Mikko Nordquist valittiin lauantaina SAL:n kokouksessa jatkamaan liiton puheenjohtajana tulevien kahden vuoden ajan.

Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) puheenjohtaja Mikko Nordquist katsoo luottavaisin mielin kohti tulevia vuosia. Menestystä on tullut, valmennustoiminta on kunnossa ja talous tasapainossa ja nuoria ampujia nousee kohti kärkeä. Katson tulevaisuuteen kaikin puolin luottavaisin mielin, Nordquist tiivistää.

Nordquist valittiin lauantaina SAL:n varsinaisessa kokouksessa jatkamaan liiton puheenjohtajana tulevien kahden vuoden ajan.

Puheenjohtajan mieltä lämmittävät suomalaisten hyvät saavutukset heinä-elokuussa Saksan Münchenissä järjestetyissä ISSF:n kaikkien lajien MM-kilpailuissa.

˗ Eivätkä vain mitalit ja Mira Suhosen olympiapaikka, vaan hyvät suoritukset muissakin lajeissa. Hiukan paremmalla onnella menestys olisi ollut vieläkin parempi, mutta hyvä näinkin. Nuorten PM-kilpailuissa ammuttiin hyviä tuloksia, ja Pauliina Frilander voitti opiskelijoiden MM-kultaa komealla tuloksella, Nordquist kehuu ja nostaa esiin myös Vuoden ampujana palkitun Marko Nikon saavutukset siluettiammunnassa.

Lisäksi hän mainitsee practicalin, kasa-ammunnan ja mustaruudin, joiden arvokisoissa tuli myös mitaleja.

Nordquist on tyytyväinen SAL:n hyviin suhteisiin Opetus- ja kulttuuriministeriöön (OKM), joka hänen mukaansa katsoo liittoa ”suopein silmin”. Ampujat ovatkin saavuttaneet 2000-luvun aikana hyviä tuloksia, joka on kokonaisuus, joka on kaiken aa ja oo urheilun jatkuvuuden kannalta, Nordquist arvioi.

Valmennustoiminta on myös kunnossa, ja siksi puheenjohtaja katsookin hyvillä mielin kohti Lontoon olympialaisia 2012. Katsetta on alettu suunnata myös sitä seuraaviin olympialaisiin, jotka järjestetään vuonna 2016 Brasilian Rio de Janeirossa.

˗ Meillä on tulossa hyviä junioreita niin pojissa kuin tytöissäkin.

SAL:n kokouksessa kuultiin myös toiminnanjohtaja Risto Aarrekiven selostus kahdelta edelliseltä vuodelta. Omasta näkökulmastaan katsottuna hän harmitteli muun muassa urheilun juridisoitumista ja talouslamaa. Yksi positiivisista asioista on urheilijoiden menestys.

˗ Muutospaineet ovat valtavat, ja elämme melkoisessa turbulenssissa. Kiitän ymmärtävää ja työntekijöitä tukevaa ja rohkaisevaa hallitusta sekä liittovaltuustoa ja niiden puheenjohtajia, Aarrekivi sanoo.

Vuoden 2011 painopistealueet

SAL:n liittovaltuusto hyväksyi vuoden 2011 toiminta- ja taloussuunnitelman. Valtuuston kokouksessa käsitellyt ensi vuoden painopisteet ovat
˗ SAL-yhteisön kehittäminen kansalaistoiminnasta käsin eli Me yhdessä -hanke
˗ Uuden aselain edellyttämät toimenpiteet
˗ Toimialastrategiat eli nuoriso, harraste ja viestintä
˗ Seuratukihenkilöt ja kilpailupäällikkö
˗ Lontoo 2012 -olympiaprojektin varmistaminen
˗ Your Move -suurtapahtuma touko-kesäkuussa ja ilma-aseiden EM-kilpailut Vierumäellä helmikuussa 2012

SAL:n liittovaltuusto hyväksyi myös liiton ensi vuoden talousarvion, jonka tulopuoli päättyy lukemaan 2 179 000 euroa. Tulokseksi on budjetoitu noin 5000 euroa.

Sibbo Skyttegille ry:lle eli SSG:lle ojennettiin marraskuun 27. päivänä Suomen Ampumaurheiluliiton arvostettu Pohjolan Malja -palkinto, joka myönnetään SM-sijoitusten perusteella parhaalle ampumaurheiluseuralle.

