Aselupaneuvonta

Aselupaneuvonta on Ampumaurheiluliiton jäsenseuroille ja niiden jäsenille suunnattu palvelu, jota tarjottiin jäsenetuna ilman veloitusta määräajan aselain muutosten myötä. Jäsenet saattoivat soittaa palveluneuvojalle puhelinaikoina ja tiedustella aselain muutosten vaikutusta omiin nykyisiin aselupiin sekä pyytää neuvoa aselupien hakemiseen liittyen.
Aselupaneuvonta palveluna on päättynyt, mutta tältä sivulta voi katsoa vastauksia yleisimpiin kysymyksiin.

Hyödyllisiä linkkejä:

Poliisin sivut: https://poliisi.fi/hae-aselupaa

Lainsäädäntöä: Ampuma-aselaki, Ampuma-aseasetus sekä Asedirektiivi.

Suomen riistakeskuksen sivut: https://riista.fi/metsastys/palvelut-metsastajalle/ampuma-aseluvat/

Yleisimmät kysymykset ja vastaukset:

Erityisen vaarallinen ase on hankittu vuonna 2016, tarvitseeko tehdä mitään toimenpiteitä, kun omistaa pitkiä lippaita?

Mikäli ampuma-aselupa on myönnetty (lupakortissa oleva päivämäärä) viimeistään 12.6.2017, niin aseen luvan voimassaolo jatkuu lain voimaan tullessa ilman toimenpiteitä. Tällöin luvanhaltijalla on oikeus myös pitää hallussa sekä hankkia pitkiä lippaita.

Mikäli ase on myönnetty 13.6.2017 tai sen jälkeen ja luvanhaltija haluaa edelleen säilyttää oikeuden hankkia sekä pitää hallussaan pitkiä lippaita, on ”ERVA” lupaa haettava erikseen. Uusittaessa luvan aselupa tulee toistaiseksi voimassa olevana harrastuksen aktiivisen osoittamisvelvollisuuden piiriin. Tällöin 5 vuoden välein on toimitettava lupaviranomaiselle selvitys lupaedellytyksien voimassaolosta. Viimeistään 12.6.2017 aseluvan hankkinut ei ole myöskään harrastuksen aktiivisen osoittamisvelvollisuuden piirissä.

Tarvitseeko asetta ervoittaa, jos se on hankittu ennen 12.6.2017 päivämäärää ja sitä on myymässä?

Sinun ei tarvitse hakea uutta lupaa ”ervoitaaksesi aseen” uudelleen, kun sinulla on jo lupa. Luovuttaessa aseen muistathan varmistaa luovutuksensaajan henkilöllisyyden ja oikeuden kyseisen esineen hankkimiseen tai hallussapitoon. Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia saa luovuttaa pysyvästi vain sille, jolla on oikeus esineen hankkimiseen.

Lisäksi on huomattava, että mikäli myyt oman ainoan A-luokan (ERVA) aseen, jonka luvan perusteella teillä on oikeus pitää pitkiä lippaita hallussa, niin oikeus pitkien lippaiden hallussapitoon lakkaa luovuttaessa ainoan A-luokan aseesi.

Haluan aloittaa ammuntaharrastuksen mustaruutiaseella ja aion hankkia oman mustaruutiaseen. Voinko saada mustaruutirevolverille luvan, mikäli olen harrastanut ammuntaa aiemmin jo pistoolilla?

Ampuma-aselaissa määritellään erikseen mustaruutiase, joten mustaruutirevolveri ei ole lain 6 § 2 momentin 4-7 kohtien mukainen käsiase, eikä sitä koske käsiaseen hankinnalle asetetut erityispiirteet (eli lyhyesti 20 vuoden ikäraja; luotettava selvitys harrastuksesta, johon hankittavaa asetta käytetään sekä Ampuma-asekouluttajan todistus vähintään 2 vuotta kestäneestä aktiivisesta ampumaurheiluharrastuksesta). Harrastuneisuutta tulisi olla kyseisellä asetyypillä, ennen kuin hakee lupaa omaan aseeseen. Tässä tapauksessa mustaruutiaseella tulisi harjoitella ennen oman aseen hankkimista (esimerkiksi vuokra-aseella). Asetta ei myönnetä tulevan harrastuksen perusteella, vaan asetta hankkiessa täytyy olla olemassa oleva harrastus. Näin ollen harrasta ensin ammuntaa mustaruutiaseella ennen kuin haet lupaa omaan mustaruutiaseeseen.

Kuinka kauan tulee harrastaa ammuntaa kyseisellä asetyypillä, jotta se riittäisi osoittamaan aktiivisen harrastuksen?

