvinkin heterogeenisiä ihmisryhmiä, jolloin yhteiskunnallinen vastakkainasettelu vähenee. Ampumaharrastuksella on suuri merkitys muun muassa syrjäytymisen torjunnassa, ja esimerkiksi Tanskassa käytetään ammuntaa terapiamuotona tukea tarvitsevien lasten kuntoutuksessa. Tutkimusten mukaan ampumaharrastus lisää keskittymiskykyä ja pitkäjänteistä suhtautumista tavoitteelliseen ja tarkkaan toimintaan.
Ammuntaa voidaan harrastaa huippu-urheiluna, virkistykseksi, metsästysharjoittelua tai SRVA-toimintaa varten ja se on myös suosituin reserviläistoiminnan muoto. Harrastajien lisäksi ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat puolustusvoimien, tullin, vankeinhoitolaitoksen, rajavartiolaitoksen ja lentopaikkojen pitäjien eläintorjunnasta vastaava henkilökunta sekä poliisi. Näin ollen ampumaharrastuksella on merkittävä rooli myös kokonaisturvallisuuden ja yleisen edun kannalta
Aseen hallussapitoluvan haltijoita on Suomessa arviolta noin 600 000 ja lupia yhteensä yli 1,5 miljoonaa. Kaikille ampumaharrastajille on turvattava laissakin vaadittava mahdollisuus harjoitella ja kehittää taitojaan sekä kohdistaa ja testata aseitaan, suorittaa ampumakokeita ja todistaa aktiivista harrastuneisuutta valvotuissa ja turvallisissa olosuhteissa. Tämä onnistuu vain turvaamalla riittävän tiheän, kattavan ja monipuolisen ampumarataverkoston toiminta.
Ampumarata on ekoteko
Keskittämällä ampumaharjoittelu ampumaradoille pystytään myös minimoimaan ammunnasta aiheutuvat mahdolliset ympäristövaikutukset ja tarvittaessa hallitsemaan niitä. Vuonna 2014 on julkaistu ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan opas eli BAT-opas, jonka periaatteita noudattamalla voidaan entisestään parantaa ampumaratojen ympäristönsuojelun tasoa, kehittää ympäristönsuojelun kustannustehokkuutta, luoda parempia edellytyksiä tapauskohtaisten olosuhteiden huomioimiselle sekä vähentää turhia tai virheellisiä investointeja. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käsite onkin hyvin keskeisessä asemassa arvioitaessa ympäristönsuojelun vaatimustasoa ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä.
Sen lisäksi, että ampumatoiminnan mahdollisia ympäristöriskejä osataan nykyään luotettavasti arvioida ja tarvittaessa hallita, ovat ampumaradat osoittautuneet toiminnan luonteesta johtuen merkityksellisiksi myös biodiversiteetin suojelun näkökulmasta. Merkittäviä syitä biodiversiteetin heikentymiseen ja elinympäristöjen häviämiseen on ihmistoiminta esimerkiksi maatalouden, metsätalouden, kaupungistumisen ja teollisuuden muodossa tai toisaalta mm. elinympäristöjen umpeenkasvu. Ampumaradoilla on toisaalta avoimina pidettäviä usein paahteisia ympäristöjä joihin kohdistuu jatkuva ja kohtuullinen kulutus, mutta myös alueita jotka ovat kulutuksen ulkopuolella. Erityisesti haulikkoratojen lähellä ampumasuunnasta löytyy eri lahoasteita edustavia puita.
Muu maankäyttö on käytännössä aina rajoittunutta ampumaratojen läheisyydessä ja varoaluetta laajemmat melualueet ovat usein yhtenäisiä, rakentamattomia, puustoisia alueita, jotka muodostavat parhaimmassa tapauksessa ekologisia käytäviä ja kulkureittejä monille lajeille muutoin pirstaloituneessa ympäristössä. Ampumaradat tarjoavatkin näin ollen korvaavia elinympäristöjä useille lajeille ja edistävät uhanlaisten lajien säilymistä Suomessa.
Lue lisää Suomen Ampumaurheiluliiton ympäristöohjelmasta.
Ampumaratojen ympäristölupahankkeen sivuille pääset tästä.