Pohjolan Maljan otti vastaan SSG:n puheenjohtaja Elof Juselius lauantaina Vantaalla järjestetyssä Ampumaurheiluliiton eli SAL:n kokouksessa. Maljan hänelle luovuttivat SAL:n puheenjohtaja Mikko Nordquist ja toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi.

Pian päättyvä vuosi oli Sibbo Skyttegille ry:lle tuloksekas. SSG:n urheilijat menestyivät erinomaisesti: saldona oli neljätoista siluetin henkilökohtaista maailmanmestaruusmitalia, joista seitsemän kultaisia.

SM-mitaleita seuran ampujat kahmaisivat 130, joista yli 50 oli eri lajien ja sarjojen Suomen mestaruuksia. Yhtenä hienoimpana SM-saavutuksena voitaneen pitää pariskunnan Jenna Väisänen–Oskari Kössi voittoja omissa sarjoissaan skeetissä, joka on olympialaji.

Pohjolan Malja, Top 20:
1 Sibbo Skyttegille 1146
2 Raseborgs Skyttar 667
3 Kymppi-64 590
4 Turun Seudun Ampujat 548
5 Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura 413
6 Porkkalan Ampujat 402
7 Pohjois-Hämeen Ampujat 397
8 Mikkelin Ampujat 387
9 Salon Seudun Ampujat 362
10 Lahden Ampumaseura 333
11 Orimattilan Seudun Urheiluampujat 303
12 Keski-Suomen Ampujat 271
13 Etelä-Saimaan Ampujat 267
14 Pieksämäen Seudun Ampujat 259
15 Kankaanpään Ampujat 254
16 Satakunnan Ampujat 220
17 Haapajärven Ampumaseura 212
18 Lehtimäen Ampujat 197
19 Poliisien Ampumaseura 178
Suomen Kasa-Ampujat 178

Vuoden loppu häämöttää eli on jälleen kerran aika summata vuoden parhaat urheilusuoritukset. Urheilutoimittajain liiton järjestämän Vuoden urheilija -äänestyksen ehdokaslistalla on kaksi ampujaa. He ovat Krister Holmberg ja Marko Nikko.

Krister Holmberg voitti 10m liikkuvan maalin 60 laukauksen kilpailussa MM-pronssia ja siluettiampuja Marko Nikko kahmi seitsemän maailmanmestaruutta, joista viisi henkilökohtaista. Nikko palkittiin lokakuun lopussa Ampumaurheiluliiton Vuoden ampujana.

Vuoden urheilija julkistetaan Suomen Urheilugaalassa tammikuun 10. päivänä. Samalla valitaan eri lajien parhaat.

Urheilutoimittajain liitto on nimennyt Vuoden urheilijan vuodesta 1947 lähtien.

Oheisissa tiedotteissa on ajankohtaista asiaa Lumilyhty-joulukalenteriarvoista ja tammikuun 10. päivänä järjestettävästä Hyvä seura -seminaarista sekä samana päivänä järjestettävästä Suomen Urheilugaalasta.

Paralympiakomitean hallitus on päättänyt vuoden 2011 kehittämismäärärahoista. Niistä suuri osa myönnettiin Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskukselle (KIHU), jolle tukea myönnettiin 33 500 euroa.

Kehittämistuet kohdistuvat pyörätuolikelaustuolin kehitysprojektiin, yleisurheilun koulutusmateriaalin sekä jousiammunnan, pöytätenniksen, maalipallon, pyörätuolirugbyn ja alppihiihdon kehittämishankkeisiin.

Hankkeilla halutaan omalta osaltaan turvata menestys tulevissa paralympialaisissa. Pyörätuolikelauksen menestysputken halutaan jatkuvan pitämällä Suomi myös välineistön osalta kehityksen kärjessä.

Lisäksi ampumaurheilun yhteishankkeelle myönnettiin 5000 euron tuki. Hankkeessa ovat Ampumaurheiluliiton lisäksi mukana Vierumäen Urheiluopisto, KIHU ja Olympiakomitea.

Hallituksen puheenjohtaja Petri Pohjonen pitää tärkeänä sitä, että huippu-urheilun kehittämisessä Paralympiakomitea ja Olympiakomitea tekevät jatkossakin tiivistä yhteistyötä. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa tulevaisuudessa tuloksia, jotka nostavat Suomen jälleen maailmankartalle huippu-urheilussa.