Käytännössä tulee antaa luotettava selvitys aktiivisesta harjoittelusta. Mitä pidempään on harrastanut kyseisellä asetyypillä esim. mustaruutiaseella, niin sitä parempi mahdollisuus on lupahakemuksen menestymiseen. Joka tapauksessa luotettava selvitys jää aina päätösviranomaisen harkintavallan alle. Lopulta siis poliisiviranomaisen harkinnassa on se, onko kyseessä luotettava selvitys harrastuneisuudesta. Kannattanee harjoitella kyseisellä asetyypillä esimerkiksi yhden vuoden ajan ja hakea sitten lupaa omaan aseeseen. Huomaa, että Ampuma-aselain 6 § 2 momentin 4-7 kohtien mukaista käsiasetta hakiessa on tullut harrastaa vähintään 2 vuotta aktiivisesti ampumaurheiluharrastusta.

Miten harrastuskerrat lasketaan esimerkiksi kahden vuoden ajalta?

Ampuma-aselain 6 § 2 momentin 4-7 kohtien mukaista käsiasetta (esim. pistoolia) hakiessa on tullut harrastaa vähintään 2 vuotta aktiivisesti ampumaurheiluharrastusta eli yhteensä vähintään 10 harrastuskertaa tasaisin väliajoin, jotta harrastus olisi jatkuvaa. Harrastuksen on siis oltava jatkuvaa. Tässä ei riitä lyhyellä ajalla 5 harrastuskertaa, jonka jälkeen pitää vuoden tauon ja käy tämän jälkeen taas 5 kertaa harrastelemassa.

Mikäli pistooliluvan määräaikaisuutta ei ole jatkettu, voiko kuitenkin lainata oman pistoolin, sen säilyttäjältä harrastuskertoja varten eli 2 vuoden harrastuksen osoittamista varten?

Mikäli ei ole hallussapitolupaa käsiaseeseen, sitä ei voi lainata kaverilta. Ampuma-aselain 87 § mukaan Ampuma-aseen saa lainata toiselle seuraavasti: 5 kohdan mukaan pienoispistoolin tai pienoisrevolverin saa lainata vain sille, jolla on oikeus pistoolin, pienoispistoolin, revolverin tai pienoisrevolverin hallussapitoon. Jos haluaa ”kerätä” harrastuskertoja ampumapäiväkirjaan Ampuma-asekouluttajan todistusta varten, tulee käydä valvotusti ampumaradalla.

Käykö ilmapistoolilla ampuminen 2 vuoden harrastuksen osoittamiseen? Mitä jos ei ole hallussapitolupaa ennestään käsiaseeseen?

Hakiessa uutta lupaa käsiasetta varten on osoitettava harrastaneensa 2 vuotta kyseisellä asetyypillä eli käsiaseella. Myös ilmapistoolilla harjoittelu käy käsiasetyypin harjoittelusta. Mikäli ei ole hallussapitolupaa käsiaseelle, silloin ainoa mahdollisuus on käydä valvotusti ampumaradalla ja saada kuittaus ratavalvojalta päiväkirjaan. Näin voi osoittaa ampuma-asekouluttajan todistusta varten käyneensä ampumassa tarpeeksi kauan kyseisellä asetyypillä.

Haluan hankkia kiväärin ammuntaharrastusta varten. Mitä minun tulee ottaa huomioon haettaessa aselupaa ampumaurheilu/harrastusperusteella?

Ampuma-aselain 18 § mukaisesti ampuma-aseen hankkiminen ja hallussapito on luvanvaraista. Ennen oman aseen hankkimista on haettava aselupaa poliisilaitokselta, joka antaa ja peruuttaa lain mukaan aseluvan (ampuma-aselaki 42§).

Aselupa voidaan myöntää vain, jos aseen hankkimiseen on ampuma-aselain 43 §:n mukainen hyväksyttävä käyttötarkoitus, kuten ampumaurheilu ja -harrastus. Aseluvan saamisen ehtona on siis olemassa oleva harrastus, johon asetta tarvitsee. Ampumaurheilua ja -harrastusta varten hakijan on esitettävä harrastuksestaan luotettava selvitys.

Ainoastaan käsiaseiden kohdalla säädetään vähimmäisharrastusajasta, joka on 2 vuotta. Muiden asetyyppien kohdalla kannattanee hakea lupaa omaan aseeseen esimerkiksi vuoden harrastuksen jälkeen. Poliisiviranomaisen harkittavaksi jää se riittääkö selvityksesi osoittamaan, että sinulla on olemassa oleva harrastus.

