Vuonna 2011 Seuratoiminnan kehittämistukea voi hakea kahteen eri tarkoitukseen: päätoimisen työntekijän palkkaukseen sekä seuran liikunta- ja urheilutoiminnan kehittämiseen. Rahat myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö ja ne ovat kokonaisuudessaan Veikkauksen tuottoa.

Ensi keväänä jaossa on tukea jälleen myös päätoimisen työntekijän palkkaukseen. Työntekijä voidaan palkata seuran hallintotehtäviin, lasten ja nuorten urheiluun tai aikuisten terveyttä edistävään liikuntaan liittyviin tehtäviin. Tukea myönnetään sadalle seuralle 1.8.2011-31.5.2013 väliselle ajalle. Palkattavan tehtävän on oltava uusi toimi seurassa.

Lasten ja nuorten kehittämistukea voi hakea seuraaville hankkeille: seuran kehittäminen Sinettiseuraksi, ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittäminen, harrastusmahdollisuuksien lisääminen 6-19-vuotiailla sekä uutena tukimuotona 11–15-vuotiaiden harjoittelukulttuurin kehittäminen.

Aikuisten terveyttä edistävän liikunnan kehittämistukea voi hakea ohjaajien osaamisen kehittämiseen, uuden säännöllisen toiminnan lisäämiseen, aikuisten liikuntatoiminnan aloittamiseen ja kuntayhteistyöhön.

Lasten ja nuorten sekä aikuisliikunnan kehittämistukien toiminta-aika on 1.6.2011-31.7.2012. Hanketuen suuruus on 1000-8000 euroa hanketta kohden.

Kaikkien tukimuotojen hakuaika alkaa 15.12. ja päättyy 15.3.2011. Katso tarkemmat hakukriteerit ja -lomakkeet osoitteesta www.seuratuki.fi.

Kaikki ampumaurheilua koskevat tiedustelut:
Nuoriso- ja koulutuspäällikkö
Timo Rautio
t. (09) 3481 2507, 040 820 2300

58 urheilijaa sai nimensä listaan, kun ensimmäiset tuet Olympiakomitean nuorten huippu-urheiluohjelmasta kesälajien urheilijoille vuodelle 2011 vahvistettiin.

Lisäksi 29 urheilijan tuki myönnettiin ehdollisena. Nämä urheilijat julkaistaan vasta ehdollisuuksien täytyttyä, jolloin myös tuki astuu voimaan. Nuorten huippu-urheiluohjelma muuttuu tästä eteenpäin nimelle Haastajaohjelma ja ohjelman valmennustuki suunnataan aikaisempaa selvemmin urheilijoille, jotka ovat siirtymässä kotioloista omaan talouteen.

Aiempi erillinen naisten tukiohjelma poistuu, sillä uusi Haastajaohjelma vastaa periaatteiltaan myös tuon ohjelman vaatimuksiin. Haastajaohjelman kesälajien valmennustukiin varattu kokonaissumma on 262 200 euroa.

Yksittäisten tukien määrä on 3200 euroa urheilijaa kohden, lukuun ottamatta ammuntaa, painia, uintia ja rytmisen voimistelun joukkuetta, joille myönnettiin ryhmätuki.

Haastajaohjelman urheilijat pääsevät taloudellisen tuen lisäksi tukipalvelujen, kuten opintojen ohjauksen piiriin. Taloudellinen tuki kohdennetaan ensisijaisesti valmennusleireihin.

Haastajatuella olevat ampumaurheilijat 2011
(Suomen Olympiakomitean hallituksen päätös 9.12.2010)

urheilija (syntymävuosi), seura/ valmentaja, tukikausi

Ampumaurheilu (järjestelmätuki)
Kivääri
Anton Aprelev (-92), Raseborgs Skyttar/Rabbe Österlund, 2/2
Jaakko Björkbacka (-92), Lehtimäen Ampujat/Harri Björkbacka, 2/2

Skeet
Miikka Peltonen (-87), Anttilan Erämiehet/Peeter Päkk, 2/2

Trap
Veli-Matti Matikainen (-88), Sibbo Skyttegille/Ensio Matikainen, 1/2
Juho Hannonen (-89), Orimattilan Seudun Urheiluampujat/Matti Nummela, 2/2

Pistooli
Karoliina Helle (-83), Salon Seuden Ampujat/Jussi Keskitalo 2/2

Haastajaohjelman tuelle tässä vaiheessa nimetyt urheilijat löydät täältä.