Trapin tehoryhmät kokoontuivat yhteiseen palaveriin Lahdessa viime viikonloppuna. Trapin ja 2 trapin urheilijat, heidän huoltajat ja valmentajat kävivät mennyttä ja tulevaa kautta läpi trapin tehoryhmävalmentajien kanssa.

Trapin tehoryhmävalmennettavia kartoitettiin Lahdessa viime viikonlopun palaverissa.
Urheilijat olivat joutuneet kirjaamaan ennakkoon lähetettyyn kyselylomakkeeseen menneen kauden tekemisiä ja myös tulevan kauden sitoutumisia.

Palaverissa käytiin läpi 2010 kauden kilpailut, valmentautumiset ja leirit. Tulevan kauden 2011 valmennusleirit ja kilpailut merkattiin ylös suurella mielenkiinnolla. Fyysisen kunnon harjoittelu talvikaudella 2011 toi lisää pohdittavaa koko porukalle. Satu Pusila esitteli fyysisen kunnon testaamista tehoryhmävalmennuksessa ensi kaudella.

Palaverissa käytiin myös läpi uuden ampuma-aselain tuomia vaatimuksia ampumaurheilun harrastajalle. Tulevan tehoryhmän urheilijasopimus 2011 herätti jonkin verran keskustelua.

Tilaisuuden alussa kävi uusi SAL:n valmennuksen johtaja Jari Karinkanta esittäytymässä.

Uudet Trapin tehoryhmät nimetään joulukuun alkuviikoilla.

Tehoryhmän leirit 2011:
15.-17.4. Siilinjärvi, 20.-22.5. Orimattila, 6.-10.6. Siilinjärvi, 19.-20.11. Tehoryhmän palaveri.

Kansainväliset kilpailut 2011:
31.5.-6.6. Suhl Saksa, 29.6.-4.7. Orimattila, 22.-24.7. Porpetto Italia

Alla olevasta linkistä löytyy Trap-ammunnan tekniikasta materiaalia.

SAL:n tehoryhmien testileiri alkoi Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. Nuoret ampujat antavat näyttöjä viikonlopun aikana niin ammunnassa kuin myös fyysisissä testeissä. Tärkeänä tulevia valintoja ajatellen ovat myös haastattelut, joissa urheilijat kertovat motivaatiostaan ja mahdollisuuksista harjoitella jatkossa.

Tehoryhmien testileirille tänä vuonna osallistuu hyvä määrä nuoria ampujia. Kivääriampujia on leirillä 35. Pistoolissa ampujia on testissä 11 ja riistamaalissa ampujia on leirillä 8. Lisäksi urheilijoiden huoltajia ja henkilökohtaisia valmentajia on paikalla 36. Kun lisätään SAL:n tehoryhmävalmentajat, niin paikalla on yli 100 leiriläistä.

Leirin aluksi liiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi ojensi Tuomo Kamppiselle Suomen Ampumaurheiluliiton kultaisen ansiomerkin.

Odotetuinpia luentoja leiriläisille oli maajoukkueampuja Hanna Etulan luento nuoren ampujan polusta kohti arvokisaedustamiseen. Hanna kertoi lupsakkaan tapaansa kuinka hän on itse leiriläisten ikäisenä harjoitellut ammuntaa ja joutunut tekemään valintoja kohti nuorten maajoukkuetta. Hannan luennon jälkeen ei nuorille jäänyt epäilystäkään siitä kuinka itse jokainen voi vaikuttaa määrätietoisella päättäväisyydellä omaan kehittymiseen ampujana. Toki itse ei tietysti voi kaikkea tehdä ja juuri tehoryhmäläisten ikäisenä tulee nuorella urheilijalla olla erittäin hyvä valmentaja – totesi Hanna lopuksi.

Leirin päätöspäivänä sunnuntaina käydään vielä tehoryhmien leirikilpailu finaalien kera. Testileiri päättyy palautepalaveriin, jossa palautetta antavat niin urheilijat kuin myös tehoryhmävalmentajat.

Tulevat SAL:n tehoryhmät 2011 kiväärin, pistoolin ja riistamaalin osalta tullaan nimeämään joulukuun alussa.  