Hankittavalla aseelle on säädetty yleisiä edellytyksiä. Lupa voidaan antaa vain sellaiselle aseelle, joka soveltuu hyvin hakijan ilmoittamaan käyttötarkoitukseen, eikä ole tarpeettoman tulivoimainen tai tehokas. (ampuma-aselain 44 §) Kannattaa tarkistaa ammuntalajin säännöistä millainen ase käy lajiin ja voit todistaa täten hankkivasi käyttötarkoitukseen eli ammuntaharrastukseen sopivan asetyypin olemassaolon.

Aseluvansaajaa koskevat edellytykset määritellään ampuma-aselain 45 §:ssä. Aselupa voidaan antaa sellaiselle 18 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka on terveydentilansa ja käyttäytymisensä perusteella on pidettävä sopivana pitämään hallussaan ampuma-asetta ja aseen osia. Esimerkiksi rikollinen menneisyys voi olla este luvan saamiselle, poliisiviranomaisen harkinnassa on se, soveltuuko henkilö pitämään asetta hallussaan sekä mikä painoarvo ja merkitys annetaan esimerkiksi vanhalle talousrikokselle. Lisäksi asevelvollisen on pyydettäessä esitettävä selvitys suoritetusta varusmies- tai siviilipalveluksesta.

Haluan metsästykseen aseluvan, mitä tulee ottaa huomioon metsästysperusteella haettaessa aselupaa? En ole hankkimassa käsiasetta metsästykseen.

Aselupa voidaan myöntää vain, jos aseen hankkimiseen on ampuma-aselain 43 §:n mukainen hyväksyttävä käyttötarkoitus, kuten metsästyslainsäädännön mukaan sallittu eläinten ampuminen taikka ampumaurheilu ja -harrastus. Aseluvan saamisen ehtona on siis olemassa oleva harrastus, johon asetta tarvitsee.

Haettaessa lupaa metsästyslainsäädännön mukaan sallittua eläinten ampumista varten hakijan on esitettävä harrastuksestaan luotettava selvitys. Myös ampumaurheilua ja -harrastusta varten hakijan on esitettävä harrastuksestaan luotettava selvitys.

Metsästysharrastuksen voi osoittaa metsästyskortilla. Mikäli hakijalla on metsästyskortti tai ampumaseuran jäsenkortti, se tulee ottaa mukaan lupahakemusta jätettäessä. Metsästystutkinnon hyväksytysti suoritettuaan uusi metsästäjä saa kuluvan metsästysvuoden kortin. Lisäksi tulee maksaa riistanhoitomaksu, jonka maksettuaan metsästyskortti astuu voimaan. Metsästäjätutkinto vanhenee, jos ei maksa riistanhoitomaksua vähintään joka viides metsästysvuosi.

Lisätietoja metsästysharrastuksesta, metsästäjätutkinnosta ja metsästyskortista löytyy riistakeskuksen sivuilta.

Hankittavalla aseelle on säädetty yleisiä edellytyksiä. Lupa voidaan antaa vain sellaiselle aseelle, joka soveltuu hyvin hakijan ilmoittamaan käyttötarkoitukseen, eikä ole tarpeettoman tulivoimainen tai tehokas. (ampuma-aselain 44 §) Aseen toimintatavan ja kaliiperin on oltava sopusoinnussa riistan kanssa, jota aiotaan kyseisellä aseella metsästää.

Kieltävä päätös aseluville. Mistä voisi johtua?

Mikäli aselupiin liittyen tulee hylkäävä päätös kannattaa pyytää päätös perusteluineen. Millaisin perusteluin viranomaisen päätös on tehty? Näin ollen voi harkita sitä, onko aihetta valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen vai hakea lupia myöhemmin, aseluvan edellytyksien täyttyessä. Poliisiviranomaisella on harkintavaltaa katsoessa täyttyvätkö aseluvan edellytykset (AAL 43-45§)

Ensinnäkin kannattaa huomioida, onko hakenut lupaa olemassa olevaan harrastukseen vai tulevaa harrastusta varten. Tulevaa harrastamista varten ei aseita myönnetä. Toiseksi luotettava selvitys tulee antaa harrastuksestaan kyseisellä asetyypillä, joka tarkoittaa usein noin vuoden pituista aktiivista harrastamista. Poliisin harkinnassa on, se pystyykö hakija antamaan luotettavan selvityksen. Lain tasolla erikseen on säädetty käsiaseiden kohdalla 2 vuoden minimiharrastuneisuudesta. Nämä pari huomiota kannattaa ainakin tarkistaa hakiessa aselupaa.

Edellyttääkö aselupa kilpailemista vai voiko aseen saada harrastamista varten ilman kilpailemistarkoitusta?