Yksitoista urheilijaa on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön tämänvuotisen Pro Urheilu -tunnustuspalkinnon.

Pro Urheilu -tunnustuspalkintoja on myönnetty vuodesta 2000 lähtien. Ne voidaan myöntää merkittävästä urheilu-urasta tai huomattavasta urheilusaavutuksesta. Palkinnot ovat suuruudeltaan 20 000 euroa.

Palkinnot jakoi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin keskiviikkona Helsingissä.

– Huippu-urheilumenestys on ollut ja on edelleen meille suomalaisille suuri asia. Palkinnon saaneet ovat oman urheilija-uransa aikana tuottaneet meille ja koko Suomen kansalle suuria ilon hetkiä ja elämyksiä, joista haluamme yhdessä teitä kiittää, Wallin sanoi jakotilaisuudessa.

Tunnustuspalkinnon saivat olympiakultamitalisti, keihäänheittäjä Arto Härkönen, olympia- ja MM-kultamitalisti, mäkihyppääjä Jari Puikkonen, MM-kultamitalisti, mäkihyppääjä Juhani Kärkinen, MM-hopeamitalisti, ratamoottoripyöräilijä Teuvo "Tepi" Länsivuori, MM-kultamitalisti, kestävyysjuoksija Pekka "Lätsä-Pekka" Päivärinta, jääkiekkoilija Juhani "Juuso" Wahlsten, olympiapronssimitalisti, estejuoksija Tapio Kantanen, MM-kultamitalisti, voimanostaja Anna-Liisa Prinkkala, MM-kultamitalisti, suunnistaja Sinikka Kukkonen, MM-hopeamitalisti, pikaluistelija Toivo Salonen ja paralympiakultamitalisti, pikajuoksija Harri Jauhiainen.

Yhdeksättä kertaa jaetut, kuvanveistäjä Nora Tapperin suunnittelemat, Pro Urheilu -mitalit myönnettiin kuudelle suomalaiselle urheilijalle tai urheilussa muuten keskeisesti vaikuttaneelle henkilölle.

Mitalin saivat urheilujohtaja Birgitta Kervinen, urheiluhistorioitsija Ingmar "Pelle" Björkman, urheilulääkäri Sakari Orava, urheilujohtaja Heikki Niininen, urheilujohtaja Marie Lundmark ja urheilutoimittaja Juhani Syvänen. 

Toimistosihteeri Maila Pynnösellä tuli keskiviikkona 32 vuotta täyteen Suomen Ampumaurheiluliitossa.

Maila Pynnösen vuosipäivä sujui muun muassa SAL:n toimistoa koristellessa joulun kunniaksi.

– Näin korkealle olen päässyt, hän nauroi, kun hän ripusti joulukoristeita käytävän kattoon tuolin päällä seisten.

Lämpimät kiitokset Mailalle menneistä vuosista!

Lehti on lukijoilla joko perjantaina tai viimeistään ensi maanantaina eli 13. joulukuuta.

Kirjapaino pahoittelee tapahtunutta.

Aikuiset ovat vastuussa siitä, että lapsen päivittäisen kahden tunnin liikunta-annos täyttyy. Omilla valinnoillamme joko mahdollistamme tai estämme lapsen tai nuoren liikkeen. Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishankkeen tavoitteena oli selvittää lasten ja nuorten liikkumisen nykytila ja tehdä toimenpide-ehdotuksia liikunnasta syrjäytymisen vähentämiseksi.

Toimenpide-ehdotuksia työstettiin Nuoren Suomen koordinoimana yhteistyössä 96 asiantuntijan kanssa. Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishankkeen toimenpide-ehdotukset julkistettiin tiistaina.

Testaa, oletko sinä lasten liikunnan mahdollistaja?