Tämän päivän teema on esteettömyys – myös liikuntaympäristöissä. Usein kuitenkin unohdetaan, että liikunta- ja urheiluympäristöjen käyttäjiä ovat liikkujien ohella myös yleisö, ohjaajat ja muut tilassa ammattinsa puolesta toimivat henkilöt.

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n ja Kynnys ry:n toteuttaman ESTE-hankkeen avulla pyritään vaikuttamaan liikunta- ja urheiluympäristöjen esteettömyyteen. Hankkeen tuloksista kerrottiin aiemmin tällä viikolla Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.

Viime keväänä toteutetussa kyselyssä selvitettiin eri käyttäjäroolissa toimivien liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden kokemia haasteita liikuntaympäristöissä. Kyselyyn saatiin 340 vastausta. Suurimmalle osalle liikkumisympäristön esteettömyys oli tärkein osa-alue. Toiseksi eniten painotettiin selkeitä, helposti ymmärrettäviä tiloja ja opasteiden selkeyttä ja kolmanneksi eniten näkemisympäristön esteettömyyttä. Vastaajat pitävät kohteen esteettömyydestä saatavaa etukäteistietoa erittäin tärkeänä.

Useimmin käytettyjä sisäliikuntatiloja ovat uimahallit ja virkistyskylpylät, kuntosalit sekä liikuntasalit ja -hallit (mukaan lukien koulujen liikuntasalit). Ulkoliikuntatiloista käytetyimpiä ovat kevyen liikenteen väylät. Sisäliikuntatilojen osalta toivotaan lisää esteettömiä keila-, ratsastus- ja ampumahalleja.

– Kiinnostavaa on, että liikuntaa harrastetaan mieluiten yhdessä muiden kanssa, ei ainoastaan erityisryhmissä, kertoo arkkitehti Niina Kilpelä Kynnys ry:stä.

– Tämä tarkoittaa, että esteettömyyttä tarvitaan kaikilta liikuntatiloilta, ei vain erityisryhmien käyttöön tarkoitetuilta kohteilta.

Suurimmaksi toimimisen esteeksi sisätiloissa mainittiin huono hengitysilma, liikkumisen esteet sisäänkäynnissä ja puutteellinen opastus. Toimimisen esteinä mainittiin myös kuuloympäristön esteettömyys: liiallinen taustamelu ja tilojen kuulemista hankaloittava kaikuisuus. Myös esteettömien autopaikkojen, wc-tilojen sekä puku- ja pesuhuoneiden puuttuminen tai huono suunnittelu olivat toimimisen esteinä.

ESTE-hankkeeseen liittyen on valmistumassa kaksi ammattikorkeakoulutasoista opinnäytetyötä. Anu Patrikka Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta on selvittänyt ohjaajaroolissa toimivien liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden kokemia esteitä

– Ohjaajaroolissa toimivat henkilöt kokevat hankalimpina välinevarastojen, säilytystilojen ja oheistilojen, kuten kahvio- ja katsomotilojen, esteet, kertoo Patrikka.

Ritva Kotinurmi ja Liisa Kouvonen Lahden ammattikorkeakoulusta ovat kartoittaneet vammaisurheilulajien harrastamisen ja kilpailemisen asettamia erityisvaatimuksia esteettömyydelle. He painottavat lajiin tutustumisen merkitystä.

– Tämä on paljon laajempi kenttä kuin arvasimmekaan. Myös aistiympäristö ja vammaisten harrastajien käyttämät välineet, kuten näkövammaiskeilailussa valaistus ja suuntakaiteet kuuluvat esteettömyyteen, kertovat Kotinurmi ja Kouvonen.