Asiaa on avattu Hallituksen esityksessä ampuma-aselaissa (HE 183/1997). AAL 43 § 2 momentin ”Säännöksessä ei edellytettäisi, että luvan saamisen edellytyksenä olisi mahdollista vain varsinaisen kilpa-ammunnan perusteella. Riittävänä olisi pidettävä myös jonkin kilpa-ammunnan lajin aktiivista harrastamista, vaikkei luvan hakijalla olisikaan tarkoitusta osallistua varsinaisiin kilpailuihin. Satunnaista maaliin ampumista ei kuitenkaan voitaisi pitää momentissa tarkoitettuna ampumaharrastuksena, vaan ampumaharrastuksen tulisi käsittää jonkin sellaisen lajin aktiivista harrastamista, jossa järjestetään kilpailuja.”

Näin ollen ei edellytetä varsinaista kilpailemista tai kilpailutarkoitusta. Kilpa-ammunnan lajin aktiivinen harrastamisen on katsottu riittävän aselupaan. Kuitenkaan pelkkä satunnainen maaliin ampuminen ei ole peruste omalle aseelle.

Miten aloitetaan ampumaharrastus?

Ampumaharrastus aloitetaan ottamalla yhteyttä ampumaseuraan (SAL sivuilta löytyy erillinen sivu, josta löytyy joidenkin ampumaseurojen yhteystietoja). Aseharrastus aloitetaan valvotusti ja usein ilma-aseella. Myös ilma-aseella harrastaminen luetaan mukaan kyseisellä asetyypillä harrastamisaikaan ja esimerkiksi ilmapistoolilla harrastaminen sisältyy käsiaseiden vaatimaan 2 vuoden harrastamiseen käsiaseella harrastamisen ohella.

Pari linkkiä ampumaharrastuksen aloittamiseen: https://www.ampumaurheiluliitto.fi/yhteystiedot/seurat/ ja https://www.ampumaurheiluliitto.fi/liitto/nuoriso/harjoittelu/

Aselupa on ns. vanha lupa (viimeistään 12.7.2017 hankittu). Koskeeko siirtymäsäännös turvakaapeista vanhoja lupia, joita nykyään hakiessa ne luettaisi ERVA-aseiksi ja voiko pitkät lippaat säilyttää samassa lukitussa tilassa?

Poliisihallituksen näkemyksen mukaan (joulukuu 2020) kyseessä ei ole ERVA-ase, ellei siinä ole kiinteää latauslaitetta (21/11 patruunaa) tai siihen ole kiinnitetty pitkää lipasta. Jos pitkä lipas ei ole aseessa kiinni, niin tällöin kyseessä ei siis olisi ERVA-ase ja asetta voi säilyttää samassa lukitussa tilassa pitkän lippaan kanssa. Tällöin ei siis vaadita AAL:n 106 § 3 momentin mukaista murtoturvallista turvakaappia.

Saako samassa asekaapissa säilyttää patruunoita ja aseita? Miten tulkitaan AAL:n 106 b §?

106 b §:n mukaan: ”Patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten säilyttäminen, kuljettaminen ja väliaikainen säilyttäminen tulee järjestää siten, etteivät ne ja ampuma-aseet ole suoraan yhdessä saatavilla eikä vaaraa niiden joutumisesta asiattomien haltuun ole.”

Samassa asekaapissa saa säilyttää yhtä aikaa patruunoita ja aseita, jos ne ovat asianmukaisesti säilytettynä eli vaikka samassa lukitussa tilassa. Erillistä kaappia, joka erottaisi aseet ja patruunat toisistaan ei tarvitse. 106 § alkupuolella, joka koskee säilyttämistä on oletuksena, että aseet ja patruunat säilytetään samassa kaapissa, eikä erillään.

Milloin vanhan luvan mukainen kivääri luokitellaan ERVAksi? Mikä on ERVA lipas?

Ns. vanha lupa muuttuu ERVAksi, kun ns. pitkän lippaan kiinnittää aseeseen. Itsessään lipas ei ole ERVA vaan ase muuttuu ERVAksi, kun siihen kiinnitetään pitkä lipas. Pitkällä lippaalla tässä tarkoitetaan aseen osaksi määriteltyä AAL:n 3 § mukaista latauslaitetta.

Aseen osaksi katsotaan myös latauslaite, jos sen kapasiteetti on yli: 1) 20 patruunaa ja se on lyhyen keskisytytteistä patruunaa ampuvan itselataavan kertatuliaseen osa tai siihen liitettävä irrotettava latauslaite;

2) 10 patruunaa ja se on pitkän keskisytytteistä patruunaa ampuvan itselataavan kertatuliaseen osa tai siihen liitettävä irrotettava latauslaite.

Latauslaitteella laissa tarkoitetaan ampuma-aseeseen kiinnitettävää ja ampuma-aseessa kiinteästi olevaa lipasta, syöttölaitetta ja -koneistoa sekä laitetta, jonka avulla patruunat syötetään ampuma-aseeseen.”