Tiedän kuinka paljon lapsen tulee liikkua päivittäin.
Suomalaiset liikuntasuositukset määrittelevät lasten ja nuorten tarvitseman liikuntamäärän. Varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Kouluikäisten suositusten mukaan 7-18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia joka päivä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli puolet suomalaisista lapsista ja nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi.

Seuraan lapsen liikkumista.
Erittäin vähän tai ei lainkaan liikkuvia lapsia on pojista viidesosa ja tytöistä neljäsosa. Tästä joukosta valtaosa on aivan tavallisia lapsia ja nuoria. Lasten liikuntatottumukset kehittyvät osana perheen liikunta- ja terveystottumuksia, joten vanhemmilla on suuri rooli lasten liikunnan mahdollistajana. Lapsen päivittäisen liikunnan seurantakortin avulla vanhemmat voisivat arvioida lapsen liikkumista. Neuvolakäynneillä, päivähoidon kasvatuskeskusteluissa ja koulun terveysseurannoissa tulee lapsen liikunta-aktiivisuus ottaa puheeksi vanhempien kanssa.

Täytän lapsen päivittäisen liikunta-annoksen pienistä tuokioista.
Päivittäinen liikkuminen ei ole lapselle vaihtoehto vaan välttämättömyys. Päivittäiset liikuntatuokiot kerätään lyhyinä hetkinä pitkin päivää. Lisää lapsen omaehtoista liikkumista ja perheen arkiliikuntaa. Päivähoidossa ja koulussa tarjoa mahdollisuus päivittäiseen liikkumiseen.

En pysäytä lapsen liikkumista kielloilla.
Lapsen liikkumista estää turhat kiellot. Turvallisuutta ei edistetä estämällä lasta liikkumasta. Keinussa saa seistä ja puuhun kiipeillä. Sisällä saa hyppiä ja juosta. Huomaamattamme kiellämme lapsen liikkeen turvallisuus- ja mukavuussyihin vedoten.

Opettajana huolehdin oppilaitteni päivittäisestä liikkumisesta.
Mahdollistan jokaiselle oppilaalle tunnin liikettä joka päivä. Viikoittaiset liikuntatunnit eivät riitä. Löydän muita keinoja lisätä liikkumista mm. tarjoamalla liikunnan tukiopetusta, matalankynnyksen kerhoja tai mahdollisuuden monipuoliseen välituntiliikuntaan.

Lasten liikuttajana tunnistan liikkumattoman lapsen ryhmässäsi.
On arvioitu, että 25-30 prosentilla lapsista ja nuorista on liikuntaa rajoittavia esteitä ja he tarvitsevat erityistä tukea liikkumiseen aktivoimisessa. Erityisen riskiryhmän muodostavat lapset ja nuoret, jotka liikkuvat alle 30 minuuttia päivässä. Ryhmässä liikkumattomat lapset usein ”katoavat taustalle”. Tunnistamisen tueksi tulee tuottaa työkaluja liikunta-aktiivisuusseurantaan ja leikinomaisia liikuntatestejä motoristen perustaitojen havainnointiin.

Pihamme liikuttaa lasta.
Koululaisten liikkumisesta yli kolmasosa tapahtuu koulupihoilla. Kuntien tulee kunnostaa koulupihat lasten liikkumisen toimintakeskuksiksi. Kunnostamistyön tueksi tulee tuottaa liikuttavan pihan suosituksia kodeille, päivähoitoon ja kouluun. Vähän liikkuvia lapsia ja nuoria tulee houkutella liikkumaan uusilla digiliikuntavälineillä.

Otan lapset ja nuoret mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.
Miksi joku päättää nuorten puolesta miten ja missä liikutaan? Ota nuoret mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Selkeät työnjaot ja avoin innostava ilmapiiri edistävät osallisuutta. Aidon osallisuuden avulla nuoret oppivat yhteiskunnan täysvaltaisiksi jäseniksi. Liikunnalla on tässä myös välinearvo.