ESTE-hankkeen keskeisiä tuloksia ja toimenpiteitä 2009-2010
1. Esteettömyyttä tulee tarkastella monitahoisesti liikkumiseen, näkemiseen, kuulemiseen ja ymmärtämiseen liittyvänä kokonaisuutena.
2. Kaikkien liikuntapaikkojen tulee palvella eri toimijaryhmiä esteettömästi. Esteettömyyden katkeamaton ketju alkaa liikuntapaikkaa koskevasta etukäteistiedosta ja jatkuu kohteen ja siellä toimimisen esteettömyyteen. Rakennettaessa uutta tai korjatessa vanhaa, on tilaajalla suuri vastuu esteettömyyden toteutumisesta.
3. Esteelliset liikuntapaikat voivat muodostua vapaaehtoistyön (ohjaajat, valmentajat, toimitsijat) ja työllistymisen esteeksi.
4. Vammaisurheilijoilla ja vammaisurheilun lajeissa on sellaista lajikohtaista erikoistietoa, joka tulee ottaa huomioon liikuntapaikkaa suunniteltaessa tai korjatessa.
5. Rakentamismääräyskokoelman määräykset keskittyvät liikkumisen esteettömyyteen. Myös muista esteettömyyden osa-alueista on kuitenkin olemassa hyviä suunnitteluohjeita ja käytäntöjä.

Seuraavaksi ESTE-hankkeessa pohditaan uuden käsikirjan laatimista rakentajille ja suunnittelijoille.

ESTE-hanketta (2009-2011) toteuttavat opetus- ja kulttuuriministeriön tuella Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry ja Kynnys ry. Yhteistyössä ovat mukana Invalidiliitto ry, Kuuloliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry.

Riihimäelle on suunnitteilla sisäampumarata, jossa ammuttaisiin oikeilla aseilla simulaattorikuviin. Simulaattorirata mahdollistaisi laukauksen harjoittelun esimerkiksi liikkuvaan videokuvaan – kuitenkin oikeaa asetta ja patruunoita käyttäen!

Simulaattorirata mahdollistaa monipuolisen harjoittelun liikkuvaan maaliin, ja myös paikalla oleviin tauluihin. Ampumatilanteita voi luoda simulaattorilla monipuolisesti videokuvista animaatioihin. Vastaavaa rataa ei vielä Suomesta löydy.

Olisitko Sinä kiinnostunut käyttämään tällaista ampumarataa? Vastaa kyselyyn ja auta kartoittamaan radan tarvetta.

Vastaa kyselyyn:
• Tästä linkistä pääset kyselylomakkeelle
• Vastaa 3.12.2010 mennessä

Tutustu videoammuntaan saksalaisilla sivuilla:
• Tästä linkistä pääset simulaattorikuviin
• Valitse "25 m video shooting gallery" tai "3D Simulator”"
• Klikkaa nuolta kuvan päällä, niin kuva vaihtuu

Suomen Olympiakomitean (OK) hallitus myönsi maanantaina valmennuksen kehittämismäärärahaa yhdelletoista hankkeelle yhteensä 110 000 euroa vuodelle 2011. Yksi hankkeista on Suomen Ampumaurheiluliiton huippuammunnan kehittämis- ja tutkimusohjelma 2009-2016, jolle myönnettiin ensi vuodeksi 20 000 euroa.

Olympiakomitean tuki suunnattiin tukiohjelman periaatteiden mukaisesti Lontooseen 2012 ja Sotšiin 2014 tähtääviin tai pidemmällä aikajänteellä olympiavalmennusta tehostaviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

Hankkeiden tuloksellisessa läpiviennissä luotettiin edelleen pääosin Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen KIHU:n osaamiseen.

Olympiakomitean valtuuskunta hyväksyi komitean vuoden 2011 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Toiminnan painopisteenä on edistää huippu-urheilun toimintatavan muutosta tulevana toimintavuonna.

Vuoden muita tärkeimpiä toimintoja ovat valmennusjärjestelmän tehostaminen etenkin Lontoo 2012 -kesäkisoja silmällä pitäen sekä nuorten huippu-urheiluohjelman kehittäminen vastaamaan entistä paremmin nuorten lahjakkaiden urheilijoiden tarpeita.

Talousarvio päätyy 8 883 000 euroon, mikä on olympialaisten välivuodeksi poikkeuksellisen paljon. Suuruus selittyy osin huippu-urheilun muutosprojektin kuluilla, joista valtaosa katetaan opetus- ja kulttuuriministeriön jakamilla veikkausvoittovaroilla.

Valtuuskunta hyväksyi kokouksessaan OK:n sääntöjen mukaisesti uusia jäseniä. Suomen Kiipeilyliitto, Suomen Krikettiliitto ja Opiskelijoiden Liikuntaliitto nostavat Suomen Olympiakomitean jäsenmäärän 59 jäseneen.

Tuetut hankkeet löydät täältä.