Urheiluseurassamme voi sekä harrastaa että kilpaurheilla.
Urheiluseurojen osaaminen nuorten liikuttajina tulee hyödyntää nykyistä paremmin. Urheiluseurojen harrasteliikuntamuotoja ja mahdollisuuksia tulee kehittää mm. tarjoamalla matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Moniarvoinen liikuntakulttuuri edellyttää, että sekä harrasteliikunta että kilpaurheilu nähdään tasavertaisina ja yhtä arvokkaina liikunnan muotoina. Ketään ei pudoteta pois seuratoiminnasta. Jotta monipuolinen tarjonta olisi mahdollista, seuroille tulee tarjota taloudellista tukea ja koulutusta.

Pallo vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivoimiseksi on nyt heitetty meille kaikille aikuisille. Ota koppi ja ole lasten ja nuorten liikunnan mahdollistaja!

Kehittämishankkeen taustatahoina ovat hallituksen Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, Lasten ja nuorten liikuntaohjelma ja Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta.

Linkistä http://www.nuorisuomi.fi/selvitystyo löydät ”Haasteena vähän liikkuvat lapset ja nuoret” -toimenpide-ehdotusraportin ja ”Pienet valinnat ratkaisevat” -videon.

Suomen Henri Häkkinen nappasi pronssimitalin kiväärin pika-ammunnassa (300m) lauantaina päättyneissä 45. Sotilaiden Maailmanmestaruuskilpailuissa Rio de Janeirossa, Brasiliassa.

Häkkinen oli heikosti mennen pystyasennon jälkeen vielä poissa mitalikorokkeelta, mutta erityisesti polven toinen sarja oli loistokasta ammuntaa. Sen ansiosta Häkkinen kiri edellä olleet ampujat kiinni ja nousee toistamiseen palkintosijoille näissä kisoissa. Häkkisen tulos pika-ammunnassa oli 567. Hän hävisi tasatuloksen Itävallan Michal Podolakille sisäkympein 12-8. Kilpailun voitti Norjan Odd Arne Brekne tuloksella 568.

Muista suomalaisista Jussi Puustinen ampui 545 ja Juha Rutonen 539.

Häkkinen valittaneen kisojen parhaaksi mieskivääriampujaksi kahden henkilökohtaisen mitalin ja yhteistuloksen ansiosta.

Pika-ammunta ammutaan vakiokiväärikilpailun tapaan, mutta kymmenen laukauksen sarjoille makuulta on aikaa 90 sekuntia sekä pystystä ja polvelta 120 sekuntia. Maailman ennätys 578 on USA:n Stephen Goffin (1986) ja Norjan Vebjörn Bergin (2009) nimissä.

Suomi sijoittui seitsemänneksi kiväärin pika-ammunnan joukkuekilpailussa 45. Sotilaiden Maailmanmestaruuskilpailuissa Rio de Janeirossa, Brasiliassa perjantaina 3.12.2010.

Suomen joukkueessa ampuivat Henri Häkkinen (554), Jussi Puustinen (551) ja Juha Rutonen (532). Suomi jäi pronssimitaleista 25 pistettä.

Tulokset

1. Itävalta 1666

2. Norja 1665

3. Tanska 1662.

7. Suomi 1637

Suomen sotilaspistoolijoukkue oli pikkuisen kiukkuinen pistoolin pika-ammunnan joukkuekilpailun viimeisen sarjan jälkeen. Marko Räsäsen pistooli lähti sarjatulelle (häiriökiintiö täynnä) ja samalla kauan pistoolijoukkueelle haettu mitali MM-tasolla jäi odottamaan itseään.

Jorma Jäntti oli Suomen paras tuloksella 580. Petri Ylinen ampui 578. Jäntti ja Ylinen selvisivät huomiseen henkilökohtaiseen kilpailuun. Marko Räsäsellä jäi häiriösarjassa ampumatta yksi laukaus, ja pronssimitalit jäivät vain neljän pisteen päähän. Räsäsen tulos oli 559.

Jorma Jäntin kausi on ollut paras suomalaisista sotilaspistooliampuijsta, mitä todistaa myös tämän kilpailun tulos. Lähellä Jänttiä on ollut myös Ylinen, joka on kauden edetessä parantanut otteitaan. Huomisesta kauden päätöskisasta odotellaan Suomen leiristä hyvää ja rentoa ammuntaa.

Joukkuetulokset

1. Brasilia 1732

2. Ukraina 1726

3. Turkki 1721

6. Suomi 1717.